Mikä on sopiva alipaineen määrä eli tulo- ja poistoilmamäärien ero?
3 %, 5%, 7%, 9% vai kuinka paljon?
Talossa on koneellinen tulo ja poisto, joiden molempien ilmamäärää saa säädettyä toisistaan riippumatta.
Sopiva alipaineen suuruus?
mitä_laitetaan
34
10967
Vastaukset
- ihan_peeaa
2 Pa
- mitä_laitetaan
En tiedä onko IV-kone i/o-säädin käyttöönoton yhteydessä nimikoitu väärin, mutta painesäätöä ei ole. Säätimestä asetetaan tulo- ja poistokoneen ilmamäärä, yksikkönä m3/s.
Tulokone on 3,1 m3/s ja poistokone 3,25 m3/s.
Oko kuutiota/sekunti mikään oikea suure? Joka tapauksessa tulilmamääränä 3,1 kuutiota sekunnissa ja poisto 3,25 m3/s tarkoittaa 5 %:n ilmamäärien alipainetta kiinteistössä.
(3,1 m3/s = 11160 m3/h) - tajua_jo
Paljonko on palkkasi prosetteina?
Montako riisinjyvää on yksi ampeeri? - mitä_laitetaan
tajua_jo kirjoitti:
Paljonko on palkkasi prosetteina?
Montako riisinjyvää on yksi ampeeri?50 % maksamistani veroista.
- mitä_laitetaan
Ilmeisesti
http://www.ivhuoltoniemi.fi/9
alipaineen suuruudesta ei saisi puhua prosentteina.
"Rakennuksessa, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulisi ilmanvaihto säätää niin, että rakennuksessa on n. 7% alipaine. Painesuhteen tulisi olla sellainen, että karkeasti omakotitalossa poistoilmamäärä on 5-10 litraa sekunnissa enemmän kuin tuloilmamäärä."
Alan ammattilainen kuitenkin tekee niin, joten miksi maallikko ei saisi kysellä tulo- ja poistoilmamäärien suhteesta? - hyvä_vastaus
"Lisäksi kannattaa ilmanvaihto suunnitella siten, että sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa mitoitetaan ja säädetään tuloilmavirta noin 10-20% pienemmäksi kuin poistoilmavirta."
Näköjään en ole ainut suomalainen, joka puhuu tulo- ja poistoilmamäärien suhteesta prosenttiluvuin. - Kummastuttaa
Minulle ilmanvaihdon ammattilainen väitti, että nykyisissä matalaenergiataloissa säätö pitäisi olla 0. Eli asunnossa olisi sama paine kuin ulkona.
- BauHerr
No ei aivan.
Teoriassa ilmanvaihdon tuloima/poistoilma suhde tulee kaavasta
s = 100 % -10 * (n/2), jossa n on ilmanvuotoluku. Passivitalolle n on 0,6 tai pienempi, joten s on 97 %. Joten pieni alipaine pitäisi passiivitaloissakin olla. - essonvaareille_oppia
Essonvaarit mitoittaa, varmuuden vuoksi, poistoilmavirran 10 % tuloilmavirtaa suuremmaksi. Sitten tulee säätömies, joka "tietää", että tuloilmavirraksi pitää säätää 90 % suunnitellusta ja poistoilmavirraksi 100-110 % suunnitellusta. Samaan ohjaa myös D2 ohje, joka on jäänne menneisyydestä.
Kaikki ehtaa "hauki on kala" suunnittelua, tehdään, koska näin on aina ennenkin tehty.
Jos nyt ajatellaan, että meillä on vanha ja ilmatiiveydeltään heikko OK talo. Ilmavuotoluku q50 =6 ts. 360 m³ talosta pitää pumpata ulos 400 l/s, jotta sen saa 50 Pa aliapaineiseksi. Jos talossa on pelkkä kon. poisto ja poistoilmavirta 60 l/s, niin se synnyttää "huiman" 3 Pa alipaineen ja 50/-60 l/s säädetty kon. tulo&poisto ällistyttävän 0,2 Pa alipaineen.
