Ei ole Raamattu jumalan puhetta meille.
Jukka Norvannon omankin todistuksen mukaan vanhimmat tekstit eivät ole 3000 vuotta vanhempia, ja muistutan, että suurin osa, ellei peräti kaikki sitä vanhempiin aikoihin viittaava, on toimitettu pakkosiirtolaisuuden muutaman vuosikymmenen aikana (alk 587 eaa).
Tarkoituksena oli vahvistaa juutalaisten identiteettiä, koska Babylonian sivistyneissä oloissa väki alkoi liiaksi kunnioittaa paikallisia jumalia (kuten tapana oli).
Pitemmittä puheitta, näyttää siltä, että se profiili mikä Jahvesta jäi Uudentestamentin kirjoittajille, muodostuikin suuresta joukosta kansan eri tilanteissa kohtaamia jumalia.
Sehän selittää, miksi veriuhritkin, joita nykyisin pidämme alkukantaisten uskontojen tunusmerkkinä, olivat niin luonnollinen osa Jahven palvontaa. Mukaanlukien ihmisuhrit (viittaan Iisakin tapaukseen, jossa itse kertomus osoittaa implisiittisesti että idea ei ollut vieras enempää isälle kuin pojallekaan!).
Jumalan nimen vaihtelukin (tämä Raamatun rikkaus, sallikaa mun nauraa), puhuu omaa kieltään: oli Eeliä, Baalia, Korkeinta, Herraa ja ties mitä.
Ja muuten Baal on kuulemma merkinnyt Kananin kielessä yksinkertaisesti herraa, joka taas on kuulemma adonai hepreaksi, joten jos kiistellään siitä pitääkö palvella Baalia vai Adonaita, on sama kuin me täällä olisimme palauttaneet molemmat käännyttäjämme pois sanoen että "pitäkää Lordinne ja Gospodinne, me palvelemme Herraa"..
Teologit saavat pitkillä kaunopuheillaan toisinaan tuntumaan siltä kuin olisi jokin yhtenäinen juoni Raamatun alkuluvusta Johanneksen Ilmestykseen, mutta se on harhaa.
Uskovaisia riittää, mutta mitä on ajateltava sellaisesta uskovaisesta joka sanoo suoraa että ei ole lukenut Raamatusta kuin joitakin katkelmia, eikä omaa minkäänlaista valmiutta keskustella siitä millään tasolla, mutta väittää silti silmät palaen ja hymyssä suin, että "minä tunnen että se on jumalan sanaa kun otan kirjan käteeni ja painan sen rintaani vasten" ? !
Jos näin on, ja miksei olisi jos sen joku kertoo näin kokevansa, niin tarvitaanko Raamatussa sitten jokin yhtenäinen juoni.
Ehkä se sana tuleekin sitä toista tietä, joka ei ole rationaalinen, siis uskon tietä :)
Minä väitän, että Norvannon ja muiden teologien sananselityksiä tarvitaan sen osoittamiseen, että yhtenäinen juoni ja todisteet oikeellisuudesta on löydettävissä Raamatusta, ja tähän, siis toisen käden, tietoisuuteen sitten saattavat nojata ne sadat tuhannet Raamatun rintaansa vasten painajat jotka tuntevat sen todeksi.
Vähän samaan tapaan kuin alkuräjähdyksestä puhuttaessa sanotaan, että "nyt on todistettu miten maailmankaikkeus on syntynyt". Onhan siitäkin tosin Stephen Hawking esittänyt monien tukemana hyvin johdonmukaiselta tuntuvan teorian, mutta niiden joukossa, jotka siihen vetoavat, on suuri suuri enemmistö sellaisia jotka eivät ole vaivautuneet katsomaan edes Jupiterin kuita omalla kiikarillaan.
Jukka Norvannon omankin todistuksen mukaan vanhimmat tekstit eivät ole 3000 vuotta vanhempia, ja muistutan, että suurin osa, ellei peräti kaikki sitä vanhempiin aikoihin viittaava, on toimitettu pakkosiirtolaisuuden muutaman vuosikymmenen aikana (alk 587 eaa).
Tarkoituksena oli vahvistaa juutalaisten identiteettiä, koska Babylonian sivistyneissä oloissa väki alkoi liiaksi kunnioittaa paikallisia jumalia (kuten tapana oli).
