Sinulle kuului sydämeni,
Ja vaikka arki oli harmaa,
En tiennyt kuinka koskisi,
Kun löysit sitten toisen,
Ja sanoit, että lähdet.
Palasit, mutta tiennyt en,
Että sirpaleet sydämeni
Minusta veren vuodattavat,
Ja kylmä oli sinun sydämesi,
Sinne maailmaan kadonnut.
Näen näin sydämeni nyt,
Se on kuin pikkulintu,
Hento, höyhenetön,
Se itkee valittaen,
Nokka kohollaan, yksin, yöhön.
En muuta uskoa nyt voi
Kuin että kuukaudet
Ja vuodet voi tuskan parantaa,
Minä menetin, ja sinut,
Ja niin tärkeä, minun, olit.
Haluan elää, onhan siivet,
Ja on jalat, ja kenties
Kasvaa höyhenpeite
Yön hallaa vastaan,
Ja vahvistuu taas ruumis.
Mutta olo on kuin murskatun,
Vauhdissa lasiin lentäneen,
Kuin veri roiskuu vieläkin,
Vaikka mielen suruisan
Vain vaahtoa se toki on.
Ja vaikka arki oli harmaa,
En tiennyt kuinka koskisi,
Kun löysit sitten toisen,
Ja sanoit, että lähdet.
Palasit, mutta tiennyt en,
Että sirpaleet sydämeni
Minusta veren vuodattavat,
Ja kylmä oli sinun sydämesi,
Sinne maailmaan kadonnut.
Näen näin sydämeni nyt,
Se on kuin pikkulintu,
Hento, höyhenetön,
Se itkee valittaen,
Nokka kohollaan, yksin, yöhön.
En muuta uskoa nyt voi
Kuin että kuukaudet
Ja vuodet voi tuskan parantaa,
Minä menetin, ja sinut,
Ja niin tärkeä, minun, olit.
Haluan elää, onhan siivet,
Ja on jalat, ja kenties
Kasvaa höyhenpeite
Yön hallaa vastaan,
Ja vahvistuu taas ruumis.
Mutta olo on kuin murskatun,
Vauhdissa lasiin lentäneen,
Kuin veri roiskuu vieläkin,
Vaikka mielen suruisan
Vain vaahtoa se toki on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.