Meillä eletään raskasta vauva-aikaa. Yhteistä ja omaa aikaa on erittäin vähän. Yöt menee valvoessa lapsen sairauden vuoksi. Parisuhde ei siis tietenkään voi kukoistaa tällä hetkellä ja riitoja tulee hyvin pienistä asioista.
Olen tässä syksyn aikana huomannut joitakin muutoksia puolisossani. Nykyään hän ei enää halaile ja suutele, jollen minä tee aloitetta. Ennen katsoi minua kauniisti pitkään silmiin ja sanoin vakaalla äänellä rakastavansa minua. Nykyään kääntää katseensa pois, kun jään häntä katsomaan lähellä ollessa ja sanon rakastavani. Hän ei sano mitään, vaan vasta vihjailtuani vitsaillen sanoo "niin minäkin sinua" tai "sinäkin olet raksu". Vaikka aikoinaan naureskeli, miten tyhmä sana "raksu" on. Tänäänkin käänsi katseensa pois sanottuaan sen.
Ja onko teillä muilla kokemuksia siitä, että whatsapp lähettäisi kesken kahden ihmisen keskustelun toisen lähettämänä esim. "ikuisesti" ja sitten yhtäkkiä viesti häviäisi. Kysyessä toinen osapuoli sitten kiistää lähettäneensä mitään tai ainakaan huomanneensa lähettäneen. Mun mielestä ei vaan ole mahdollista se, että joku muu voisi kirjoittaa ja poistaa siitä välistä mitään toisen tilin kautta, varsinkin kun toinen on itse siinä puhelimellaan. Kertokaahan, oonko aivan väärässä?
Mun ja puolison viestittelyssä kävi niin. Ihmettelin, että mitä ihmettä se nyt kirjoittaa, kun ei liity millään tavalla aiheeseen. Kysyin sitten, että mitä, miksi kirjoitit niin. Sen jälk se "ikuisesti" hävisi ja puoliso kirjoitti, että ei hän ole huomannut mitään, eikä kirjoittanut.
Tuo asia oikeastaan onkin sitten saanut minut mietteliääksi kaikkien muiden pienten muutosten myötä.
Puoliso hymyili myös eräänä päivä ajatuksissaan. Sellainen vieno, haaveileva hymy kuin muistelisi jotain ihanaa muistoa. Katselin aikani ja kysyin, että mitä hän ajattelee. Kuulemma töissä oli ollut päivällä huono koulutus. Öö, tuskinpa hän sille hymyili. Mutta miksi sitten valehdella?!?
Minua hän haukkuu vainoharhaiseksi hulluksi ja että mun pitäis vaan luottaa häneen. Hän todellakin hermostuu kunnolla, jos epäilen häntä.
Oonkohan tosiaan vaan vainoharhainen? Jos en, niin kuinka saan miehen kertomaan totuuden? Hän on päällepäin tasapainoinen, rauhallinen, eikä turhia hötkyile tai hermoile. Siinäkin mielessä mietin, että tuskin olisi iso vaiva minulta salata salasuhde tai joku muu isompi asia.
Olen tässä syksyn aikana huomannut joitakin muutoksia puolisossani. Nykyään hän ei enää halaile ja suutele, jollen minä tee aloitetta. Ennen katsoi minua kauniisti pitkään silmiin ja sanoin vakaalla äänellä rakastavansa minua. Nykyään kääntää katseensa pois, kun jään häntä katsomaan lähellä ollessa ja sanon rakastavani. Hän ei sano mitään, vaan vasta vihjailtuani vitsaillen sanoo "niin minäkin sinua" tai "sinäkin olet raksu". Vaikka aikoinaan naureskeli, miten tyhmä sana "raksu" on. Tänäänkin käänsi katseensa pois sanottuaan sen.
Ja onko teillä muilla kokemuksia siitä, että whatsapp lähettäisi kesken kahden ihmisen keskustelun toisen lähettämänä esim. "ikuisesti" ja sitten yhtäkkiä viesti häviäisi. Kysyessä toinen osapuoli sitten kiistää lähettäneensä mitään tai ainakaan huomanneensa lähettäneen. Mun mielestä ei vaan ole mahdollista se, että joku muu voisi kirjoittaa ja poistaa siitä välistä mitään toisen tilin kautta, varsinkin kun toinen on itse siinä puhelimellaan. Kertokaahan, oonko aivan väärässä?
