http://yle.fi/uutiset/tutkimus_liikunta_ei_pidennakaan_elinikaa/854360
Taidan lopettaa liikkunnan ja ryhtyä sohvaperunaksi jos vaikka eläisi pitempään.
Taidan lopettaa liikkunnan ja ryhtyä sohvaperunaksi jos vaikka eläisi pitempään.
Liikunta ei lisää elinikää
fddf
3070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jaa, entä sitten. En edes yritä lisätä päiviä elämään, vaan elämää jäljellä oleviin päiviin.
Tuo koe oli tehty hiirillä joista toisia oli juoksutettu ja toisia ei, annetusta ravinnostakaan ei kerrottu mitään. Tuskin edes tarvitsee tehdä vastaavaa koetta ihmisillä, sohvalla vain makaavat eivät kovin terveenä ja pitkään elä.
Keskitysleireilläkään ei elä vanhaksi vaikka liikuntaan pakotetaan aamusta iltaan.
seura parhaasta päästä ja kunto terveys kohdallaan puhumattakaan elämänkokemuksesta
taitaa olla huono juttu
laskin tuossa olevani tarkalleen 2 kertaa sen ikäinen kun päätin oikeasti alkaa liikkumaan ihan uutena harrastuksena
olihan sitä takana 18vuotta tipoittain elikkäs tipoittain..
Ai että koe tehtiin hiirillä. No sellaisiahan ne hölkkääjät on - hiiriä.
Valailla tehtävä koe varmaan viel tulossa
"koe-eläimillä saadut tulokset vahvistettiin tarkastelemalla liikuntatottumuksiltaan erilaisia identtisiä ihmiskaksosia. Nämä tiedot kerättiin laajasta suomalaisesta kaksoskohorttiaineistosta. "
Identtisillä kaksosilla on samantekevää juokseeko paljon vai makaako vain sohvalla. Kummassakin tapauksessa elää yhtä kauan ja yhtä terveenä. Geenit määrittävät terveyden, ei liikunnan määrä.
Jo valmiiksi terveille ihmisille tosin liikkuminenkin on helpompaa ja kynnys liikuntaan matalampi, joten liikunnalla ja terveydellä näyttäisi olevan korrelaatio, mutta ei kausaalisuhdetta.
Tulee melkeion 2400 kilometriä juoksua ja hiihtoa tälle kalenterivuodelle. Hiihtoa oli vajaa 900km. Sellaiset kakskymppiä menee sujuvasti juosten. Ikää on jo yli 65, tavoittelen lähinnä sisältöä elämääni juosten. Mistäpä sitä kukaan oman iän pituutta osaa etukäteen arvioida. Toki hiirillä tehtävää tutkimusta voi myös epäillä.
Vielä kun otetaan huomioon, mitä liikuntaan ja siihen valmistautumiseen/matkoihin on mennyt aikaa, niin vai -?
Tuohan oli ihmisillä, ja identtisillä kaksosilla tehty tutkimus, jossa oli 11 325 identtistä kaksosta (4190 kaksosparia). Kun otos on noin iso, voidaan jo hyvin suurella varmuudella sanoa että hyvä terveys johtuu geeneistä eikä liikunnan määrällä ole yhtään mitään väliä. Rottakokeilla lähinnä haettiin lisävahvistusta, että mitään kausaaliyhteyttä ei ole olemassa.
Tutkijat ovat osoittaneet, että samat geenit jotka vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyteen, vaikuttavat myös liikunta-aktiivisuuteen ja halukkuuteen liikkua.
Helsingin Sanomat, ko. tutkimuksesta::
"Aiemmin on kuitenkin havaittu, että aikuisenakin aloitettu liikunta on yhteydessä pitkään elinikään. Tutkijoiden mukaan tämä voisi selittyä geeniperimällä. Geeniperimä nimittäin ohjaa sekä liikuntahalukkuutta, aerobista kestävyyttä että elinikää."
