Mä olen 23 vee naimisissa oleva 2 lapsen äiti.meille tuli työpaikalle kesällä töihin aivan uskomattoman "kaunis"nuori kundi...
no diibadaaba mähän ihastuin ihan tulisesti :(
Yleensä katselen isoja kaljuja ja tatuoituja miehiä ja tämä pikkumies ei oo mitään niistä.Hänen äitinsä on samassa firmassa töissä minun yhenä seimiehenäni...noh minäpäs päätin yhden baari-illan päätteeksi kertoa tälle miehelle että mitä hänestä ajattelen vaikka minulla ei ole ikinä eikä koskaa mitään mahdollisuuksia häneen...meillä on avoin liitto miehemme kanssa ja hän tietää tämän ihastumiseni...nyt kun tämä mies tietää hän ei edes katso minuunpäin,häpen ja olen kokajan nolona...itse olen hieman rehevä mutta katseenkestävä ja erittäin ulospäin suuntautunut enkä koskaa ole näin ollut ihastunut...kauhee lärpätyd taas ja tämä ei ole mikään provo vaan ihan inhoittavan totistatotta ainakin mulle :(
no diibadaaba mähän ihastuin ihan tulisesti :(
Yleensä katselen isoja kaljuja ja tatuoituja miehiä ja tämä pikkumies ei oo mitään niistä.Hänen äitinsä on samassa firmassa töissä minun yhenä seimiehenäni...noh minäpäs päätin yhden baari-illan päätteeksi kertoa tälle miehelle että mitä hänestä ajattelen vaikka minulla ei ole ikinä eikä koskaa mitään mahdollisuuksia häneen...meillä on avoin liitto miehemme kanssa ja hän tietää tämän ihastumiseni...nyt kun tämä mies tietää hän ei edes katso minuunpäin,häpen ja olen kokajan nolona...itse olen hieman rehevä mutta katseenkestävä ja erittäin ulospäin suuntautunut enkä koskaa ole näin ollut ihastunut...kauhee lärpätyd taas ja tämä ei ole mikään provo vaan ihan inhoittavan totistatotta ainakin mulle :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos tahdot pitää perheesi ehjänä. Kannattanee pytää suoraan anteeksi mieheltäsi ja unohtaa se kaveri. Kaksi lasta ja parisuhde ois kyllä aika suuri uhraus vaan hetken huumasta ja ehkä hyvästä panosta.
Eiks ihmiset ikinä opi. Työpaikka romanssi vois olla kivaa jos se jatkuu loputtomiin, mut entä sit kun se päättyy vaikkapa riitaisasti?
Siis en suosittele miehesi dumppaamista ja yksinhuoltajaksi ryhtymistä vaan sen takia että sulla vois olla kivaa yhden jätkän kaa työpaikalta. Mietippä nyt pikkaisen, mikä sulle oikeastaan on tärkeää.
Perhe, turvallisuus, lapsesi? vai ehkä se söpö pelimies työpaikalta?
heippa sinulle!
tiedän tunteen, olen sen kohdannut ja saanut pakit kohta 2 vuotta. luotan vain siihen että aikanaan se menee ohi, ja koko asialle voi nauraa.
terv. ystäväsi
heipa!
en minä todellakaan ole miestäni jättämässä...meillä avioliiton alamäet hoidetaan tällätavalla on toiminut ennekin ja toimii nytkin mutta luulen että tässä kaikista pahinta on se etten voi saada tätä kundia....yleensä helpotan omaa oloani ns.varmoilla ankeilla mutta tämä pieni on niin kaunis ja suloinen eikä varmaan ikinä eikä koskaan tule minua "sillä silmällä"katsomaan...noh tarvitsee tähyillä muita markkinoita ja koittaa unohtaa...
Ihastuminen on aivan eri asia kuin se että jotakuta rakastaa, jonka kanssa asuu. Et maksa laskujasi tai jaa elämää tämän "kauniin pojan kanssa". Ihastua kyllä saa, tosin ihastuit vain hänen ulkokuoreen, etkä edes tunne millainen se jätkä on oikeasti.
