väkivallan keskellä elänyt lapsi

Pahoittelen valmiiksi sekavuutta tai väärinkirjoituksia koska kirjoitan tunnekuohun aikana tämän.

Ajattelin jakaa tänne kaikille nyt asian jonka keskellä kasvoin,joka oli minulle arkea ja normaalia päivittäin.
En hae tällä sääliä vaan haluan sekä toivon että se herättäisi monia aikuisia miettimään suhteitaan pitkään jossa väkivaltaa on ja lapsia myöskin.

Olen siis 26vuotias nainen ja minä elin talossa jossa väkivalta kukoisti.
Isäni ja äitini joivat aina heti perjantaina,sitten äitini haukkui isäni ja puhui vihdoin suunsa puhtaaksi,jonka seurauksena isäni aina hakkasi äitini.
Ja sitten lauantaina äiti hiljaisena siivosi jälkiä jotka siitä seurasi ja isä aamut räyhäsi.omasta huoneestaan ei voinnut poistua ennen klo 12,koska isä käski takaisin kun he "keskustelevat" äidin kanssa.
Siltikin huudon kuuli huoneeseen saakka ja taas illalla juotiin,tapeltiin ja sunnuntaina taas sama aamu räyhäys.
Olin lapsi joka vihasi viikonloppuja koska silloin tapahtui huonoja asioita.

Äiti itki minulle huonoa oloaan,kertoi satunnaisesti että tänä yönä hän saattaa kuolla tai että hän eroaa isästä kun olemme aikuisia.
Hän vihaa elämäänsä.

He ovat yhä yhdessä vaikka me kaikki olemme aikuisia...

Vanhin veljistäni asui kellarissa ja vältteli näitä tapahtumia,oli usein kavereilla ja ei koskaan viettänyt aikaa meidän muiden kanssa.hän vihasi perhettämme silloin ja kaikkia siinä olevia.
Toinen vanhin veljeni on vammainen ja pelkäsi suuresti silloin ja reagoi siihen väkivaltaisesti koulussa.
Josta isä kotona häntä rankaisi lyömällä tai huutamalla.
Viikonloppu yöt veljeni haki minusta lohtua..veljeni on minua 4vuotta vanhempi ja silloin kuin kaikki alkoi minä 5v lohdutin 9v veljeäni joka itki sekä pelkäsi.
Minulla on myös pikkuveli,minua 4v nuorempi.
Tein kaikkeni suojellakseni häntä tältä kaikelta ja en ihan onnistunut siinä..
Kyllä silloin tällöin isäni onnistui häntä satuttamaan mutta silloin hyökkäsin heti isäni kimppuun ja vannoin että tapan hänet mikäli hän koskee uudestaan häneen.
Silti se toistui aina silloin tällöin mutta aika harvoin.
Usein riitojen aikaan vein veljeni ulos ettei hän joutuisi kuulemaan mitään tai järjestin häntä kavereiden luokse yöksi.
Hän vältti pahimmat riidat näin..

Tunsin lapsena usein etten saisi olla lapsi ja en voisi olla näin lapsellinen enkä vaivaksi kellekkään.
Itkeminen ei ollut sallittua,eikä tunteiden näyttö.
Asiasta ei puhuttu kellekkään eikä edes veljien kanssa..
En ole vieläkään läheinen isäni kanssa enkä oikeastaan kenenkään kanssa.
On kavereita mutta ketään en halua päästää lähelle,en ole suhteissa koska en pidä läheisyydestä.sitä kun en lapsena saanut.
Kovat äänet herättävät minut heti,nukun aina huonosti seurassa.
En vieläkään itke seurassa ja jos itken tunnen oloni huonoksi ja kauheaksi olennoksi.
En näytä tunteitani tai kerro muille jos tunnen oloni yksinäiseksi tai hylätyksi.
Tai jos minua on loukattu.
Minua on kehuttu siitä että olen aina auttamassa ihmisiä ja avulias mutta se johtuu ainoastaan siitä että minulle on tullut kaiken tapahtuman keskellä pakkomielle auttamisesta ja hyvistä teoista.olla se "hyvä" tyttö...

En voi puhua veljieni puolesta mutta kyllä heissäkin heijastuu välillä väkivallan keskellä elämisen merkit,
Hiljaisuus,vaikeneminen ja viha.

Olen yllättynyt ettei kukaan meistä ole alkoholisti(veljistäni).

Kirjoitus on pitkä ja tylsä,ehkäpä sekavakin.kirjoitan tätä tunnekuohun keskellä koska muuten en varmaan ikinä kertoisi tätä kaikkea mutta asian idea on se,että jos puolisosi on väkivaltainen ja teillä on lapsia,lapsi kärsii myös.AINA!!

minua ei ole ikinä pahoinpidelty mutta olen seurannut sitä,nähnyt sitä ja ollut sen välissä.
Se on jättänyt minuun syvät arvet ja sitä ei helpolla näe jos ei katso tarkkaan tai tajua mutta kyllä se näkyy.
Ainainen yksinäisyys,epäluottamus,miespelko ja suojelun halu,miellyttämisen halu sekä hyväksymisen tarve.masennusta ja unettomuutta tai liikaa nukkumista,äänten pelko ja muutakin...
Pyydän lähtekää suhteestanne ajoissa ja suojelkaa lapsianne sekä itseänne tältä..
Sitä ei lapset aina näytä mutta kyllä se heihin vaikuttaa ja he kuulevat sekä tajuavat paljon asioita..