Baari-illan jälkeen kotiin. Ilta alkoi kaverin kanssa keskustassa ja paikalle saapui jossain vaiheessa mies, Tindermatch. Mies ei kiinnostanut joten vaivihkaa siirryimme toiseen paikkaan. Katselimme miehiä, mutta oli alkuilta joten ei ihmeempiä. Kun lähdimme keskustasta kotiin, siirryin vielä toisen kaverini kanssa lähiön pubiin. Siellä keskustelua monen miehen kanssa, useat varattuja. Erään sinkkumiehen kanssa siirryttiin toiseen pubiin, joka puoli neljään asti auki. Totesin kuitenkiin itselleni - ja miehelle, että hän ei ole ihan sitä mitä olen etsinyt. Mies tietenkin loukkaantui (enkä ihmettele) ja itseäkin tilanne harmitti.
Tiedän mitä haluan, mutta sellainen ei ole tullut vielä vastaan. Jotkut väittävät, että olen nirso. Tiedostan sen itsekin, mutta eikö sopivan miehen vastaantullessa pitäisi olla sellainen olo, että vain hän kelpaa eikä kukaan muu. Eikö pitäisi uuden miehen tavatessa ajatella, että hän mies on juuri kaikista paras vaihtoehto?
Tiedän mitä haluan, mutta sellainen ei ole tullut vielä vastaan. Jotkut väittävät, että olen nirso. Tiedostan sen itsekin, mutta eikö sopivan miehen vastaantullessa pitäisi olla sellainen olo, että vain hän kelpaa eikä kukaan muu. Eikö pitäisi uuden miehen tavatessa ajatella, että hän mies on juuri kaikista paras vaihtoehto?
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Eikö pitäisi uuden miehen tavatessa ajatella, että hän mies on juuri kaikista paras vaihtoehto?"
Omituinen ajatus. Tuo kai lähtee siitä, että sinulla on muita, joita vertaat häneen?
En ole koskaan ajatellut miesystävistäni noin, vaihtoehtona. Joko sävähdyttää tai sitten ei. Sinulla ei ilmeisesti kolahtut, eli kemia puuttui.
En usko yhteen ainoaa oikeaan, vaan voi olla, että elämän aikana tapaa monta sopivaa, juuri siihen aikaan ja tilanteeseen sopivaa. Siksi en oikein osaa nähdä suhteen loppumistakaan epäonnistumisena, vaan osana sitä suhdetta ja osana elämää.
Olen käynyt aika paljon treffeillä, joten kai vertailen. En itsekään usko mihinkään ainoaan oikeaan. Miehen pitäisi kyllä sävähdyttää.
Panoina menee keskivertokin. Itsekin nirso olen. Ei minua kiinnosta herätä aamulla vastenmieliseltä tuntuvan vierestä. En edes humalassa tee arviointivirheitä. Ei kaikkia tarvitse kuljettaa kotiin.
Tässä olisi aito tosimies persu. Ajatteleppa häntä vierelläsi sängyssä . Nuolisit hänen varpaitaan ja sitten hiljaa hivuttautuisit ylöspäin ja riisuisit hänen puhtaat housut jolloin alta paljastuisivat kalsarit mallia keltainen eteen ja ruskea taakse . Kyllä olisi paikat kosteana ja tulevalla orgasmilla ei olisi rajoja .
puhdas kuin peippo jalkoja myöden .
http://yle.fi/uutiset/valtuutetun_verkkarihousut_narastavat_lahdessa/6459446
Lahti 21.1.2013 klo 9:42 | päivitetty 21.1.2013 klo 12:10
Valtuutetun verkkarihousut närästävät Lahdessa
Perussuomalaisten uusi kaupunginvaltuutettu esiintyi valtuustossa college-housuissa. Puheenjohtaja vaatii perinteisen pukukoodin noudattamista.
"eikö sopivan miehen vastaantullessa pitäisi olla sellainen olo, että vain hän kelpaa eikä kukaan muu. Eikö pitäisi uuden miehen tavatessa ajatella, että hän mies on juuri kaikista paras vaihtoehto?"
En muista koskaan ajatelleeni muita miehiä kohdatessani sellaisen, joka kiinnostaa. Vain sillä on merkitystä, että juuri tämä mies "kolahtaa".
Tuollaisia nirsoja naiset juuri ovat että 5 sekunnissa tietää että mies on huono.
Tämä luotaa hyvin palstan vakio-akan mielenmaisemaa: kun sopiva mies tulee vastaan niin kaikki ajattelu pakenee huitsin nevadaan ja kiimapissat lirahtavat housuun. Sen jälkeen naisesta tulee istukka hormoonien ohjailema vihannes.
Itse sympatiseeraan aloittajan ajatusta. Totta kai mielessä ovat muutkin miehet joita on tavannut! Kummallista jos ei olisi! Kyse on vain siitä miten se ilmaistaan. Elleivät muut vaihtoehdot olisi mielessä, se osoittaisi että ko henkilö on juuri näiden keltarauhas hormoonien ja istukoiden ynnä muna sarjojen ohjailema vihannes. Ei mikään miellyttävä ajatus!!
"Tiedän mitä haluan, mutta sellainen ei ole tullut vielä vastaan."
Bingo. Eli etukäteen on tehty vaatimuslista, joka luultavasti koostuu pinnallisista seikoista ja sellaisesta mihin oma taso ei riitä, ja siksi mies jää saamatta.
Kolmekymppisen naisen pitäisi pikku hiljaa jo tajuta, ettei ole enää entisen väärti. Ne haluamasi miehet menivät muille naisille, koska et ollut riittävän hyvä heille.
"Elämässä on vaan kaksi tragediaa. Se, ettei saa mitä haluaa ja se, että lopulta saa sen"
-Oscar Wilde-
Sinun tragedia on se, että tiedät mitä haluat järkiperustein ja odotat, että joku tulee, herättää sinussa ne suuret tunteet ja vie jalat alta. Mutta se ei ole mahdollista, koska olet tiukasti järkesi vankina.
Mut jokainen tyylillään. Toivottavasti löydät joskus jotain mitä et ikinä uskonut haluavansa ja tarvitsevansa. :)
Hakisit tasoistasi seuraa.
Ilmeisesti olet jo niin kokenut ettei sinuun enää mikään tee vaikutusta, ihmekös tuo sitten jos ei huvita saada samaa komusta jonka o jo saanut sata kertaa. Ehkä sinun pitää hommata jännittäviä etnopanoja tai jotain muuta erikoisempaa.
Kuulostaa elämäntapasinkun elämältä, jossa elämän ideaalimalli on tärkeämpi kuin oikea elämä. Mietitkö ystävistäsi samalla tavalla, että tiedät mitä haluat ja vain se kelpaa?
Kenen tahansa ei tarvii käydä, mutta täydellistäkään EI OLE. Sopivia ja riittävän hyviä sen sijaan löytyy sen mukaan miten on itse avoin ihmisille ympärillään.
Elämäntapasinkku ei kyllä ihan osu. Sinkkuna 8kk. Pitkiä parisuhteita ollut. Miehen valinta on ihan eri asia kuin ystävyys. Olen kieltämättä enemmän järki- kuin tunneihminen. Tästä johtuen en tavallaan kykene ihastumaan sellaiseen mieheen, joka ei ole "paperilla hyvä".
Paras vaan pysyä panoringeissä.