juoksijako minusta

kotijumppa kirjoitti:

Painoin 85,8 kg ja lopulta päätin että pitää laihtua. Laihdutin 34,5 kg ja unohdin liikunnan jatkuvana kunnon ylläpitäjänä. Niinpä kävi minullekin, söin kaiken takaisin. Totesin, että paastolaihdutuksella auttaa mutta koska en ollut totutellut uuteen ruokailurytmiin, niin en jaksanut olla syömättä. Meni kymmenen vuotta lihavan ja jalkoihin tuli kulumia. Sain pahimpia aikoina kortisonia ja suositeltiin lääkkeitä. Sain rukouksesta ja uskon niin, Jumalan puheesta sisimmässään eli järjen ääni, joka sanoi, että rasva maksa ja rasvoittunut sydän ei ole kiva ja niiden seuraus on sydämen vajaatoiminta, laajentunut maksa ja sydäninfarkti. Lopulta meni siihen, että aloin kävellä läskejäni pois. Kun kunto kasvoi, kävelin yhden päivän aikana puoli maratonin verran matkaa eli noin 22-23 km. Noin mitta. Ja juoksin tänään kymmenen km, josta kävelin noin 0,5 km. Laihtunut olen jonkin verran eli lähemmäs 15 kg ja vaikka paino heittelee, niin jumppaan silloin tällöin. Tänään tein viisi lakkaa, punnersi 50 krt ja tein vatsa ja selkälihaksia vahvistin ja jalkoja sekä käsivarsi ja peräpäätä. Meillä päin asuu menninkäisiä, joiden mielestä vanhempi nainen kuten minä ei olla kuulemma edes ihmisiä ja herjaa satelee. Eivätkä pysty 50 vatsaan ja selkään sekä punnerrukseen, juoksusta ja maratoonista puhumattakaan. Pelko rasva maksassa ja sydämestä on pois pyyhitty ja kunto nousee sen mukaan, kuin jaksan jumpata ja kävellä. Lihavat huomio: läski voi myös kävellä pois ja kotijumppa sekä pyöräilyä voi autolla ajoi sijaan harrastaa. Purkaa kiinni läskiksi haukkuja internet ja näyttävää kyntensä. Minun kuntosalin oli ja on oma koti ja omat puntit. Ei ole varaa kuntosalin. Kaikki menee ruokaan. Tässäpä tätä kuntokuuria oli minun osaltani.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä