Olemme pahassa tilanteessa

Tietenkin tässä taustalla on kaikkea muutakin kuin paha luonne. Minun alkoholinkäyttöä, hänen työttömyyttä ja turhautumista jne. ,mutta hän kokee tällöin jotenkin hyväksytyksi kiukutella muille. Viime työpaikasta lähti ovet paukkuen ja nytkin on vähän huonoja merkkejä ilmassa, kun kuuntelee hänen juttuaan ja vikojaan hänen työkavereista.

1) Miksi juotte viinaa ja teette itsestänne harkiten sekopäitä?
2) Onko mielestänne ihailtava elämäntapa toimia kuin sadisti (viinahoyryisillä ja selvillä aivoilla)?
3) oletteko kumpikin niin tosiaan saamattomia ettette pysty hankkimaan omia asuntoja! (uksi pieni alivuokralaishuone kelpaa!!!)
4) Ole hyvä, älä luokittele itseäsi kiltiksi! Sinä olet suoraan sanoen t-y-h-m-ä!
5) Tee itsellesi, naisellesi ja yhteiskunnalle palvelus ja ota oma asunto. Olet selvästi idioottimangneetti joten pysy naisista erossa!
6) Kirjottaudu mille tahaansa ilmaisille (melkein) kursseille; ala kehittämään korviesi väliä.
7) Mene auttamaan todellisia avuntarvitsijoita kuten vanhuksia, rampoja, köyhiä jne.
sen sijaan etä huolellisesti ja harkiten yrität ja teet itsestäsi avuntarvitsijan!

Lue oikein huolellisisti kaikki tuo ylläkerrottu ja ota opiksesi. Silloin pääset jo ison harppauksen eteenpäin!

Taidat olla sama kaveri, joka jo aiemmin (syksyllä) kyseli neuvoa parisuhteeseensa. Mielestäni sait silloin paljon viisaita neuvoja. Eivät muiden neuvot näköjään auttaneet, kun olette edelleen yhdessä?

"luulin kumppanini muuttuneen..." no, voi hellanlettas! Ihminenkö muuttuu mielestäsi muutamassa viikossa/kuukaudessa? Kuten vanha sanonta kuuluu: tiikeri ei pääse juovistaan, ihminen muuttuu erittäin harvoin. Ja ei kai kukaan muu pysty rakentamaan välejänne, kyllä teidän itsenne täytyy se tehdä. Helpointa tietysti olisi löytää uusi kumppani ja siirtää ongelmat uuteen suhteeseen. Näin ei tarvitsisi muuttaa mitään itsessään eikä suhtautumisessaan elämään.

No kyllä se on helppo noin sanoa sivusta tai kun sinulla ei ole mitään tunnesidettä toiseen.
Voin sanoa, että kumppanilleni on kaikki sanoneet, että hänen pitäisi muuttua ja lopettaa tuo ihmeellinen ylpeänä eläminen ja loukkaantuminen joka asiasta. Eipä vain mitään tapahdu. Lisäksi näkee joka asiassa vain negatiivista. Myrkyttää tunnelman. Jos vien syömään hänet, hän ei halua syödä, kun on niin kallista. Hetken päästä riidellään miksei me ikinä käydä missään..
Itselläkin tissuttelu maistuu, nyt olen ollut kolme viikkoa tipattomalla, teen muutosta.

Kuulostaa melko tutulta tilanteelta. Vajaa kaksi vuotta sinnittelin kanssa tuollaisessa äärimmäisen stressaavassa suhteessa. Avopuolisolla ainakin käytöksen perusteella, joku epävakaa persoonallisuus. Meni niin laidasta laitaan tunteet ja siinä piti yrittää jotenkin taiteilla ja myötäillä niitä oikkuja. Riitoja ja mielensä pahoittamisia oli paljon ja syy oli tietenkin aina minussa. Tottakai minussakin syytä oli ja aina välillä tuli pahastikin sanottua, kun tarpeeks oli nielly loukkauksia. Alkoa en paljon käytä itse, pientä tissuttelua kotona, muutama kalja välillä rentoutumiseen. Nainen sitä vastoin veti pari kertaa viikossa kunnon kännit baarissa ja humalassa oli sitten normaaliakin vaikeampi. Moneen kertaan yritettiin erota, mutta aina palattiin yhteen. Oli kuitenkin voimakkaita tunteita ja kiihkeää makuuhuoneen puolella. Sänky olikin oikeastaan loppuvaiheessa ainoa paikka, missä meillä meni hyvin ja vannottiin rakkautta. Kai se oli vaan jotain himoa sitten.
Nainen käytti masennuslääkettä, mutta ei käynyt terapiassa, vaikka suostuttelin. Itsekin ahdistuin niin pahasti, että jouduin aloittamaan lääkityksen. Tajusin ettei tämä suhde tee hyvää kummallekkaan, mutta ei vaan päässyt millään irti. Oli kuin umpikujassa. Kaksi kuukautta sitten olin jo niin loppu, etten jaksanut enää sitä ja erottiin taas liekkö monennenko kerran. Tällä kertaa nainen laittoi n. viikon päästä viestiä, että on löytänyt uuden miehen. Olin toisaalta helpottunut, mutta myös ahdistunut ja surullinen. Poistin hänen numeron ja yritin unohtaa. Nyt hän välillä humalassa soittaa ja vannoo rakkautta. En jaksa kuunnella niitä puheita vaan lyön luurin kiinni. Nainen pyörii edelleen mielessä päivittäin, mutta pikkuhiljaa ei enää niin paljon. Uskoisin että ajan kanssa helpottaa ja oli oikea ratkaisu lopettaa ahdistava yhteiselo.
Tsemppiä sinne, yritä päästä eroon kurjasta suhteesta. Ihmiset ei muutu, vaikka sitä kuinka toivoisi. Samat ongelmat tulee aina jossain vaiheessa vastaan.

