Meillä on pitkä parisuhde, vuosikymmeniä takana, nuorina alettu seurustelemaan. Noin kahdeksan vuotta sitten mies jäi kiinni pettämisestä ensimmäisen kerran. Suhde oli kestänyt jo vajaan vuoden. Kävimme melkoisen rumban läpi tämän jälkeen. Teki todella tiukkaa toipua tästä, mutta pääsin viimein jaloilleni. Nyt aikaa on jo kulunut asiasta mutta sain mutkien kautta tietää, että sama homma jatkuu eli mies käy vieraissa ja pitää salasuhteita. Kumppaneita on ollut jo kymmenisen tähän mennessä ja suhteet kestäneet kuukausista vuosiin. Tämä tuli täytenä yllätyksenä tavallaan, vaikka pelko on ollutkin jatkuvasti päällä. Nyt en tunne enää samalla tavalla kuin ensimmäisen kerran jälkeen, vaan tunne on lähinnä raivoa ja suuttumusta ja täydellistä pettymystä häneen. Ainoa asia mikä tässä on paremmin on se että lapset ovat nyt täysi-ikäisiä. Mietin haluanko olla enää näin valheellisen ihmisen kanssa. Tavallaan on pohja pois kaikelta joka on yhdessä saatu aikaiseksi. Mies ei koskaan ole suunnitellutkaan eroa, ihmettelen vaan että miksi ei. Sen sijaan hän haluaa kontrolloida meitä ja meidän menoja, kamera on asennettu pihaa valvomaan jotta näkee siitä liikkeet, mukamas pihaa vahtimaan ylimääräisiltä kulkijoilta. Kuitenkin siitä seuraa vaan milloin perhe tulee ja menee ja ketä kavereita käy kylässä. Tämä tuntuu meistä ahdistavalta. Mies on myös hyvin riidanhaluinen, haastaa pienimmästäkin asiasta riitaa ja aina syyllinen on joku muu kuin hän. Rakentavasta keskustelusta hän ei ole koskaan kuullutkaan, riidat saattavat kestää päiväkausia ja aina uhkaa kostaa jollain tavalla. Satuttaa myös ainainen parjaaminen joka meihin kohdistuu, etenkin lasten ollessa kyseessä arvosteleminen menee henkilökohtaisuuksiin. Hän saa myös outoja raivokohtauksia, mihin ei koskaan voi varautua etukäteen, asia voi olla vaikka kuinka mitätön ja kun tulee töistä kotiin on kodissa ilmisota käynnissä. Tähän varmasti kaikki sanoisivat, että miksi et eroa hänestä. Niin sitä itsekin ihmettelen, miksi minusta tuli tämmöinen läheisriippuvainen joka moista on näinkin kauan sietänyt. Mutta miten narsistista pääsee eroon säilyttäen oman mielenterveytensä.
kerran pettää aina pettää?
narsistinvaimo
252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Narsistista pääsee eroon vain repäisemällä kerralla kunnolla, kuin laastari. Lähdet, teet kunnollisen peräeron, et tarvitse häntä enää koskaan mihinkään ja omaisuuden jaossa laitat asioita hoitamaan asianajan tai ystävät. Et edes lue hänen viestejään, ja kerrot että asiallisissa yhteydenotoissa väylänä toimii sähköposti, jota lukee sinun lisäksesi myös luotettavat muut tahot. Älä ala puolustautumaan, vaikka tulisi mitä syytöksiä. Pysy vaiti. Äläkä anna periksi, vaikka kuinka ruinaisi takaisin. Tiedät ettei meno koskaan muuttuisi, vaikka mies mitä lupaisi. SINÄ pätjäät ilmankin sitä miestä!
Hae itsellesi terapiasta apua, mutta älä kerro siitä miehelle. Lähde vaikka heti. Minä lähdin, enkä ole katunut. Vuosi terapiassa ja pääsin eroon läheisriippuvaisuudestani. Toinen vuosi narsistien uhrien tukiryhmässä ja itsetunto alkoi palailla. Kolmas vuosi niin koin olevani onnellisempi kuin koskaan. Neljäntenä vuonna aloitin uuden ja onnellisen parisuhteen, jossa elän nyt jo neljättä vuotta. Mahtavaa! Suosittelen.
Tollaisesta suhteesta on vaikeata päästä täysin eroon,koska se "kiusan teko" jatkuu eronkin jälkeen. Tolllainen ihminen kykenee ihan mihin tahansa ja se jättää ikuiset arvet uhreihin. Mutta silti suosittelen eroa ja nopeasti. Tee esi valmistelut huolella ja puhu niille joihin voit luottaa 100%. Ja pyydä heiltä apua,mutta älä jää yksin asian kanssa. Älä anna tunteille valtaa sillä tollainen ihminen käyttää tunne tilaa hyväkseen kaiken keinoin ja luota itseesi. Eli mikä ei ole sinusta oikein niin älä lähde siihen mukaan,mutta älä provisoi häntä,koska siitä hän saa voimaa lisää.
Sillä tollainen on todella paha ihminen.