Siis geeniperimäkö ohjaa liikkumaan, ja geeniperimällä elää pidempään. Verenpaineeni laski alas, samoin lepopulssini kun aloin juoksemaan säännöllisesti, entisten punttisaliharjoitusten lisäksi, joka on enempi painojen nostelemista. Olisihan järjenvastaista väittää ettei hyvä verenpaine ja vahva sydän auttaisi pysymään terveenä, eli elämään pidempään. Sairaudet tappavat.
Liikkumalla tulee parempi kunto, ja on vahvempi ja jaksaa juosta kauemmin ja nopeammin, mutta se ei vaikuta varsinaisesti terveyteen eikä eliniän odotteeseen.
Muissakin isoissa väestötason tutkimuksissa esim. lepopulssilla on vain vähäinen vaikutus sydänkohtausriskiin, ja diabeteksellä ja tupakoinnilla paljon korkeampi.
Väestötason tutkimuksissa vain on suurena sokeana kohtana geenit, jotka ovat tärkeä taustatekijä ja pitäisi ehdottomasti huomioida aina tuollaisissa korrelaatiotutkimuksissa vaikka tekemällä tutkimukset identtisillä kaksospareilla, jotta tutkimustuloksesta voisi mitään päätellä.
Liikkumattomuushan lisää diabetekseen sairastumisen riskiä. Siis juokseminen parantaa terveyttä joka taas vähentää sairastumista joka tuo elinvuosia..
Juoksu ei vahvista aineenvaihduntaa eikä muitakaan toimintoja jotka eivät juoksemiseen liity. Sohvaperunallakin voi siis olla todella hyvä aineenvaihdunta.
Aineenvaihdunnan sairaudet kuten diabetes johtuvat ihan muista syistä kuin liikunnasta tai liikunnan puutteesta.
"Säännöllinen liikunta ehkäisee tyypin 2 diabetesta tehokkaasti ja hoitaa sitä hyvin. Ehkäisytutkimusten mukaan päivittäinen puolen tunnin kohtuukuormitus vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista noin 60 prosenttia myös korkean riskin ryhmässä."
"Ehkäisytutkimusten mukaan päivittäinen puolen tunnin kohtuukuormitus vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista noin 60 prosenttia myös korkean riskin ryhmässä"
Tyypillinen virheellinen johtopäätös, jossa on korrelaatio ja kausaliteetti mennyt väitteen esittäjällä sekaisin. Väite on otettu diabetesfoorumi.fi -sivuilta, jonka kirjoittaja on mallikko, eikä edes perustele tekstejään millään tutkimustuloksilla.
Diabetekselle alttiit ylipainoiset eivät vain kehtaa lähteä lenkkipolulle - valmiiksi hoikille kynnes on paljon matalampi, mistä havaittu korrelaatio johtuu diabeteksen ja liikunnan välillä. Mutta vaikka lähtisikin lenkkipolulle puoleksi tunniksi lyllertämään vaikka joka päivä, niin ei sillä minkäänlaista diabetesriskiä madaltavaa vaikutusta ole.
Vastoin kuin fitness-klubit mainostavat, liikunnalla on painonpudotukseen korkeintaan hyvin marginaalinen vaikutus. Laihdutus onnistuu ihan yhtä hyvin vaikka ei liikkuisikaan, jos onnistuu hillomunkeista, sipseistä ja limsoista luopumaan. Jos ei onnistu, niin ei siinä juoksulenkitkään auta.
"Väite on otettu diabetesfoorumi.fi -sivuilta, jonka kirjoittaja on mallikko, eikä edes perustele tekstejään millään tutkimustuloksilla."
Lähdeviitteet puuttuvat sivuilta kokonaan. Lähde on ilmeisesti kirjoittajan oma pipo. Kirjoittaja yrittää vain saada motivoitua porukkaa lenkkipolulle lyllertämään vain lyllertämisen vuoksi. Vaikka ei paino laskisikaan, niin voivat edes ajatella vähentävänsä diabetesriskiä, vaikka se ei tosiasiassa vähenekään.
Duodecim terveyskirjasto:
"Terveysliikunnalla on kymmeniä suotuisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia sekä pienentää liikapainoa. Se ehkäisee sydän- ja verisunisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Erityisen tärkeää terveysliikunta on iäkkäille. Se parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja vähentää dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä. Kohtuullisesti kuormittava liikunta tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän virustauteja, "flunssia".
