arvoristiriidat parisuhteessa

Olen ollut naimisissa mieheni kanssa yli 10 vuotta. Aivan ongelmatonta ei ole toki aikaisemminkaan ollut, mutta viime aikoina olen huomannut, että arvomaailmamme ovat liukuneet hyvin kauaksi toisistaan. Mieheni on mm. alkanut puhua lähes päivittäin pakolaisvastaista tekstiä. Hän on vasta liittynyt Facebookiin ja seuraa nyt innokkaasti rasistisia foorumeita. Itse olen aina pitänyt ihmisten kunnioittamista ja auttamista yhtenä elämäni peruspilareista. Olen toki realisti ja myönnän, ettei pakolaistilanne ole ongelmaton. Mutta haluaisin silti uskoa, että asiat jotenkin ratkeavat parhain päin, enkä haluaisi vihan tunteiden jäävän valtaan. Koen nämä puheet erittäin vastenmielisenä, varsinkin meillä on kaksi lasta, jotka jo aika hyvin ymmärtävät asioiden laidan. Jouduin heille tällä viikolla selittämään, että olemme eri linjoilla isän kanssa ja voivat joutua valitsemaan kumman mielipidettä haluavat seurata. Mieheni haukkuu minua suvakiksi, kun en suostu mukaan vihapuheisiin. Keksisikö joku hyviä neuvoja tähän tilanteeseen?
0103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Ihmisarvonkannalla kirjoitti:

Olen ollut naimisissa mieheni kanssa yli 10 vuotta. Aivan ongelmatonta ei ole toki aikaisemminkaan ollut, mutta viime aikoina olen huomannut, että arvomaailmamme ovat liukuneet hyvin kauaksi toisistaan. Mieheni on mm. alkanut puhua lähes päivittäin pakolaisvastaista tekstiä. Hän on vasta liittynyt Facebookiin ja seuraa nyt innokkaasti rasistisia foorumeita. Itse olen aina pitänyt ihmisten kunnioittamista ja auttamista yhtenä elämäni peruspilareista. Olen toki realisti ja myönnän, ettei pakolaistilanne ole ongelmaton. Mutta haluaisin silti uskoa, että asiat jotenkin ratkeavat parhain päin, enkä haluaisi vihan tunteiden jäävän valtaan. Koen nämä puheet erittäin vastenmielisenä, varsinkin meillä on kaksi lasta, jotka jo aika hyvin ymmärtävät asioiden laidan. Jouduin heille tällä viikolla selittämään, että olemme eri linjoilla isän kanssa ja voivat joutua valitsemaan kumman mielipidettä haluavat seurata. Mieheni haukkuu minua suvakiksi, kun en suostu mukaan vihapuheisiin. Keksisikö joku hyviä neuvoja tähän tilanteeseen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu