Olen ollut avioliitossa noin parisen vuotta. Miehen seksuaalinen kiinnostus minua kohtaan on loppunut täysin (ei käy vieraissakaan).
Minä taas olen mailannut ja soitellut erään miehen kanssa pari kuukautta ja seuraava askel on mennä sänkyyn.
En ole koskaan pettänyt, joten en tiedä mikä tunne siitä tulee, mutta ilman seksiä en kestä. Mailikaverin kanssa synkkaa seksuaalisesti, tietysti emme halua muuta kuin seksiä. Mutta onko se väärin, jos kukaan ei saa tietää?
Kertokaa teenkö kamalan väärin. En halua erota aviomiehestäni!
Minä taas olen mailannut ja soitellut erään miehen kanssa pari kuukautta ja seuraava askel on mennä sänkyyn.
En ole koskaan pettänyt, joten en tiedä mikä tunne siitä tulee, mutta ilman seksiä en kestä. Mailikaverin kanssa synkkaa seksuaalisesti, tietysti emme halua muuta kuin seksiä. Mutta onko se väärin, jos kukaan ei saa tietää?
Kertokaa teenkö kamalan väärin. En halua erota aviomiehestäni!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siitä vaan... turha se on itseään kiduttaa tuollaisessa tilanteessa. Miehesi tuskin on muutenkaan kovin kiinnostunut kuinka suhteessanne käy, joten antaa palaa vaan. Tietysti jos itsellesi tulee tunnontuskia asiasta niin kannattaa harkita toisenkin kerran. Tämä kaikki siis olettaen että olette puhuneet miehesi kanssa mahdollisista syistä tähän kiinnostuksen lopahtamiseen.
Ei muuta kuin tsemppiä... muista kuitenkin että tärkein tavoite elämässä on itse olla onnellinen, ei muitten onnelliseksi tekeminen, niin itsekeskeiseltä kuin se tuntuukin.
Todella lohduttavaa!!!!
Mua kyllä hiukan pelottaa se jälkitunne.
Miehen kiinnostuksen puute johtuu potenssivaivoista, joista hän ei halua puhua eikä myöskään mennä lääkäriin. Eikä halua tai ei tajua minunkaan oloani helpottaa.
Jos tilanne on tuo, anna mennä... Toisaalta se jälkitunne on yhtä helvettiä!! (Menee yleensä ohi vuorokaudessa;))
Potenssivaivoista!
Se ettäolisi oikeita fyysisiä vikoja, jotka aiheuttaisivat potenssiongelmia on hyvin harvinaista. Lähes 100 prosentissa tapauksista on kyse henkisistä asioista. Niin teilläkin.
Teidän suhteenne ei siis ole kunnossa. Eikä ihme, ettehän te edes pysty keskustelemaan edes kaikkein yksinkertaisista perusasioista. Potenssit on vain helppo tapa sivuuttaa todellisten ongelmien käsittely.
Haluat pettää, mutta samalla säilyttää myös avioliiton. Järjetöntä.
Lue alempaa "vaimo rakastuneena", jonka kirjoitin vajaa viikko sitten. Minun vaimostani ainakin näkyi päältäpäin mitä oli tekemässä, ja tunnustamisen jälkeen yhtä perhehelvettiä on jatkunut jo kolme viikkoa. Miehesi täytyy saada keskustelemaan asiasta ja minä suosittelen, että sanot hänelle ennen kuin teet sen. Muuten seuraa paljon murhetta ja suhde ei koskaan ole enää entisensä.
...miltä naisesta tuntuu elää puutteessa, tuntuu että sekoo kohta.
Luuletko, että se jo näkyy musta, että oon jo ainakin ajatuksissa pettänyt ja tietty noissa viesteissä? Kyllä mua tosiasiassa hirvittää, mutta kun ei mies puhu ei pukahda, vaikka kuinka yrittää. Tulee sellainen tunne, että elämä kuluu hukkaan tässä rakkaudettomassa ilmapiirissä.
Mä olisin riemumielin oman mieheni kanssa, jos vähän tuo seksielämä piristyis.
Oli sitten mies tai nainen se toinen osapuoli, jos seksi ei toimi ja sitä ei voi millään saada suhteessa kuntoon, niin kai siinä tapauksessa rakastaja on ok. Mutta voisiko sen tehdä siten, että toinen myös tietää ja hyväksyy sen?