Pitemmittä puheitta, näyttää siltä, että se profiili mikä Jahvesta jäi Uudentestamentin kirjoittajille, muodostuikin suuresta joukosta kansan eri tilanteissa kohtaamia jumalia.
Sehän selittää, miksi veriuhritkin, joita nykyisin pidämme alkukantaisten uskontojen tunusmerkkinä, olivat niin luonnollinen osa Jahven palvontaa. Mukaanlukien ihmisuhrit (viittaan Iisakin tapaukseen, jossa itse kertomus osoittaa implisiittisesti että idea ei ollut vieras enempää isälle kuin pojallekaan!).
Jumalan nimen vaihtelukin (tämä Raamatun rikkaus, sallikaa mun nauraa), puhuu omaa kieltään: oli Eeliä, Baalia, Korkeinta, Herraa ja ties mitä.
Ja muuten Baal on kuulemma merkinnyt Kananin kielessä yksinkertaisesti herraa, joka taas on kuulemma adonai hepreaksi, joten jos kiistellään siitä pitääkö palvella Baalia vai Adonaita, on sama kuin me täällä olisimme palauttaneet molemmat käännyttäjämme pois sanoen että "pitäkää Lordinne ja Gospodinne, me palvelemme Herraa"..
Teologit saavat pitkillä kaunopuheillaan toisinaan tuntumaan siltä kuin olisi jokin yhtenäinen juoni Raamatun alkuluvusta Johanneksen Ilmestykseen, mutta se on harhaa.
Uskovaisia riittää, mutta mitä on ajateltava sellaisesta uskovaisesta joka sanoo suoraa että ei ole lukenut Raamatusta kuin joitakin katkelmia, eikä omaa minkäänlaista valmiutta keskustella siitä millään tasolla, mutta väittää silti silmät palaen ja hymyssä suin, että "minä tunnen että se on jumalan sanaa kun otan kirjan käteeni ja painan sen rintaani vasten" ? !
Jos näin on, ja miksei olisi jos sen joku kertoo näin kokevansa, niin tarvitaanko Raamatussa sitten jokin yhtenäinen juoni.
Ehkä se sana tuleekin sitä toista tietä, joka ei ole rationaalinen, siis uskon tietä :)
Minä väitän, että Norvannon ja muiden teologien sananselityksiä tarvitaan sen osoittamiseen, että yhtenäinen juoni ja todisteet oikeellisuudesta on löydettävissä Raamatusta, ja tähän, siis toisen käden, tietoisuuteen sitten saattavat nojata ne sadat tuhannet Raamatun rintaansa vasten painajat jotka tuntevat sen todeksi.
Vähän samaan tapaan kuin alkuräjähdyksestä puhuttaessa sanotaan, että "nyt on todistettu miten maailmankaikkeus on syntynyt". Onhan siitäkin tosin Stephen Hawking esittänyt monien tukemana hyvin johdonmukaiselta tuntuvan teorian, mutta niiden joukossa, jotka siihen vetoavat, on suuri suuri enemmistö sellaisia jotka eivät ole vaivautuneet katsomaan edes Jupiterin kuita omalla kiikarillaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Sehän selittää, miksi veriuhritkin, joita nykyisin pidämme alkukantaisten uskontojen tunusmerkkinä, olivat niin luonnollinen osa Jahven palvontaa. Mukaanlukien ihmisuhrit (viittaan Iisakin tapaukseen, jossa itse kertomus osoittaa implisiittisesti että idea ei ollut vieras enempää isälle kuin pojallekaan!)."
Iisakin tapaus osoittaa, ettei Raamatussa esiteltävä ainoa tosi Jumala halua ihmisuhreja.
Kertomuksen voi tietysti tulkita sinunkin tavallasi.
Mutta kertomuksesta on luettavissa, että ajatus ihmisuhrista ei ollut Abrahamille vieras, koskapa lähti sitä turhia kyselemättä toteuttamaan.
Mikäs jumala se sellaisia vaati? No se oli tietysti Molok, joka vaati nimenomaan esikoisia (sekä navetan että lastenkamarin puolella) itselleen.
Tämä esikoisia kohtaan suunnattu erityiskohtelu jäi sitten monin tavoin elämään israelin jumalien myöhäisemmissä kehitysvaiheissa :)