Tästä huolimatta essonvaarit ja haki on kala -suunnittelijat kuvittelevat, että ilmavuodot rakenteisiin saa täysin ehkäistyä, kun laitetaan koneellinen tulo&poisto ja säädetään ilmavirroiksi 50/-60 l/s!
Tiiviissä matalaenergiatalossa (ilmavuotoluku 1) ongelma on päinvastainen. Ilmavuotoluku q50 = 0,5 -> 50/-60 l/s säädöillä koneellinen ilmanvaihto luo 8 Pa alipaineen. Tähän päälle vähän pieleen menneitä säätöjä, LTO:n sulatusjaksoja, likaantunutta suodatinta -> hups, alipainetta on jo ihan liikaa ja ilmaa imetään väkisin rakenteiden läpi (mikä sotii koko tiiviiksi tekemisen ajatusta vastaan).
Vielä suurempi ongelman on rakennuksissa, joissa ilmavirran ovat isot. Esim. koululuokka /- 240 l/s mitoituksella. Säätäjät "tietää" taas, että tuloilmaviraksi riittää 200 l/s (sallittu huonekohtainen poikkeama 20 %), mutta poiston on hyvä olla 250 l/s. Eli 50 l/s revitään rakenteiden läpi...
Tässä on sekin, ettei ilmavirtoja ole mahdollista säätää kovinkaan tarkasti. Käytännössä on pakko sallia 10 % toleranssi .... tästä se on lähtenytkin, että poiston pitäisi olla 20 % tuloa suurempi, jottei ikinä olisi tuloilmavirta, mittausvirheiden vuoksi, poistoa suurempi. Mutta tämä tarkoittaa, että keskimäärin haetaan 10 % ja pahimmillaan 20 % tuloa suurempaa poistoilmavirtaa. Ja käytännössä ero voi olla vieläkin suurempi, kun kaikki mitoitusarvotkin pyöristetään "oikeaan suuntaan".
Isot mitoitusilmavirrat ja/tai tiivis talo eivät salli kuin muutaman prosentin eron ilmavirtojen suuruudessa - muutoin voi syntyä haitallisen suuri alipaine. Tämän vuoksi mitoituskriteeri pitäisi olla paine-ero eikä ilmavirtojen suhde. Ja säädötkin pitäisi tehdä niin, että mitataan paine-ero ja korjataan ilmavirtoja tarpeen mukaan. Hyvä tavoitetaso on 0..-5 Pa alipaine.
Huomatkaa, että tämä BauHerr on perinteisen turaamisen kannattaja = tiivistä ei pidä eikä saa tehdä. - essonvaareille_oppia
BauHerr kirjoitti:
No ei aivan.
Teoriassa ilmanvaihdon tuloima/poistoilma suhde tulee kaavasta
s = 100 % -10 * (n/2), jossa n on ilmanvuotoluku. Passivitalolle n on 0,6 tai pienempi, joten s on 97 %. Joten pieni alipaine pitäisi passiivitaloissakin olla.> n on ilmanvuotoluku
n on ilmanvaihtokerroin. Ilmavuotoluku on q50, joka ilmaisee vuotoilmavirran vaipan (ulkopinnan) neliötä kohti 50 Pa paine-erolla.
Ymmärrettävää toki, kun ei enää ole essonbaareja, ei näissä oppinsa saaneet pysty tietojaan pitämään ajan tasalla. - BauHerr
essonvaareille_oppia kirjoitti:
> n on ilmanvuotoluku
n on ilmanvaihtokerroin. Ilmavuotoluku on q50, joka ilmaisee vuotoilmavirran vaipan (ulkopinnan) neliötä kohti 50 Pa paine-erolla.
Ymmärrettävää toki, kun ei enää ole essonbaareja, ei näissä oppinsa saaneet pysty tietojaan pitämään ajan tasalla.Aivan oikein. Tieto ei ole peräisi baarista, vaan emeritusprofessori Asko Sarjalta.