Jos miehesi ei tosiaankaan kykene hoitamaan aviollista velvollisuutta (huh, mikä sana), ja siihen ei auta puhuminen, lääkärit, terapia, niin ei kai suhteessa ole muuta vaihtoehtoa kun sallia toiselle ulkopuolinen suhde.
Vaikka onhan tämä maa väärällään parisuhteita, joissa eletään puutteessa tai kokonaan ilman seksiä ja syyt siihen voivat olla mitä tahansa. Ja tilanteeseen vaan sopeudutaan, vaikkakin hammasta purren. Mutta onko se enää mitään avioliittoa.... kyllä minusta liitosta puuttuu oleellinen osa, jos seksi ei toimi siinä tai se jopa laiminlyödään kokonaan.
Mutta jos teet sen salaa, niin asia kalvaa mieltäsi vuosikausia. Jos teet sen luvan kanssa, niin voiko suhteesi kestää sellaista? Joskus toinen osapuoli sallii tällaisen kaksoiselämän, mutta ylensä se kuitenkin johtaa eroon.
Niin tai näin, ratkaisu ei ole helppo.
Omasta "erehdyksestäni" on jo vuosia, mutta joka päivä se ja siinä koettu palaa mieleen. Jos puolisoni olisi saanut tietää asiasta, niin todennäköisesti se olisi kaatanut liittomme välittömästi. Palasin kaidalle polulle muutaman salassa vietetyn ihanan kuukauden jälkeen tietäen mistä olen jäänyt paitsi, mutta toisaalta ymmärtäen, että ei ole minun vikani jos kumppanille seksi ei maistu.
On rehtiä ja sinullekin parempi että kerrot miehelles että meinaat lähteä hakemaan seksiä muualta kun sitä kotona ei saa. Anna siis miehellekin mahdollisuus korjata tilanne, jos hän ei sitä ole vielä tajunnut. Teillähän on vastakkain kaksi asiaa, joko lisää seksiä tai haet sitä muualta.
Jos teet homman salassa, tulet tekemään sitä salassa niin kauan että se paljastuu. Sillä tavalla ainakin onnistut pettämään luottamuksenne niin ettei se koskaan voi palautua ennalleen.
Siis puhukaa suoraan, ja kerro mitä aiot. Ei sinun tartte paljastaa kuinka pitkälle olet miettinyt, naisethan saa miehiä aina. Siinä suhteessa se on helppoa.
Vaihtoehtoja on toki muitakin kuin vieraissa käynti...
Kun pettämisestä puhutaan sitä itsessään miettii, että missä se raja kulkee... Mä olen viime aikoina ajatellut, että pettämistä on se, että kieltää toiselta oikeuden tai mahdollisuuden tietää miltä sinusta tuntuu.
Minulle seksi on läheisyyttä ja toisen hyväksyntää ja hyvänä pitoa kaikilla tasoilla, ei vaan fyysinen suoritus... Sinulle ehkä eri asia? Voisitko osoittaa miehellesi hellyyttä ja läheisyyttä jollakin tavoin? Voisiko hän helliä sinua jotenkin? Voisitko sanoa, että kaipaat läheisyyttä ja seksiäkin?
En missään nimessä ajattele seksiä suorituksena. Aivan samoja arvoja kannatan kuin Sinäkin, mutta en kertakaikkiaan enempää voi osoittaa mitä jo olen osoittanut. Mitä ihmettä sanoo ja tekee ihmiselle joka on sulkeutunut itseensä ja kattelee vaan omaa napaansa. Miten sanoa, että kaipaa seksiä, sellaiselle ihmiselle joka nyt ajattelee vain omaa hyvinvointiaan. Enkä ole sitä mitenkään osoittanut, että kärsin tästä tilanteesta. Mutta väistämättä on edessä se tosiasia, että minä haen sitä hellyyttä,läheisyyttä ja ymmärrystä muualta. Olen kohdellut miestäni kuin kuningasta, mutta se ei ilmeisesti ollut hänelle tarpeeksi.
