Nykyinen(entinen) miesystäväni valehtelee. Tai valehteli, kuten itse nykyään puhuu. Tunsimme toisemme vuoden ja olimme viestein tekemisissä ennen kun suhteemme eteni siihen pisteeseen että näimme, naimme ja aloimme pyöriä.
Alusta saakka olen puhunut että oli asia mikä vain , haluan kuulla suoraan! Mikään ei ole niin paha kuin valehtelu.
Kerron lyhyesti ongelman.
Mies valehteli eronneensa ja painotti asuvansa taloudellisista syistä exänsä kanssa (heillä oli omistusasunto)
Mies paljasti kahden kuukauden hengailun jälkeen seurustelevansa - sittenkin. (Piiiitkä suhde)
Mies lupasi eroa. Puhetta piisasi mutta lopulta Mies erosi kaksi kuukautta tämän jälkeen.
Hengailua jatkui tovin kunnes sanoin etten kykenekään toisi kun ajattelin, olemaan miehen kanssa joka asuu exänsä luona, jolle ei oltu puhuttu mitään uudesta naisesta, pettämisestä jne.
Mies muutti on-off ajan jälkeen luokseni.
Paljastui lopulta että exä ja mies tekstailevat "laskuista, kissasta, omaisuudesta". Sitten paljastu että mies oli salaa käyny kotonaan saunomassa ja tapaamassa exäänsä.
Olimme erossa kuukauden verran. Sain viestin missä mies ilmoitti ostaneensa exänsä pois asunnosta ja oppineensa virheistä.
Suhde alkoi alusta. Tai niin alusta kun vain olosuhteet sallivat.
Kuitenkaan emme voineet liikkua ulkona, mennä juuri mihinkään ja suurena syynä oli ettei exä saa nähdä minua jottei häneen satu se että mies löysi uuden naisen.
Mies painotti ettei ole exänsä kanssa enää tekemisissä lainkaan. "Ei ole enää syytä".
Sitten paljastuikin että he ovat olleet tekemisissä, nähneet ja viestitelleet.
Sitten paljastui että jokainen miehen ryyppy reissu perustuu valeisiin: hän ei todellakaa ole tehnyt asioita mistä on puhunut.
Sitten paljastui että mies onkin valehdellut mahdollisesti kaikesta mikä liittyi exäänsä ja dokaukseen.
Mies ajatteli exään jatkuvasti niin pitkälle että oli valmis tuhoamaan meidän suhteen exänsä takia:valehtelemalla, salailemalla, tuhoamalla luottamukseni totaalisesti.
Olemme tunteneet nyt liki kolme vuotta, olleet tekemisissä melkein kaksi vuotta. Pelkkää valetta. Kaikki. Luottamus menetetty. Mies ei vain ymmärrä sitä.
Kun käytän sanaa"paljastui" tarkoitan sitä että olen syvällä sisimmässäni tiennyt että mies salailee jotain ja olen puristanut miehestä kaiken tämän tiedon. Painotan ettei mies ole itse kertonut minulle mitään.
Nyt mies toivoo että voisimme vielä kerran kokeilla. Minua ei niinkään enää kiinnosta. Mies puhuu niin paljon mutta teot puhuvat puolestaan. Hän puolustelee valeitaan, suojelee exäänsä ja tuhoaa minut eikä ymmärrä miksi koen olevani "toinen nainen"
Mies toivoisi vielä yhtä mahdollisuutta eikä ymmärrä lainkaan tekojensa laajuutta.
Olen myös mokannut! Mutta pointtini tässä on valehtelu ja se ettei luottamusta enää ole. Eikä epäluotettavassa suhteessa voi elää menettämättä järkeään lopullisesti.
Miten saan miehen ymmärtämään kuinka myrkylliset hänen tekonsa ovat olleet ja ennenkaikkea miten ihmeessä saan taottua miehen päähän kuinka inhottavasti hän on kohdellut minua suojellessaan exäänsä ja omaa nahkaansa?
Voiko valehtelija muuttua rehelliseksi?
Alusta saakka olen puhunut että oli asia mikä vain , haluan kuulla suoraan! Mikään ei ole niin paha kuin valehtelu.
Kerron lyhyesti ongelman.
Mies valehteli eronneensa ja painotti asuvansa taloudellisista syistä exänsä kanssa (heillä oli omistusasunto)
Mies paljasti kahden kuukauden hengailun jälkeen seurustelevansa - sittenkin. (Piiiitkä suhde)
Mies lupasi eroa. Puhetta piisasi mutta lopulta Mies erosi kaksi kuukautta tämän jälkeen.
Hengailua jatkui tovin kunnes sanoin etten kykenekään toisi kun ajattelin, olemaan miehen kanssa joka asuu exänsä luona, jolle ei oltu puhuttu mitään uudesta naisesta, pettämisestä jne.
