Kirjoitan tällaisen "avoimen kirjeen". En tietenkään nimeä ketään.
Naiseni on mulle täysin lojaali ja voin luottaa hänen tukeensa kaikissa elämäni vaiheissa. Olinpa heikko tai vahva, tyhmä tai viisas, hän on aina rinnallani ja kertoo että olen hänelle maailman paras ihminen.
Hän antaa minun rakastaa itseään ehdoitta. Ei ole sellaista asiaa, jota hän ei jakaisi kanssani. Hän jättäytyy armoilleni pienissä ja tyhmissä asioissa ja suurissa ja hankalissa asioissa.
Hän itkee minulle kipunsa ja pelleilee kustannuksellani, rakastavasti. Hän haluaa minua ja antautuu minulle ilman minkäänlaista suojaa.
Kun hänen on paha olla hän käpertyy kainalooni ja ilossa hän tahtoo olla sylissäni.
Hän on armollinen heikkouksilleni ja ojentaa minua hellästi. Tosin, hänen mukaansa minulla ei oikeastaan heikkouksia ole, sellaisia, jotka huomaisi loistavan persoonani alta.
Sängyssä hän antaa kaikkensa. Hän ei säästele itseään, eikä minua, vaikka en vanhemmiten enää jaksa ihan kaikkea, mitä nuorempana harrastimme. Hän tietää, mitä sisälläni on myös seksin saralla ja hän antaa minun vanheta tavallani.
Hän katsoo minua lämpimästi ja hänen katseensa alla löydän rauhan,
Minä yritän kykyni mukaan rakastaa häntä takaisin. Kun hänen vaivansa ovat tuskalliset, en väisty hänen rinnaltaan. Kun hänen silmissään loistaa ilo, suutelen häntä. Kun häntä itkettää, olen vieressä hiljaa.
Olemme tavallisia ihmisiä, emme kauniita, emmekä rumia. On suuri lahja, kun löytää jonkun, joka opettaa, mitä rakkaus voi olla, kun se on riisuttu pelosta.
Naiseni on mulle täysin lojaali ja voin luottaa hänen tukeensa kaikissa elämäni vaiheissa. Olinpa heikko tai vahva, tyhmä tai viisas, hän on aina rinnallani ja kertoo että olen hänelle maailman paras ihminen.
Hän antaa minun rakastaa itseään ehdoitta. Ei ole sellaista asiaa, jota hän ei jakaisi kanssani. Hän jättäytyy armoilleni pienissä ja tyhmissä asioissa ja suurissa ja hankalissa asioissa.
Hän itkee minulle kipunsa ja pelleilee kustannuksellani, rakastavasti. Hän haluaa minua ja antautuu minulle ilman minkäänlaista suojaa.
Kun hänen on paha olla hän käpertyy kainalooni ja ilossa hän tahtoo olla sylissäni.
Hän on armollinen heikkouksilleni ja ojentaa minua hellästi. Tosin, hänen mukaansa minulla ei oikeastaan heikkouksia ole, sellaisia, jotka huomaisi loistavan persoonani alta.
Sängyssä hän antaa kaikkensa. Hän ei säästele itseään, eikä minua, vaikka en vanhemmiten enää jaksa ihan kaikkea, mitä nuorempana harrastimme. Hän tietää, mitä sisälläni on myös seksin saralla ja hän antaa minun vanheta tavallani.
Hän katsoo minua lämpimästi ja hänen katseensa alla löydän rauhan,
Minä yritän kykyni mukaan rakastaa häntä takaisin. Kun hänen vaivansa ovat tuskalliset, en väisty hänen rinnaltaan. Kun hänen silmissään loistaa ilo, suutelen häntä. Kun häntä itkettää, olen vieressä hiljaa.
Olemme tavallisia ihmisiä, emme kauniita, emmekä rumia. On suuri lahja, kun löytää jonkun, joka opettaa, mitä rakkaus voi olla, kun se on riisuttu pelosta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Noinhan sen pitäs mennä.
Onpa hienoa, jos yksi kirjoittaja ymmärsi tai uskoi kirjoitukseni vilpittömyyden. Sekin riittää.
Onko naisesi nimi Koira?