Ajattelisin, että sinun pitää pysähtyä miettimään haluatko vielä jatkaa suhdetta mieheesi? Haluatko sitoutua yhteen ihmiseen vai elää vapaassa suhteessa, jossa suhteet ulkopuolisiin on sallittu? Haluatko mieluummin puhua asioista vai jättää asiat selvittämättä?
Kamalan vaikeaa on ottaa puheeksi, kun niin kovasti pelkää, että tulee hylätyksi, varsinkin pidemmän suhteen jälkeen... Silti kertoisin sinuna, että sinulla on paha olla tässä suhteessa ja minkälaiset asiat tässä suhteessa ei sinun mielestäsi toimi ja että sinä haluat että niiden asioiden muuttamiseksi tehtäisiin jotain... Kun puhut siitä mitä sinä tunnet ja kaipaat ja haluat ei sinua voi siitä syyttää tai syyllistää - tai jos niin tapahtuu se on väärin.
Minulla on sellainen tunne, että teet eniten itsellesi haittaa, jos jätät asiat selvittämättä nykyisesi kanssa ennen kuin aloitat muita suhteita. Puhtaalta pöydältä on huomattavasti mukavampi ja kevyempi aloittaa uusi suhde, ehkä ihastua, rakastuakin.
Mutta kun tässä ei ole kyse mun puhumattomuudesta vaan miehen. Rakastan omaa miestäni, mutta sääli vain kun se ei haluu puhua. Siis ME emme pysty puhumaan. Mä alan olla kai kaistapäinen kun mietin uskallanko pettää vai en. Toinen puoli käskee toinen kieltää. Kai se on tätä naisen turhamaisuutta, kun vieras mies osoittaa kiinnostusta, ihailua yms. jota jokainen nainen kaipaa. Tuntee ittensä naiseks eikä talouskoneeksi. Täytyy kokeilla kai sitten sitä kissan nostamista pöydälle.
Kerro mihin ratkaisuun tulit ja kerro myös tulokset. Se tuska pettämisen jälkeen, vai se ilo ja työ, kun rakensitte suhteen uudelleen uuteen uskoon. Hetken hurmio voi olla elämäsi turmio. Tää on raskasta.
Älä! Älä vaan mene toisen kanssa sänkyyn! Haluatko pilata suhteenne? Pilaat elämäsi ja miehesi elämän.
Koeta kestää ja yritä herätellä seksiä, mutta ÄLÄ KÄY VIERAISSA!
Eli en voi pettää häntä. Olen tullut siihen tulokseen, että jos petän, se olisi hänelle niin hirvittävä asia. Puhumaankaan en pysty, joten tähän vissiin tottuu (eli seksittömään elämään). Ikinä en ole pettänyt, joten varmasti se näkyisi minusta enkä osaa keksiä mitään tekosyitäkään. Joku kirjoitti tuolla potenssivaivoista, että ne johtuvat psyykkisistä syistä 100 % :sesti, olen eri mieltä. Luin juuri, että suurin osa näistä vaivoista johtuvat verenkiertohäriöistä tai hormoonivajauksesta. Ja sitä paitsi mieheni on sen verran pystynyt puhumaan, että vika ei ole minussa. Ja lopputulos on että rakastan häntä.
Saako pankin ryöstää? Jos kukaan ei saa tietää.
Saako ihmisen tappaa? Jos kukaan ei saa tietää.
Saako mitä tahansa tehdä, jos sitä ei kukaan saa tietää?
Tuo on huonoimpia tapoja perustella rikoksia. Silti sitä vielä jotkut käyttävät.
Miten itse reagoisit jos tietäisit miehesi olevan sinun asemassi, oletko ajatellut? Pettäminen on iso asia se voi muuttaa lopullisesti suhteenne kulun. Onko kaikki mitä olette yhdessä kokeneet ja tehneet sen arvoista, että olet valmis sen kaiken heittämään pois. Olkaa rehellisiä toisillenne ja puhukaa kaikista asioista.
Se mitä sydän ei kuule eikä näe ei voi satuttaa?? Jaa-a voisitko elää miehesi kanssa valheessa elämäänne eteenpäin. Tuntisit olevasi valheessa elävä petturi. Parempi jättää "kielletty hedelmä puuhun!" Katsoa saa ei koskea..
Nimimerkillä: kerran petetty ja naisensa hyljännyt mies.