Suosittelen lämpimästi unohtamaan kaiken, mitä nimimerkki essonvaareille_oppia on tänne kirjoitellut ja tutstumaan Sarjan julkaisemiin teksteihin.
Kiistän jyrkästi kannattavani mitään, mitä voisi edes pahantahtoisesti katsoa turaamiseksi.
On mielestäni erikoista, että joku ottaa kimmokeen ryhtyä arvostelemaan henkilöä vain matemaattinen kaava perusteella. - essonvaareille_oppia
n on ilmanvaihtokerroin. Viime vuosituhannella myös ilmatiiveys ilmaistiin ilmanvaihtokertoimena 50 Pa paine-erolla, mutta tämän tunnus oli n50. Tässä oli se vika, että rakennuksen koon kasvaessa sen tilavuus kasvaa nopeammin kuin vaipan pinta-ala -> iso, vuotavakin teollisuus halli sai tiiviin talon paperit. Siksi tiiveys ilmaistaan nykyään q50 -luvulla.
- homekoulu
essonvaareille_oppia kirjoitti:
Essonvaarit mitoittaa, varmuuden vuoksi, poistoilmavirran 10 % tuloilmavirtaa suuremmaksi. Sitten tulee säätömies, joka "tietää", että tuloilmavirraksi pitää säätää 90 % suunnitellusta ja poistoilmavirraksi 100-110 % suunnitellusta. Samaan ohjaa myös D2 ohje, joka on jäänne menneisyydestä.
Kaikki ehtaa "hauki on kala" suunnittelua, tehdään, koska näin on aina ennenkin tehty.
Jos nyt ajatellaan, että meillä on vanha ja ilmatiiveydeltään heikko OK talo. Ilmavuotoluku q50 =6 ts. 360 m³ talosta pitää pumpata ulos 400 l/s, jotta sen saa 50 Pa aliapaineiseksi. Jos talossa on pelkkä kon. poisto ja poistoilmavirta 60 l/s, niin se synnyttää "huiman" 3 Pa alipaineen ja 50/-60 l/s säädetty kon. tulo&poisto ällistyttävän 0,2 Pa alipaineen.
Tästä huolimatta essonvaarit ja haki on kala -suunnittelijat kuvittelevat, että ilmavuodot rakenteisiin saa täysin ehkäistyä, kun laitetaan koneellinen tulo&poisto ja säädetään ilmavirroiksi 50/-60 l/s!
Tiiviissä matalaenergiatalossa (ilmavuotoluku 1) ongelma on päinvastainen. Ilmavuotoluku q50 = 0,5 -> 50/-60 l/s säädöillä koneellinen ilmanvaihto luo 8 Pa alipaineen. Tähän päälle vähän pieleen menneitä säätöjä, LTO:n sulatusjaksoja, likaantunutta suodatinta -> hups, alipainetta on jo ihan liikaa ja ilmaa imetään väkisin rakenteiden läpi (mikä sotii koko tiiviiksi tekemisen ajatusta vastaan).
Vielä suurempi ongelman on rakennuksissa, joissa ilmavirran ovat isot. Esim. koululuokka /- 240 l/s mitoituksella. Säätäjät "tietää" taas, että tuloilmaviraksi riittää 200 l/s (sallittu huonekohtainen poikkeama 20 %), mutta poiston on hyvä olla 250 l/s. Eli 50 l/s revitään rakenteiden läpi...
Tässä on sekin, ettei ilmavirtoja ole mahdollista säätää kovinkaan tarkasti. Käytännössä on pakko sallia 10 % toleranssi .... tästä se on lähtenytkin, että poiston pitäisi olla 20 % tuloa suurempi, jottei ikinä olisi tuloilmavirta, mittausvirheiden vuoksi, poistoa suurempi. Mutta tämä tarkoittaa, että keskimäärin haetaan 10 % ja pahimmillaan 20 % tuloa suurempaa poistoilmavirtaa. Ja käytännössä ero voi olla vieläkin suurempi, kun kaikki mitoitusarvotkin pyöristetään "oikeaan suuntaan".