Ei muuta kun alat kuntoilemaan ja käymään säännöllisesti salilla treenaamassa. Panostat ulkonäköösi ja asusteisiisi. Jos naisesi kysyy, että miksi olet alkanut tekemään niin, vastaat, että ihan omaksi ilokseksi, kun elämä on muuten niin tylsää. Käyt toisinaan ulkona ilman naisesi seuraa. Saat hänet ajattelemaan mielessään, että onkohan sulla joku toinen kun sä niin olet alkanut muuttumaan. Teet hänet mustasukkaiseksi. Stressatkoon hän vaihteeksi sinun sijastasi. Nauti sinä sen sijaan omasta elämästäsi.

Joo kuulostaa olevan aika paljon samoja merkkejä kuin minussa. Ainoa vain, että kumppanini ei käy kuin salilla ja töissä, kun niitä on ja muuten olettaa, että minä olen aina hänen kanssaan. Missään kavereilla emme voi käydä, kun kaikissa muissa on jotain vikaa.
Hirveä riita tulee taas, kun pitäisi mennä parin viikon päästä isoäitini synttäreille (hän ei ole väleissä) ja illalla olisi työpaikan saunailta.
Ahdistaa jo tämäkin, no ehkä yritän saada häntä taas lähtemään.

Perjantaina hän taas avasi suunsa jostain lasten suunittelemisesta. Emmehän me helkutti pysty olemaan edes viikkoa keskenämme sovussa!! En vain jaksanut alkaa taas ennen vkla sotaa ja olin hiljaa.

Tämä on tällaista selviytymistä ja tilanne on räjähdysherkkä.

2 vaihtoehtoa olet joko trolli tai idiootti.Aja ulos välittömästö tollanen akka,kamat pihale ja lukot vaihtoon. Ole vittu mies kerrankin elämässäsi.

Tämä mies vatkaa kuukaudesta toiseen onnetonta suhdettaan eikä saa mitään aikaiseksi. Emme me muut pysty eroamaan puolestanne, emmekä saa liittoanne toimimaankaan. Erotkaa tai kärsikää, mutta tehkää jotain!

Joo, olen varmaan jo tottunut tähän huonoon elämään. Kuuntelen vaan kateudella muiden elämää. Televisiosta en edes jaksa katso mitään Suomi loveja, kun ohjelmat lähinnä ahdistaa.
Tätä huonoa suhdetta siis on kestänyt niin pitkään, että on jo tyytyväinen, kun ei tarvitse huutaa, riidellä, haukkua kolmea vuorokautta putkeen.
Mistään vaikeista asioista emme puhu, emmekä etelä. Olemme vain, kunnes taas alkaa sota ja toivon, että tämä päättyisi.
Toivon vaan, että kummallakin henki säilyisi. Tämä ei ole uhkaus, vaan valitettavasti riitamme ovat aika hurjia, ja lisäksi kumppanini puhuu joskus itsensäkin tappamisesta.
Seksittömyyden vuosipäiväkin muuten meni.
Tämä on minulle vain pientä terapiaa, kun puhuessani jollekin näitä, hän pitää hulluna meidän yhdessä olemista.

Hyvä, että osaat pyytää neuvoja ja apua vaikkakaan täältä et konkreettisesti sitä saa. Oletko ajatellut mennä keskustelemaan tilanteestasi esim. kriisikeskukseen? Hyvä, että ymmärrät että lapsi parisuhteeseenne olisi virhe joka ei parantaisi elämäänne. Todennäköisesti kumppanisi masentuisi vain pahemmin. Taustoja tarkemmin tuntematta vaikuttaisi todellakin että epävakaa persoonallisuus hänellä on ja valitettavasti kuten ed on kuvattu tilannetta toisaalla niin vaikka kuinka oletkin kiltti ja hyväntahtoinen sekä empaattinen niin et pysty kumppaniasi saamaan tolpilleen. Hänen täytyisi hakeutua lääkärille ja saada psykiatrista apua. Tuollaisesta suhteesta orti pääseminen voi viedä vuosia ja riidat pahentua pahimmillaan juuri pelkäämälläsi tavalla. Kynnet näe enää vaihtoehtoa suhteellenne niin sinun on vain pakko luovuttaa. Se tarkoittanee sitä, että välit kumppaniisi täytyy katkaista täysin ja varmaankin useammaksi vuodeksi. Ette voi olla minkäänlaisessa yhteydessä, ei txt-viestiäkään siihen suuntaan. Kumppanisi toivottavasti ymmärtää hakea apua itselleen, kun sinä et ole enää hänen "turvanansa". Hänen tukenansa oleminen ei ole enää sinun tehtäväsi. Mieti kuinka kauan olet valmis ns. tuhlaamaan omasta elämästäsi tämän ihmisen vuoksi. Sinulla on vielä aikaa tavata terve ihminen kuka arvostaa ja rakastaa sinua ja osaa näyttää sen terveellä tavalla. Päätös on vain tehtävä, älä odota että jotain peruuttamatonta tapahtuu.