Mun ja puolison viestittelyssä kävi niin. Ihmettelin, että mitä ihmettä se nyt kirjoittaa, kun ei liity millään tavalla aiheeseen. Kysyin sitten, että mitä, miksi kirjoitit niin. Sen jälk se "ikuisesti" hävisi ja puoliso kirjoitti, että ei hän ole huomannut mitään, eikä kirjoittanut.
Tuo asia oikeastaan onkin sitten saanut minut mietteliääksi kaikkien muiden pienten muutosten myötä.
Puoliso hymyili myös eräänä päivä ajatuksissaan. Sellainen vieno, haaveileva hymy kuin muistelisi jotain ihanaa muistoa. Katselin aikani ja kysyin, että mitä hän ajattelee. Kuulemma töissä oli ollut päivällä huono koulutus. Öö, tuskinpa hän sille hymyili. Mutta miksi sitten valehdella?!?
Minua hän haukkuu vainoharhaiseksi hulluksi ja että mun pitäis vaan luottaa häneen. Hän todellakin hermostuu kunnolla, jos epäilen häntä.
Oonkohan tosiaan vaan vainoharhainen? Jos en, niin kuinka saan miehen kertomaan totuuden? Hän on päällepäin tasapainoinen, rauhallinen, eikä turhia hötkyile tai hermoile. Siinäkin mielessä mietin, että tuskin olisi iso vaiva minulta salata salasuhde tai joku muu isompi asia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyt jäitä hattuun ja lopeta tuollaiset tulkitsemiset!! Jos tuolla tiellä jatkat, niin teille voi tosian tulla ero ja syyllistä voit etsiä peilistä.
Hei.
Vauva-aika on usein uuvuttavaa ja laittaa parisuhteen koetukselle. Jo pelkästään se, että ollaankin lapsen vanhempia eikä vain rakastavaisia, muuttaa parisuhteen olemusta. Moni pari kokee tuolloin, että parisuhde nääntyy yhteisen ajan puutteeseen ja elämä on pelkkää univelkaa ja selviytymistaistelua. Se on kuitenkin normaalia, elämänkulkuun kuuluvaa vaihetta, jonka tarkoituksena on tiivistää perhettä. Lapsi luo erityisen yhteyden vanhempien välillekin. Silti on tärkeää, että vanhemmat saavat myös levätä edes joskus vanhemmuudesta, ja siksi mietinkin, millälailla voisitte saada joskus hieman kahdenkeskistäkin aikaa? Millaiset tukiverkostot teillä on?
Mutta vaikka vauvavaiheen väsymys usein rassaa myös parisuhdetta, ei siihen kuitenkaan saa kuulua luottamuksen katkeaminen. Se ei kuulu tähänkään vaiheeseen 'kaupantekijäisinä'. Ymmärsin viestistäsi, että epäilet miehesi uskollisuutta ja jos asiasta puhutaan, siitä tulee riita. Näin merkittävässä asiassa on erittäin tärkeää, millä lailla pystytte kommunikoimaan ja viestimään. Miten voit puhuessasi ilmaista OMIA tunteitasi, etkä tulkintojasi toisen käytöksestä tai ilmeistä? Miten voitte kuulla sitä toistenne syvintä kaipuuta läheisyyteen ja luottamukseen välillänne? Asioista pitää voida puhua. Jos epäilet miehesi mielenkiinnon suuntautuvan johonkuhun toiseen, tietenkin siitä pitää avoimesti kysyä. Mutta asia ei voi olla jatkuvasti auki. Kukaan ei voi hyvin, jos kumppani etsii kaikesta merkkejä tai asettaa kaiken epäilyksenalaiseksi. Silloin luottamukseen on tullut särö.
Minusta sinun kannattaa myös miettiä, missä määrin on kyse sinun omasta sisäisestä prosessistasi. Olet tullut äidiksi. Oma kuvasi itsestäsi naisena ja äitinä on muuttunut. Joskus muutos voi aiheuttaa epäluuloja siitä, onko enää äitinä yhtä puoleensavetävä kuin ennen. Tällöin on kyse omasta minäkuvasta ja itsetunnosta, eikä toisen osapuolen tekemisistä. Kannattaa tutustua omiin tunteisiinsa, ettei sälytä toisen kontolle omaa epävarmuuttaan.
Mikäli ette keskinäisellä keskustelulla pysty etenemään, voitte hakea keskusteluapua perheasiain neuvottelukeskuksesta tai yksityisiltä pariterapeuteilta (maksullista), mutta sen järjestäminen vauvan kanssa voi olla hankalaa.
Voimia, iloa ja luottamusta perheeseenne toivottaa
Merja, diakoni
Katsotaas....