Mies muutti on-off ajan jälkeen luokseni.
Paljastui lopulta että exä ja mies tekstailevat "laskuista, kissasta, omaisuudesta". Sitten paljastu että mies oli salaa käyny kotonaan saunomassa ja tapaamassa exäänsä.
Olimme erossa kuukauden verran. Sain viestin missä mies ilmoitti ostaneensa exänsä pois asunnosta ja oppineensa virheistä.
Suhde alkoi alusta. Tai niin alusta kun vain olosuhteet sallivat.
Kuitenkaan emme voineet liikkua ulkona, mennä juuri mihinkään ja suurena syynä oli ettei exä saa nähdä minua jottei häneen satu se että mies löysi uuden naisen.
Mies painotti ettei ole exänsä kanssa enää tekemisissä lainkaan. "Ei ole enää syytä".
Sitten paljastuikin että he ovat olleet tekemisissä, nähneet ja viestitelleet.
Sitten paljastui että jokainen miehen ryyppy reissu perustuu valeisiin: hän ei todellakaa ole tehnyt asioita mistä on puhunut.
Sitten paljastui että mies onkin valehdellut mahdollisesti kaikesta mikä liittyi exäänsä ja dokaukseen.
Mies ajatteli exään jatkuvasti niin pitkälle että oli valmis tuhoamaan meidän suhteen exänsä takia:valehtelemalla, salailemalla, tuhoamalla luottamukseni totaalisesti.
Olemme tunteneet nyt liki kolme vuotta, olleet tekemisissä melkein kaksi vuotta. Pelkkää valetta. Kaikki. Luottamus menetetty. Mies ei vain ymmärrä sitä.
Kun käytän sanaa"paljastui" tarkoitan sitä että olen syvällä sisimmässäni tiennyt että mies salailee jotain ja olen puristanut miehestä kaiken tämän tiedon. Painotan ettei mies ole itse kertonut minulle mitään.
Nyt mies toivoo että voisimme vielä kerran kokeilla. Minua ei niinkään enää kiinnosta. Mies puhuu niin paljon mutta teot puhuvat puolestaan. Hän puolustelee valeitaan, suojelee exäänsä ja tuhoaa minut eikä ymmärrä miksi koen olevani "toinen nainen"
Mies toivoisi vielä yhtä mahdollisuutta eikä ymmärrä lainkaan tekojensa laajuutta.
Olen myös mokannut! Mutta pointtini tässä on valehtelu ja se ettei luottamusta enää ole. Eikä epäluotettavassa suhteessa voi elää menettämättä järkeään lopullisesti.
Miten saan miehen ymmärtämään kuinka myrkylliset hänen tekonsa ovat olleet ja ennenkaikkea miten ihmeessä saan taottua miehen päähän kuinka inhottavasti hän on kohdellut minua suojellessaan exäänsä ja omaa nahkaansa?
Voiko valehtelija muuttua rehelliseksi?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä saa naisen roikkumaan tuollaisessa miehessä? Anna jo olla, kukaan ei voi olla noin erityinen. Valehtelussa, vieläpä tuollaisessa asiassa, pitäisi olla kerrasta poikki- menetelmä. Eipä se tietenkään helppoa ole jos on tunteita, mutta tästä voi vain päästä jaloilleen.
Ottaisin mielelläni kantaa aloitukseesi AP, olen käynyt samaa läpi MUTTA kun et kerro itsestäsi tai omista mokailusta mitään...
Voi kyllä minussakin on vikoja! Yritin tässä vain kaivaa nyt esiin ongelman miehen puolelta: valehtelu. Mielestäni kenenkään toisen virheet eivät ole mikään etuoikeus valehteluun varsinkin kun suhteemme alkoi Miehen puolelta valeen pohjalta.
Minun on ollut vaikea päästää häntä lähelle, puhua tunteitani, päästää mies elämääni. Luottamus on alusta saakka ollut hyvä puoleltani siltä kantilta että uskoin kaiken mitä hän sanoi enkä miettinyt jatkuvasti 'mitä hän nyt tekee, valehteleeko mies tästä ja tuosta' - ei enää. Olen minäkin ihminen! Mutta en ole valehdellut kuin yhdestä asiasta ja se oli kun pyysin eräältä Miehen tuttavalta pusua. Jäi vonkaamiseksi. Se oli typerää,mutta en kadu (siis sitä pusu juttua). Olimme eronneet Miehen kanssa ja ajattelin ettemme enää palaa yhteen. Palasimme ja Mies sai tietää asiasta. Väitin etten muistanut koko pusu vonkausta vaikka muistin. Nyt mies kuitenkin tietää että valehtelin.
En todellakaan ole täydellinen.