Isot mitoitusilmavirrat ja/tai tiivis talo eivät salli kuin muutaman prosentin eron ilmavirtojen suuruudessa - muutoin voi syntyä haitallisen suuri alipaine. Tämän vuoksi mitoituskriteeri pitäisi olla paine-ero eikä ilmavirtojen suhde. Ja säädötkin pitäisi tehdä niin, että mitataan paine-ero ja korjataan ilmavirtoja tarpeen mukaan. Hyvä tavoitetaso on 0..-5 Pa alipaine.
Huomatkaa, että tämä BauHerr on perinteisen turaamisen kannattaja = tiivistä ei pidä eikä saa tehdä.Erittäin asiaa, hermeettistä tulo/poistokoneella varustettua mökkiä en ole vielä tavannut ja vertaan mielelläni jatkuvaa alipainetta vakuumilohi pakkaukseen, jos jatkuvasti kannetaan ilmaa enempi ulos kun sisään tuodaan niin meneekö se mökki vakuumiin vai tulisiko rakennevuotoja. Eli avataan ikkuna siitä tulo/poistokone mökistä niin ei mätäne runkopuut tai tule alapohjan paska sisään.
- BauHerr
essonvaareille_oppia kirjoitti:
n on ilmanvaihtokerroin. Viime vuosituhannella myös ilmatiiveys ilmaistiin ilmanvaihtokertoimena 50 Pa paine-erolla, mutta tämän tunnus oli n50. Tässä oli se vika, että rakennuksen koon kasvaessa sen tilavuus kasvaa nopeammin kuin vaipan pinta-ala -> iso, vuotavakin teollisuus halli sai tiiviin talon paperit. Siksi tiiveys ilmaistaan nykyään q50 -luvulla.
Taidat olla yksinkertainen ihminen. Jos joku määrittelee muuttujan joksikin, se on juuri sitä.
Katso tuosta: https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK100301.pdf
- Nipsa
Ne ilmanvaihtokoneiden puhaltimien säätimet eivät ole tarkkoja ja niillä ilmamäärien säätö ei ota huomioon sitä tosiasiaa, että ulkoa otettava ilma talvella lämpiää talossa jolloin sen tilavuus kasvaa => poistoilmavirta (tilavuusvirtaus) on aina suurempi kuin tulo.
Kaavat myös sikseen sillä helppo ja oikea keino on säätää ilmavirrat siten, että havaitset mihin suuntaan asunnon ylimpänä sijaitsevaa ikkunaa raotettaessa (tyynellä) ilma virtaa sen yläreunasta. Pitää virrata vain ja ainoastaan sisäänpäin. - MJK_
Miksi nämä ilmamäärät lasketaan laskemalla tulojen ja poistojen ilmamäärät yhteen? Tarkoitan sitä, että jos talossa on 10 tuloventtiiliä ja jokaisessa mittauksessa on 10% virhe, niin mikä on todellinen ilmamäärä, se on jossakin nollan ja 200% välillä? Miksi mittauksia ei tehdä suoraan tuloputken ja jäteilmaputken päistä ulkona, silloin saataisiin huomattavasti tarkempi tulos ilmamääristä.
- takaisin_kouluun
Ookkona peruskoulun käynyt?
Ihan mahtavaa laskuoppia sulla.... siis jos 10 venttiiliä x vaikkapa 10 l/s per venttiili.
Mittaus menee jokaisen kohdalla 10 % huti ts. mitataankin 11 l/s per venttiili. 10x11= 200 l/s?
Tai mitataan 9 l/s venttiili -> 10x9 = 0 l/s? - MJK_
Et sitten ymmärrä virtaustekniikasta mitään. 10% virhe IV-venttiilien mittauksessa ei ole mahdollinen, siinä on kirjoitusvirhe, oikea arvo on 100%.
Paine-ero venttiilin yli on helppo mitata oikein, mutta virtausaukon pinta-ala ja aukon muodon vaikutus virtaukseen pitää arvata. - takaisin_kouluun
Jos tapana on tehdä 100 % mittausvirheitä, pitää mittaaminen jättää sen osaaville.