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934
Kaiken tuon lisäksi säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Siitä nyt ei vaan pääse mihinkään että terveenä elää pidempään ja sairaudet tappavat. Sohvalla makaamalla ei pysy terveenä.
Ei tuossakaan artikkelissa ole minkäänlaisia lähdeviitteitä. Perustuvatko väitteet identtisillä kaksosilla tehtyihin tutkimuksiin? Monet noista väitteistä saattavatkin olla, ja todennäköisesti ovatkin virheellisiä. Ei pidä luottaa kaiken maailman tohtorisivustoihin, tai liikunnan ylistyssivustoihin joihin ilman lähdeviitteitä vain kootaan kaikenlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia mitä liikunnalla saattaisi olla, mutta joita ei ole pystytty paremmissa ja tarkemmissa tutkimuksissa toteen näyttämään.
Kokeilin itseeni muutaman kuukauden kuntoilemattomuutta, ja vanhenin vähintään 30 vuotta. Oloni alkoi jyrkästi huononemaan noin parin kuukauden jälkeen, tuli kolotuksia, jäykkyyttä ja heikkoutta. Lopetin tottakai kokeiluni, ja olo sekä kunto ovat taas yhtä hyvät kuin muinoin 20-vuotiaana.
Käypä hoito -suositus:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075#NaN
Käypä hoito -suosituksessa on 420 lähdeviitettä.
Mitä pitempi juoksu, sen tyhmempi elämä.
Se on tietysti subjektiivinen kokemus, ja jotkut kokee sen ikäänkuin meditaationa.
70 kiloinen on kevyempi kantaa, kuin 120 kiloinen.
Ai eukonkannossa?
moi
Näin joskus aikoinaan juoksua vihanneena lähes 50 vuotiaana ukkona sanoisin että kun aloin todellakin juoksemaan reilun 5,5 kilsan lenkkejä, osa siitä vielä kävellen ja 5 krt viikossa niin harmittaa siinä mielessä etten löytänyt lajia jo 10 vuotta sitten,
mutta parempi myöhän kuin ei milloinkaan.
Tulokset parantuneet reilusti, juoksun jälkeen olo fantastinen,paino pudonnut ja ruokavalio muuttunut,kestävyys ja lihasvoima parantuneet,hapenottokyky ja verenkierto parantuneet,yleinen tyytyväisyys ja henkinen hyvinvointi parantunut.
Tuossa pikana hyvät puolet joten miksi en juoksis jatkossakin jotta saavuttaisin vielä paremman kunnon kun olen vasta puolessa välissä tavoitteitani juoksun suhteen?
Huonona puolena voisin sanoa että jos löytyy ylipainoa, niin juoksun aloitukseen on iso kynnys kun eivät nivelet ja polvet sekä sääret tahdo oikein kestää rasitusta kipeytymättä joten tässä pitää todellakin kuunnella kroppaansa ja mennä niin kevyellä kuormalla aluksi että paikat eivät hajoa tai kivut kroonistuisi.
Harjoittelu kyllä palkitsee kun sinnikkäästi treenaa,nykyään meneekin jo yli puolet lenkistä juoksua ja noin kilsan pätkissä joten luokittelen itseni tässä vaiheessa tyydyttävän kuntoiseksi ja kun jonain päivänä menen sen 5.5 - 7.5 km kerralla niin olen hyväkuntoinen ja siihen tähtään pidemmällä aikajasolla.
Treeniä on takana noin 3kk ja rapakuntoisena liikkeelle lähdin.
Kaikkien 50v ukkojen pitäis tehdä toi sama. Ainakin niitten, jotka ei harrasta mitään liikuntaa. Ihmettelen, miten nykyaikana voi olla enää sohvaperunia, jotka ei huolehdi kunnostaan. Vielä siihen pääle huonot elintavat: tupakki, kalja ja makkaran syönti.
Tottakai, jos on pitkäaikaistyötön tai jotain, niin ei se varmaan mikään huippufiilis voi olla mutta ei se löhöämälläkään se olo parane.