Sukulaiset eivät kiinnosta

minusta taas ei sukulaiset välitä. Ei edes vanhempani. Olisit onnellinen, että yhteyttä pitävät.

Ei ole mikään pakko olla perintöasioissa yhteydessä kehenkään, jos niin päättää.

Eihän sinun tarvitse sanoa mitään eikä riidellä, vähennät vain yhteydenpitoa. Älä ota yhteyttä häneen äläkä ajattele häntä sen enempää. Perinnönjakotilaisuus kestää aikanaan tunnin pari, sekin sujuu paremmin, kun välinne ovat hiukan kaukaisemmat. Perintö jaetaan testamentin ja lain mukaan eikä pannuista ja ryijyistä kannata lähteä taistelemaan. Perinnöstä voi myös luopua kokonaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti, jos ei halua olla missään tekemisissä. Mutta eihän tuo edes ole vielä ajankohtainen asia, jota pitäisi pohtia.

Minäkään en jaksa sukulaisiani, ei ole käynyt mikään loistomäihä tämän suvun kanssa. Toiset on irstaita juoppoja ja toiset snobeja. Harvoin tapaamme, mutta kun niin tapahtuu, se on (minulle) vastenmielistä. Suhtaudun heihin kuin muihinkin ihmisiin, en pidä heitä sukulaisinani.

Sen sijaan puolisoni suvusta olen saanut ne "oikeat" sukulaiset, heistä pidän ja heidän tapaamisensa on ilo.

AP riitelemään ei kannata ryhtyä, ole se parempi ihminen joka ei riitele. Sen sijaan, älä pidä yhteyttä tai tavatessani jaa elämääsi heille. Ole asiallinen mutta etäinen, vähän kuin jonkun esim. työkaverin tai kaupankassan tai muun vastaavan kanssa. :)

Mun isä on pahin valehtelija ever.

Voit hyvin tehdä linjauksen, että olet hänen kanssaan tekemisissä ja juttelet vain hänen ollessaan selvin päin.
Voit sanoa suoraan: palataan asiaan, kun olet selvinnyt.