- MJK_
Mutta ne osaavat eivät ole ilmastointiasentajia, niin kuin normaalitapauksissa. VTT:n virtaustekniikan laboratorio pääsee kunnon tarkkuuksiin, mutta talon vieminen sinne on vähän hankalaa.
- halpaa_olla_pitää
MJK_ kirjoitti:
Mutta ne osaavat eivät ole ilmastointiasentajia, niin kuin normaalitapauksissa. VTT:n virtaustekniikan laboratorio pääsee kunnon tarkkuuksiin, mutta talon vieminen sinne on vähän hankalaa.
Kuten sanottu, mittaaminen pitää jättää sen osaaville. Asentaja ei tosiaan välttämättä osaa. Eikä sinullakaan näytä olevan haisuakaan asiasta. Se on tietty huonompi homma, jos on niin kuutamolla, ettei edes saa tilata ammattilaista paikalle tarpeen tullen. Vaan useimmitenhan kyse lie hinnasta - halvalla pitää saada, muusta viis.
- MJK_
Sattumalta minulla on hyvät tiedot, miten ilmamääriä mitataan. Tämä tapa jolla ilmastointia mitataan (paine-eroa venttiilin) yli ei kerro totuutta virtausmäärästä, koska virtausaukon pinta-alaa ei tunneta riittävän tarkasti ja se on lisäksi epämääräisen mallinen. Suppilomittauksissa taas suppilon pituus on aivan liian lyhyt tarkkaan mittaukseen, vai oletko tavannut suppiloita, joiden pituus on 15 kertaa putken halkaisija.
- halpaa_olla_pitää
MJK_ kirjoitti:
Sattumalta minulla on hyvät tiedot, miten ilmamääriä mitataan. Tämä tapa jolla ilmastointia mitataan (paine-eroa venttiilin) yli ei kerro totuutta virtausmäärästä, koska virtausaukon pinta-alaa ei tunneta riittävän tarkasti ja se on lisäksi epämääräisen mallinen. Suppilomittauksissa taas suppilon pituus on aivan liian lyhyt tarkkaan mittaukseen, vai oletko tavannut suppiloita, joiden pituus on 15 kertaa putken halkaisija.
Sinulla ei ole hyvät tiedot ilmavirran mittaamisesta. Onneksi kaikki asiasta vähääkään hajulla olevat näkevät tämän, vuodatuksesi ansiosta. Heille minun ei tarvikaan alkaa luettelemaan kaikkia virheitäsi.
- kaapittaja
Mutta jos antaakin vain väärää tietoa niin se 10% suurempi poisto saattaakin oikeasti olla 90%
- 5646
Tulo hyötysuhde oltava parempi kuin poistohyötysuhde. Itsellä tulohyöty 83% poistohyöty 72%, ilmavirtojensuhde noin 87%
- raksaaja
Omat ajatukset:
-alipainetta vain sen verran ettei avoimesta pienestä reiästä ilma virtaa yläpohjaan päin vaan hieman sisään päin.
-olen tuota joskus sähkösuojaputken kautta tutkinut ja joskus rakentanen paremman tarkistussysteemin.
-meillä sälekaihdinporaukset kertoo talvella jos alipaine on liian pieni. ikkunoiden välitila alkaa pakkasella huurtua sälekaihdin porauksen lähistöltä alkaen.
-kesällä IV pakko säätää ylipaineiseksi, muutoin tulee savuhormien "aromit" sisälle- 5646
Itsellä tuo sama huurtuminen lievänä kun ollaan lähellä -0. Mutta alipaine suuruus ei vaikuta asiaan, testannut liesituulettimella jolloin alipaine kova 15 -20 Pa.
- huhhjvvj
10%.
- 234234
Meillä mitoitusteholla poistoa 97L/s ja tuloa 104L/s ja silti kaikkialla talossa, myös yläkerran makkareissa (mihin vain tuloilma) on _alipaine_. Tuloja ja poistoja on molemmissa kerroksissa.
