miten lopetan suhteen..elämä ei sisällä nykyisin muuta ku kinasteluja ja epäsopua emäntäni kanssa.emäntä luulee että asiat on hyvin senkin jälkeen kun hän alkaa napista ja nalkuttaa pienistäki asioista,1,5 vuotta meni suhteen alussa hyvin ,sen jälkeen alkoi nalkuttaminen ja haukkuminen...olen osasyyllinen riitoihin mutta koskaan ei oo ollu tapana haukkua tai narista turhasta.itse kun koen joutuvani tällaisen kohteeks ni mitä voin tehdä.en vastaa samalla mitalla vaan olen hiljaa.mutta se suurin haitta on se että tunteiden puolella se tekee hallaa.viidessä vuodessa olen tullut siihen tilaan että olen suhteessa vain lasten takia,ja en tiedä kauanko jaksan sitäkään..ja tässtä tunnepuolen asiasta en ole emännälle puhunut,oisw pitäny tiedän sen.riitelystä olen sanonut että sitä en jaksa..miten lopetan kauniisti tän suhteen.akka rakastaa minua mutta en tunne enää samaa.
not onnellinen
lapset1
3248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sanoit että kumppanisi nalkuttaa turhasta. Se on tietenkin asia jota ei kukaan pidemmän päälle kestä. Oletko kuitenkaan miettinyt mistä tämä kiukkuilu kumpuaa? Voisitko esim ottaa asian puheeksi, kysyä että mikä on huonosti. Monesti pienistä asioista kiukkuilu kumpuaa jostain suuremmasta asiasta. Voisit kokeilla ottaa kissan pöydälle ja kuunnella rauhassa, mitä toisella on sanottavaa. Mites teidän yhteiselämä yleensä? Teettekö asioita yhdessä, yllätätkö kumppaniasi koskaan tai toisinpäin. Toinen neuvoni on että teette yhdessä jotain ihan kahdestaan, ilman lapsia. Vie hänet vaikka syömään tai elokuviin. Ehkä voisit myöd kokeilla esim kehaista häntä yllättävässä tilanteessa. Esim. Näytätpä kauniilta tänään ihan arkisen asian esim. ruuanlaiton lomassa. Luulen että pienet asiat voivat pelastaa parisuhteen ja ehkä tunteetkin siinä lämpenevät kun huomaat muutoksen kumppanissa. Kysymyksesi oli miten voit jättää kauniisti, siihen on vaikea vastata, se on aina vaikeaa. Mutta jos pientäkään halua on yrittää, neuvoisin sinua kokeilemaan yllämainittuja asioita ensin. Jos tilanne ei silti muutu, miettiä sitten eroa vaihtoehtona.
Mikäli todella tunnet olevasi loppuunkulunut syytöksiin ja kinasteluihin,:
Pysähdy, ole hiljaa
Kevyesti käännä nainen katsomaan sinua.
Pidä kätesi kevyesti hänen olkapäillään
SUORAAN SILMIIN katsoen, imoita (siis et yritä sanoa tai kokeilla viestittää ) vaan aivan suoraan ja rauhallisella äänellä ILMOITAT:
"Sinun kielenkäyttösi ja syytöksesi ovat menneet liian pitkälle. Tuon ON loputtava. Me olemme yksi ja yhteinen tiimi, mutta emme toimi hyväksyttävällä tavalla.
Ellei tähän tule pysyvää muutosta, on parempi että tiemme erkanevat. Minä en enää jaksa tätä."
EI MUUTA.
Vain laske kätesi alas ja poistu paikalta. Salli naiselle tilaisuus ajatella tilannetta aivan rauhassa ja tehdä oma päätöksensä. Hyväksy se. Ilman selittelyjä, väittelyä, kinastelua (muuten tuo viesti ei lainkaan mennyt perille ja sama rumba jatkuu maailman loppuun)
Usein selvä yksinkertainen viesti menee paljon paremmin perille ja kumpikin selviää voittajana. Tuskinpa enää kumpikaan teistä pystyy keksimään mitään mitä ette ole jo kuulleet toisiltanne tuhat kertaa!
Opettele puhumaan, siis ei huutamaan ja räyhäämään vaan puhumaan. Teillä ehkä valitettavasti soppa kiehui hellalle jo aikoja sitten sen verran pahasti, että ehdoitan sinun a) menevän pariterapeutille tms. PUHUMAAN. Vaikenemista olet jo kokeillut riittävästi, mihin se vie. b) muutat erikseen ennalta määräämättömäksi ajaksi (itse mielessäsi voit ajatella puolta vuotta). Kerta kaikkiaan pakkaat tavarat ja menet vaan jonnekin asumaan, kaipa jollakullakaverilla on ylimääräinen huone tms.
Luulen, että olette molemmat senverran reppanoita elämisentaidoilta, että puolen vuoden erilläänolo kummasti tuo uutta näkökulmaa.