Miksi ajattelet edes että tämän jätkän pitäs haluta suo - pulleaa yh-äitiä? Se on hyvä ettei hän ole sinusta kiinnostunut, niin ei tule mitään vahinkoa.
Kyllä minäkin niin kovin haluaisin että kaikki kauniit naiset haluaisivat minua, mutta aina ei saa mitä haluaa.
Jos haluat jotain suloista, joka pitää sinusta, niin osta vaikka koiranpentu. Tuo "ongelmasi" kuulostaa kovin naiivilta.
Miksi tähyilet muita miehiä, jos sulla on jo oma perhe? Et taida olla onnellinen suhteessasi. Neuvoisin suo korjaamaan suhteesi ja katsoa sitten eteen päin.
Tiedän että et ole jättämässä perhettäsi. En minäkään, voisi ajatellakkaan moista asiaa. Mutta kun siellä taustalla koko ajan on yksi suloinen ihminen. Niin hellyttävä ja ihana että kun näen hänet, olis pakottava tarve halata, mutta en voi tehdä sitä. Joskus ajattelen että armahda luoja jo minua!
Voi en minä nyt niin pullea ole enkä ainakaan yh äiti...minulla on työssäkäyvä mies kaksi lasta ja oma talo (noh pankin vielä)...meillä vaan alamäet avioliitossa hoidetaan niin että saa vähän vilkuilla ja käydäkkin aidan toisella puolella.....nyt on tosiaan vaan käynyt niin että olenpas iskenyt silmäni johonkin mitä en voi saada ja se VITUTTAAA!!!ei me niin tarkkoja olla mieheni kanssa vaan otetaan elämä rennosti.siinä lapsetkin huomaa kun iskä ja äiskä on rentoja ja viihtyy yhdessä kun on välillä kokeillut muutakin...ja kaikki nämä tapahtuu pois lasten silmistä ettei kenenkään tarvitse moralisoida...
mutta minun on vaa vissiin pakko unohtaa tämä koska on oma olotila tosi :( niin ehkäpä aika siirtyä eteenpäin :D
minä olen oikein onnellinen omassa suhteessani!tälläinen piristää kummasti kannattaa kokeilla vaikka ei sitä tavaksi ottaisikaan
Ai se onki ongelmana että et voi saada sitä. Rohkeus ja pikku painostus oiken ajoituksen kanssa saa ihmeitä aikaan. pari vinkkiä vähän ennen viikonloppua ja törmääminen "sattumalta" samaan baariin. On jo jo selvä peli.
Ei kaikki nuorukaisetkaan aina vaan pikkutyttöjä jahtaa... Saati pysyvää suhdetta.
:D sen mutsin kaa kannattaa kuitenki olla varuillaan. Tosin aikuinen mieshän se "kaunis" kai jo on...
"...kauhee lärpätyd taas..."
Totanoinniin, ethän vaan ole juonut mitään. Tuleehan tehtyä niitä kirjoitus virheitä kännissä ja ruminkin vastapuolen edustaja voi näyttää hyvältä.
Ehkäpä ongelma ei ole sun ulkoisessa viehättyvyydessä vaan sisäisessä. Kyllä muakin yököttäisi jos joku mun naimisissa oleva työkaveri tulis kertoon kapakassa että "mullon vaimon kanssa avoin suhde ja mä oon muuten suhun ihastunut.."
Kyllä semmoseen en koskisi tikullakaan ja välttelisin, hyi s***na...
Onko sen kauniin pikkuisen nimi Pauli?
juu eip oo Pauli tän pikkusen nimi...ja vaik rupee jo mielenkiintokin katoamaan....no eihän rupee...elämässä pitää olla sutinaa :)
ja kovasti oon pahoillani jos jutakuta järkytti tää....tää on mun elämää :D