Kun mieheni petti, hän roudasi kännykkäänsä mukana 24/7, vessaan asti. Nukkui jopa joskus kännykkä tyynyn alla, etten varmasti vain näkisi sitä.
Istui tietokoneella melkein kaikki vapaa-aikansa. Minun kanssa ei kiinnostanut enää harrastaa.
Veti hirveät pultit aina, kun erehdyin kertomaan epäilykseni. Olin vainoharhainen ja petin kuulemma häntä itse.
Rahat hävisivät hassusti. Miehellä ei tuntunut olevan ikinä rahaa mihinkään.
Kävi yllättävän usein äitinsä luona käymässä, vaikka aiemmin oli käynyt max. kerran kuussa.
Kyllä, sinä kuulostat aika pahasti vainoharhaiselta kun miettii, mitä omat ja monen tuttujen kokemukset ovat pettävistä miehistä. Katso itseäsi peiliin ja hae apua.
Lapset tuhoavat parisuhteen. Se on niiden tarkoituskin. Kun sen hyväksyy, on hieman helpompi hengittää.
Moni mies ei ole valmistautunut perhe-elämän kauheuteen ja karkaa rintamalta. Nähtäväksi jää, mitä teistä tulee. Muista kuitenkin, että yksi nainen jaksaa yhden lapsen kasvattaa.
"Moni mies ei ole valmistautunut perhe-elämän kauheuteen ja karkaa rintamalta. "
Tuo johtuu yleensä siitä, että naiset eivät tee päätöksiään miehistä sen suhteen minkälaisia isiä he olisivat.
Naisia kiinnostaa pelkästään asiat kuten, pituus, komeus, status, hauskuus/sosiaalisuus ym. Nuo ominaisuudet ei auta lapsen kanssa.
Ero tulee koska miehes ei halua alkaa hoitaa mitään lapsia joten tekee kaikkea muuta ja etsii jo uutta naista. Suomessahan yksinhuoltaja naisia on jo aivan liikaa koska miehet ei ota vastuuta tekemisistään. Jättä yksin ja pääsdyt nettideitti palstalle ja susta tulee sitten myös nirso etkä löydä enää miestä.
Niin se on että rhelliset uskolliset miehet ei naisille kelpaa jotka ottais vastuuta myös lapsesta.
lässynlää.. suhteeseen tarvitaan muutakin kuin kaksi rehellistä ihmistä. Siellä joku katkerakilttis taas tilittää. Kasvata pallit.
Kurja tilanne. Mun poikaystävä käyttäytyi joskus just noin. On myös luonteeltaan viilipytty. Syytti mua myös vainoharhaiseksi, ylimustikseksi ym. Ja just toi sama lause: Sun pitää vain luottaa.
Noh. Kun nostin kunnon älläkän niin selvisi, että oli kolmisen vuotta seksiviesteillyt tuntemattomien kanssa mun selän takana.
"Vauvahäiriö" ei vaikuta edes kovin harvinaiselta ilmiöltä.
Mitkä sitten ovat parisuhteen muodostumisen perusteet? Vauva, vauvojen tulon vaikutus elämään ei pitäisi olla mikään yllätys kummallekaan.
Ennen lopullista sitoutumista yhteiselämään olisi syytä miettiä ja keskustella eri elämänvaiheita hieman pitemmällekin.
Kyllä lasten hankkiminen ja sen jälkeinen elämä on hahmotettavissa etukäteenkin. Vauvavaiheen valvomisista murrosiän uhkiin ja lopulliseen kodista lähtöön. Vaikutukset talouteen, ajankäyttöön, asumismuotoon ja tilatarpeeseen, ajoneuvotyyppiin jne. Eivät ole yllätyksiä. En tarkoita mitään yksityiskohtaista suunnittelua vaan hahmottelukin riittää.
Miehen on syytä tietää etukäteen, että vauvan tulon jälkeen hän ei vähään aikaan ole enää perheen kunkku!
Sinun kohdallasi ratkaisu on tapahtunut aikanaan ja silloisin perustein. Jatko ei vaikuta hyvältä ja ratkaisu on sinun käsissäsi. Näin paljon jälkikäteen ajatellen minun temperamenttinen vaimoni olisi tuossa vaiheessa leikannut matot halki. Hän ei kuvittele miehen perusluonteen muuttuvan mihinkään. Teeskennellä ja pidätellä voi mutta oleellista muutosta ei tapahdu!
Nainen tekee lapsen. Naisesta tulee äiti. Miehen vaikea rakastaa. Voi mennä ohi tai ei mene. Rakkaus ehkä palaa, mutta toki erilaisena.