Aika pieneltä kämmiltä kuulostaa miehen epärehellisyyden rinnalla.
Mikä sinut pitää kiinni tuossa miehessä?
En tiedä. Olen katkera siitä miten hän kohtelee exäänsä. Ehkä haluan tuntea olevani tärkeämpi kuin exänsä ja vain odotan päivää? Mies osaa puhua minut takaisin. Tietysti en voi syyttää Miestä, minähän myös palaan ja uskon kaiken uudestaan.
En todella tiedä. Miten helv... pääsen eroon tästä tilanteesta ja suhde saa loppunsa?!
Olemme olleet toisinaan viiko-neljä viikkoa erillään ja sitten Mies ottaa minuun yhteyttä. Kunnolemme erillään olen itsevarmempi, tunnen itseni kauniimmaksi ja haluttavammaksi, jaksan tehdä kaikkea sillä energia ei kulu Miehen kyyläämiseen ja miettimiseen mitä hän jättää kertomatta/tai valehtelee.
En tiedä mikä minut pitää hänessä. Ja mikä hänet pitää minussa. Luulisi että kun hän joutuu valehtelemaan minulle hän ei itsekään tuntisi halua jatkaa..
Jos valehtelee dokailusta ja siitä että edellinen suhde jatkuu ja jatkuu. NIIN mitähän sinä itse et ymmärrä yhtälössä kun kysyt voiko valehtelija muuttua rehelliseksi.
Ihmetellä täytyy rakastuneen ajatuskuviota jos kuitenkin sittenkin.. kun noin monta kertaa on aina pettänyt uudelleen ja uudelleen. Unohda ja hommaa vapaa omillaan toimeentuleva mies joka ei ole kiinni yhteisomistamisessa vaimonsa kanssa. Se on syy miksi ei eroa eikä valehtelu lopu.
Tuo on-off juttu minua eniten kummastuttaa teillä ap. Seurustelette välillä ja välillä ette. Mies oli luvannut erota ja erosikin, en näe siinä valehtelua. Muut asiat dokailuineen tuntuu valehtelulta.
Valehtelusta voi parantua, mutta aika harvinaista se on ja ihan omasta kokemuksesta oman pitkän suhteeni kokemuksella voin sanoa, että toinen voi lupailla kerta kerran jälkeen ja se käy ajan mittaan voimille ja ennenpitkää johtaa kuitenkin eroon. Ei valehtelija yleensäkään ymmärrä tekojensa laajuutta ja aina on selitys valmiina. Noin alkuvaiheessa suhdetta jättäisin sinuna tuon valehtelijan mitä pikkemiten. Sitä raskaammaksi se jättäminen käy mitä pitempään noita juttuja kuuntelet ja jossakin vaiheessa saatat alkaa epäillä jo omaakin mielenterveyttäsi.
"Ilman luottamusta ei ole mielenrauhaa" -dean koontz
Tuntuu pahalta kuulla toiselta juuri se mitä olen miettinyt. Suhde käy voimille, olen väsynyt sillä tuskin pystyn luottamaan kun mies sanoo käyneenä töiden jälkeen tervehtimässä kaveriaan kahvilla ja siksi meni myöhemmin kotiin kun yleensä.
Minusta on tullut sellainen hullu joka kyttää, kuulustelee, epäilee, kyseenalaistaa ja ennenkaikkea nainen joka on epävarma itsestään ja kaivaa menneitä vaikka tarvetta ei edes olisi; menneet kummittelee.
Ehkä pitäis sittenkin miettiä ettei miehessä ole niinkään vika vaan minussa kun en vain kykene olemaan hänestä erossa vaan uskottelen itselleni että tällä kertaa mies on muuttunut.
Jos kumppani on mokannut ja itsekin niin siitä tilanteesta on vähän vaikea päästä selville vesille koska molemmat käyttää noita mokia aseena. Kun riitelette niin kierrätte tavallaan kokoajan kehää syytöstenne kanssa. Fiksumpi teistä viheltää pelin kokonaan pelin poikki ja katkasee KAIKKI välit. Ehkä pitää nöyrtyä hieman, mutta kyllä niitä parempiakin miehiä on.
Tarkoituksellinen valehtelu, joka jatkuu ja jatkuu pitkässä parisuhteessa ei ole mokailua.
Ja minä edelleen...mies asuu exänsä kanssa, Mutta meillä erona se että ei edes ole muuttamassa sieltä pois. Miehen puolelta selvät sävelet...jos en voi elää asian kanssa niin hän ei voi asialle mitään tässä vaiheessa. Miksi en sitten vain lähde ? Se ei ole aina niin helppoa, ulkopuolelta on helppo sanoa että mikä vaivaa, juokse...mutta kun itse elät tilanteessa niin ei se välttämättä niin vain onnistu.