Mitä ilmeisemmin venttiilien paine-eromittaus tai sitten venttiilien virtauskaavat ei ole ihan tip-top vai mistä tämä voisi johtua? - MJK_
Ilmamäärän mittaus venttiilien paine-erolla on vain arvaus.
Minua kiinostaisi tehdä seuraava koe näistä mittauksista:
Kanavapuhaltimeen laitetaan tiiviisti 2 m putket molempiin päihin ja niihin venttiilit. Sitten mitataan virtaausmäärät useammalla puhallinnopeudella.
Veikkaan, että tällä mittaustavalla ilmaa häviää putkeen tai sitä syntyy siellä, mutta määrä ei ole sama putkirakenneman molemmissa päissä.- 234234
Luultavasti juuri noin. Mutta jollai tapaa ihmiset pitää vakuuttaa että kalliit laitteet ja kallis mittaustyö on ammattimaista touhua. Kyllähän vähän epätarkka mittauskin on parempi kuin näppituntumalla tehty ja kun venttiilejä on useita, lopullinen tarkkuus paranee (jos virtauskaavoissa ei ole systemaattinen virhee johonkin suuntaan).
Ite olen siirtymässä tulopuhaltimen automaattisäätöön paine-eron perusteella. tai katsotaan nyt onko talo riittävän tiivis. Veikkaan että ei ole kun kaikissa yli5v vanhoissa 1.5k puurunkoisissa taloissa on välipohjan kyljen kokoiset reitä ulos. Niissä eiole ilmasulkua vaan vain villa vaimentamassa virtausta sivuvintille.
- kuhb
Alipaineisuus ulkoilmaan 1-3 Pa. Säätö "nenällä".
Paljon on asiaakin täällä, hyvä niin, mutta lähdetään siitä, että määrätyn paljon pitää ilmaa poistaa talossa, että saadaan vaadittu ilmanvaihtuvuus (YM:n) .
Siis kysymys on sisäilman laadusta.
No tuo ilmamäärä on tiedossa, niin sit korvausilmaa vain sen verran, että vaihto (paine-ero) pysyy lähellä balanssia.
Paras tapa tähän on, että LTO kone mittaa sisä-/ulkoiman paineen ja tuo sisään tarvittavasti korvausilmaa (ei tavitse alipaineisesti homeita rakenteista imeä sisään). Nämähän ovat noita hometaloja...kouluja ym.
Ylipaine taas aiheuttaa kosteuden siirtymistä rakenteeseen, ja siellä kastepisteessä sit ... kosteusvauriot.
Usein makuuhuoneisiin tai ym tiloihin tuodaan korvausilmat vääriin paikkoihin... Ei vaihdukkaan ilmat tilassa, vaan poistuu esim ovesta WC:n poistoon suoraa..
Virtauksien mittaus on "rahastusta" tehdään hienot pöytäkirjat.. ja thats it.
Savua tyynynpäälle ja katsokaa lähteekö se siitä n. 1½ - 2 tunnin sisällä pois vai ei.
Muutenkin savu kertoo miten ilmat liikkuvat.
Siis ilmanvaihtuminen pitää "mitata/määritellä" paine-eron ulkona ja sisällä perusteella (poistoilman määrä tietty "jotenkin" mitataan virtausmittareilla esim..))). kunhan sitä vaihtuu riittävästi ja jokapaikassa.
Ilmasulku, höyrysulku tai muovi sisäverhouksen takana on vahtimassa, että ali-/ylipainetiloissa ei kosteus pääse rakenteisiin tai homeet sisään.
Muuten jos sisäilma on kylmenpää kun ulkoilma... tulee ongelmia... kosteus alkaa siirtymään höyrysulun väärälle puolelle.. jos ymmärrätte.
Siis kosteusvahti (muovi) pitää olla aina kastepisteen lämpimällä puolella.
Tässä 35v kokemuksella asiaa.- mitattu
ikkuna auki tai kiinni 1millibaari eroa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4293023Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1022364Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest3632112Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1551943Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d71797- 1641238
Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231227No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.971156Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa711082Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite88947