"Tyrsk"
No kissa se ei ainakaan ole, paskat nakkaavat apinoille.
(Hihitystä)
Minun näkökulmastani tuo "ehdoton antautuminen" viestii lähinnä tarvitsijan ehdotonta pelkoa. Minulle se että ihminen on lopulta mysteeri ja erillinen olento jolla on ns. "omat asiansa" - pieniä tai suuria - ja joka väistämättä suodattaa osan itsestään myös aivan lähimmille ihmisille on sitä tervettä normaaliutta.
Absoluutit ovat minulle vieraita, niiden vaatiminen ihmiseltä on pohjimmiltaan väärin koska me emme ikinä emmekä missään tilanteessa voi olla absoluutti menettämättä todellista kapasiteettiamme. Ihanne ei minun mielestäni voi olla ääripää, ehkä aivan reunalla jossain tapauksessa, mutta ei koskaan perillä.
Mitä lässytystä. Mikä akkojenkomentelija oikein olet? Kun nainen palvelee ja on tottelevainen ja kuuliainen, sinä avostat häntä? Nainen tekee varmaan kaikki kotityöt, siivoaa paskasi ja pesee vessan, pyykkää, hoitaa lapset ja tekee ruoan sekä käy kaupassa, mikäli sinä mustasukkaisuudeltasi annat niin tehdä. Naisella ei saa olla kavereita, eikä hän saa pitää yhteyttä sukuunsa, koska saa sinulta heti turpaan. "Kykysi mukaan" tarkoittaa, että sinulla on pieni muna.
Ei. Tässä olet väärässä. Tosiasiassa hän on aika sairas ja minä teen suurimman osan kotitöistä ja kaikki vähänkään enemmän fyysistä ponnistusta vaativat askareet. Teen myös lasten kanssa kaikki suurempaa liikkumiskykyä vaativat asiat.
Ilman muuta hänellä saa olla kavereita ja onkin, kuten myös minulla. Nämä eivät kilpaile keskenään. Pidämmemyös yhteyttä molempien sukuun ilman sen kummempaa kitkaa siinäkään asiassa.
Ja ei, hänen vaivansa eivät ole minun aiheuttamia.
Munani koko on mitä on. Kykyni mukaan rakastamisella en tarkoittanut fyysistä rakastelua, vaan luottamuksen, ilon, seikkailun, huomioimisen ja huolenpidon yhdistelmää. Toki siihen voi laskea tärkeän fyysisen rakkauden mukaan, mutta se ei ollut mielessäni kun kirjoitin tuon aloituksen.
Me emme komentele toisiamme. Meillä ei ole siihen tarvetta, koska kumpikin yrittää kuunnella toista aidosti. Aina ei kaikkia toiveita tajua, aina ei kaikkia pysty täyttämään, mutta yhtäkään asiaa ei ole komentelulla keskenämme hoidettu. Ei myöskään kiristyksellä, ei henkisellä eikä fyysisellä uhkailulla.
Olen hämmästynyt ja yllättynyt, myös aidosti pettynyt, siitä että luulin kirjoittavani aidosti positiivisen kirjoituksen siitä, kuinka kaksi ihmistä on onnistunut löytämään toisissaan ihanteen, ihmisen joka tukee täysin kaikissa tilanteissa. Ja tulkinnat vaihtelevat turpaanvetämisestä koiran kautta ehdottomaan pelkoon. Kirjoitin varmaan hyvin epäselvästi. Tai sitten en ymmärrä jotain.
Kirjoitit hyvin. Olet onnekas kun olet löytänyt ihannenaisesi. Nettikirjoittelu on vain usein polarisoitunut negatiiviseen tai ihan ääliömäiseen puoleen ja siitä ei pidä välittää.
Kaunis suhde teillä. Kosketti syvästi. Toivottavasti voitte elää rintarinnan vielä pitkään. Kun rakkaus on astunut elämään, sitä hellikää ja toisianne kunnioittakaa. Halaus teille molemmille. Elämä on liian lyhyt pilattavaksi.
Rehellinen ja kaunis kirjoitus.Kuvaa upeasti parisuhdettanne.Myötä -ja vastoinkäymisissä toisen rinnalla pysyminen on rispektin arvoista.