Kukaan ei oo musta kiinnostunu ja mä voisin vaikka kuolla saatana!
Kukaan ei musta välitä
turhautunutodottamaan
1486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikille löytyy se oikea.
No kyllä niitäki on jotka on koko ikänsä ollu ilman kumppania.
Ei löydy kaikille. Tuollaiset typerät hokemat vain lisäävät ihmisten pahaa oloa. Parempi kun vain hyväksyy tosiasiat. Opettelee olemaan yksinkin onnellinen ja unohtaa sen haaveilun. Niin tein itse ja suosittelen muillekin yksinäisille. Lopettakaa se itsesäälissä möyriminen ja opetelkaa nauttimaan elämästä yksin. Se on ainut keino! Mikään muu ei siihen vitutukseen auta.
Luulekko että mä luovutan? En vitussa! Mä hommaan kumppanin vaikka väkisin.
En kyllä pysty olemaan onnellinen yksin, tarvitsen henkistä ja fyysistä läheisyyttä. Alkaa tulla fyysisiä oireita jo tästä yksinäisyydestä. Kuolemaan johtaa ainakin minun kohdallani tämä yksinäisyys. Päivä päivältä käy vaikeammaksi.
Minä näin sen hänestä kun viimeksi juteltiin. Siinä katseessa oli surun lisäksi tietynlaista epätoivoa. Ajattelin ensin että hän ujosteli, mutta se hänen vaikeutensa puhua oli äärimmäistä surua. Hän ei ollut oma itsensä.
Jos olette miehiä, ei kumppania välttämättä löydy. Niin ovat naiset nyt asiat junailleet.
Niin ne asiat on että minutkin voi työntää junan alle saatana koska kukaan ei rakasta minua.
Ainakin miehen kannattaa ymmärtää että kumppanin löytäminen on tehty naisten toimesta niin vaikeaksi että yksin jääminen ei ole mikään ihme. Kyseessä ei siis ole mikään kohtalo tai muuta mystistä, vaan ihan ihmisten tekemä ongelma johon ei edes haluta puuttua koska naisilla menee ihan kivasti nykyiselläänkin.
En näe, että naiset olisivat tehneet tämän ongelman, vaan itseasiassa miehet
sillä valtavalla tarjonnallaan mitä on esim. treffipalstoilla, joissa he pommittavat naisia epätoivoisilla viesteillään kaiket päivää. Naisilla on vaan liikaa valinnanvaraa ja se tekee hypergamian. Siitä vain ei voi syyttää naisia! Mitä itse tekisitte siinä tilanteessa naisena? Valitsisitte parhaan niistä lukemattomista, jotka on tajolla.
Nettitreffailu onkin hyvä esimerkki. Kaikki on tehty niin helpoksi kuin voi tehdä. Voi klikkailla hakuja erilaisilla kriteereillä, voi katsoa heti perustietoja toisesta ihmisestä, voi kirjoitella hänen kanssa ennen tapaamista. Feromoneja ja muita tuoksuja ei valitettavasti saa heti nenäänsä, mutta muuten kaikki on pedattu valmiiksi.
Mitä siis tekevät naiset? Tekevät profiilin, tuskastuvat saapuviin viesteihin, eivät niiden takia kirjoita itse aloitusviestejä, hätääntyvät, stressaantuvat ja poistuvat marttyyriasenteella. Kaikki tämä vain siksi että naiset ovat pilalle hemmoteltuja. Mikään ei riitä. Helppokin pitäisi tehdä aina vain helpommaksi.
Sehän on vain hyvä asia molemmille että on valinnanvaraa. Ongelma on vain siinä, että naiset eivät valinnanvarasta huolimatta valitse oikein. Valitsette listalta sen parhaimmannäköisen, pisimmän eniten tienaavan itsevarman miehen joka saa muutenkin paljon naisia eikä kunnioita teitä.
Voisitte valita monien miesten joukosta sen miehen jolla on hyvä sydän, on kiltti ja kunnollinen, sellaisen kanssa saatte pitkän rakastavan parisuhteen.
Mun kohdalla alkoholin käytön vähentäminen vois olla ensimmäinen askel kumppanin saamisessa.
Kyllä mullakin on tarve olla jollekulle tärkeä. Onneksi olen, ja onneksi on mullekin tärkeitä ihmisiä. Joskus aikoinaan oikein pahoina hetkinä kaivoin jonkun lapsuudenmuiston esille, ja ajattelin että olin ainakin äidilleni tärkeä. Mua se helpotti.
Tuo on yksi asia, miksi mua ei nykyajan parisuhteet kiinnosta. Jos minä lasken kumppanini itselleni maailman tärkeimmäksi aikuiseksi, niin haluaisin itsekin olla sitä kumppanilleni. Perinteinen kumppanuus on kadonnut. Toisen kanssa ollaan vaan siksi, kun niin kuuluu jonkun kanssa olla.