Onko teillä muilla miestä joka purkaa stressin ja pahan tuulen teihin?
On kai oikeutettua välillä olla inhimillisesti huonolla tuulella, mutta onko reilua purkaa väsymys ja paha olo toiseen valittamalla eri asioista kunnes toinen hermostuu, ja sen jälkeen täysin tyytyväisenä jatkaa omia juttujaan kun on saanut pahan mielen purettua toiseen?
Ei ollut eka kerta kun olin pitkän päivän jälkeen hyvillä mielin siitä että saa rauhoittua ja olla perheen kanssa eikä tarvitse enää tänään tehdä mitään ihmeellistä ja kotona oli leppoisa tunnelma, kunnes mies tulee ovesta sisään.
Hän ärisee jokaiselle kotona olevalle, komentaa häntä häiritsevän lapsen tiehensä, ignooraa toisen lapsen, arvostelee kaikkea tehtyä ja tekemätöntä, räkyttää minulle ties mistä ja yritän olla vaan rauhallinen ja myönnellä että on oikeassa (hän on oikeassa) ja jatkan omia keskeneräisiä tekemisiäni. Räksytys vaan jatkuu ja hän saa minut vihdoin suutahtamaan että lopettaisi ja menisi vaikka itsekseen vähäksi aikaa lepäilemään rankan työpäivän jälkeen.
Mies loukkaantuu minulle. Leppoisa fiilis tiessään, minä en enää hymyile ja välttelen miestä ettei tule enempää sanomista, eikä kukaan enää juttele kenenkään kanssa vaan kaikki ovat hiljaa omissa oloissaan.
Hetken päästä mies alkaa vihellellä ja lauleskella ja puuhailla omia juttujaan ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut!
Eikö hän huomaa mitä tekee vai mitä helkattia tämä oikein on?
On kai oikeutettua välillä olla inhimillisesti huonolla tuulella, mutta onko reilua purkaa väsymys ja paha olo toiseen valittamalla eri asioista kunnes toinen hermostuu, ja sen jälkeen täysin tyytyväisenä jatkaa omia juttujaan kun on saanut pahan mielen purettua toiseen?
Ei ollut eka kerta kun olin pitkän päivän jälkeen hyvillä mielin siitä että saa rauhoittua ja olla perheen kanssa eikä tarvitse enää tänään tehdä mitään ihmeellistä ja kotona oli leppoisa tunnelma, kunnes mies tulee ovesta sisään.
Hän ärisee jokaiselle kotona olevalle, komentaa häntä häiritsevän lapsen tiehensä, ignooraa toisen lapsen, arvostelee kaikkea tehtyä ja tekemätöntä, räkyttää minulle ties mistä ja yritän olla vaan rauhallinen ja myönnellä että on oikeassa (hän on oikeassa) ja jatkan omia keskeneräisiä tekemisiäni. Räksytys vaan jatkuu ja hän saa minut vihdoin suutahtamaan että lopettaisi ja menisi vaikka itsekseen vähäksi aikaa lepäilemään rankan työpäivän jälkeen.
Mies loukkaantuu minulle. Leppoisa fiilis tiessään, minä en enää hymyile ja välttelen miestä ettei tule enempää sanomista, eikä kukaan enää juttele kenenkään kanssa vaan kaikki ovat hiljaa omissa oloissaan.
Hetken päästä mies alkaa vihellellä ja lauleskella ja puuhailla omia juttujaan ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut!
Eikö hän huomaa mitä tekee vai mitä helkattia tämä oikein on?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun mies tulee kotiin ja huomaat huonotuulisuuden, kysy miten päivä meni? Näin saa tilaisuuden purkaa tuon kaiken ilman suuttumistasi. Varmaan itsekin purat sinua vaivaavat asiat miehellesi? Jos et niin mikä suhde se on, on vain eri asia miten sen tekee.
Itseasiassa tein juuri niin. Näin jo ilmeestä kun tuli kotiin että on väsynyt eikä parhaalla mahdollisella tuulella, joten sanoin että tervetuloa kotiin ja oliko rankka päivä? Tuli jotain jupinaa vastaukseksi.
Narinan alettua pakenin muutamien huomautusten jälkeen toiseen huoneeseen mutta mies huuteli sitten toisesta huoneesta lisää napisemisen aiheita.
Nykyään mies on niin väsyneen oloinen töistä tullessa että vältän omien juttujen ja varsinkin negatiivisten asioiden kertomista. Mies ei muutenkaan ole kovin kiinnostunut minun tai lasten päivästä.
Tarkemmin ajatellen hänellä ei koskaan ole ollut tapana kysellä miten päivä on mennyt, mutta ennen saatoin jotain kertoilla ohimennen. Mies oli niin kyllästyneen oloinen että lopetin koko homman.
Nykyään illalla vihdoin kaikkien tullessa kotiin mies lähinnä huomauttelee kaikista epäkohdista. Kaikki puuhailevat omia juttujaan ja mies löhöää sohvalla, kunnes on nukkuma-aika. Laatuaikaa yhdessä...
Tuntuu että hänen mielestään hänellä on oikeus olla väsynyt mutta meillä muilla ei. Ja hän ei tunnu nauttivan perhe-elämästä enää ollenkaan. Mietin vaan että onko jotain tehtävissä vai pitääkö vain odottaa että aikaa kuluu ja se mikä miehen mieltä painaa menee ohi, vai pitäisikö jotain tehdä? Mitä?
Jos tuo on toistuvaa, niin jotain on työssä pahasti vialla. Itse kukin tulee aika ajoin kotiin väsyneenä (etenkin tähän aikaan vuodesta), mutta jos se siis on jatkuvaa, niin kannattaisi olla yhteydessä työterveyteen. Milloin työpaikalla on viimeksi tehty työturvallisuustarkastus (missä tutkitaan myös työn kuormittavuus yms)?
Meillä mies on ollut tuollainen lasten syntymästä lähtien ja suurimman osan ajasta. En jaksa enää, lähtö edessä.
Joo, varmaan töissä on paljon paineita ja se on osasyy. Mies on kyllä muutenkin jotenkin herkki ja oikukas, ainakin tätä nykyä. Ottaa kaikesta itseensä ja lyhyt pinna. Eikä tunnu oikein välittävän mitä käytös aiheuttaa meille muille. Tuli mieleen toiselle kirjoittajalle, pikkulapsiarki on kuulemma yleisesti rankkaa ja erot silloin yleisimpiä joten kannattaa kai se pitää mielessä jos lapset on aika pieniä.
Mutta kyllä alkaa ryydyttää tosi pahasti tämä jatkuva negatiivinen ilmapiiri. Pitää nyt pohdiskella mitä tässä oikein voisi tehdä. Suhde yhtä valitusta ja ongelmia ja draamaa.