Vauvakuume abortin jälkeen...

http://www.vauva.fi/artikkeli/vauvakuume/vauvakuume_on_vahva_tunne

Mikä ihmeen vauvakuume, voisitko selvittää päälle kolmekymppiselle kahdesta pidemmästä suhteesta eronnelle sinkkumiehelle, että mikä tuo vauvakuume on?

Minulla ei sitten millään mahdu tajuntaani ajatus, että nainen alkaa painostaa miestä lapsen hankkimiseen jonkun vauvakuumeen perusteella.

Naisen on täysin törkeää vaatia mieheltä lasta, naisen itse tekemällä itsenäisellä päätöksellä. Tai jollakin halulla, jonka jotkut kokevat ilmeisesti vauvakuumeeksi, kun pimppi on ns. "vastaanottavassa tilassa", jota myös ovulaatioksi kutsutaan.

Kerro nyt ihan vilpittömästi ja konkreettisesti, millaisina oireina tämä vauvakuume ilmenee?

Kyllä miehiäkin joskus panettaa niin helvetisti, mutta ei se tarkoita sitä, että on joku pakonomainen halu naida joku kohtu raskaaksi.

Omasta mielestäni ihmiset tekevät lapsia aivan liian heppoisin perustein, ennen kuin edes kunnolla osaavat elää toistensa kanssa ja toisiaan tasa-arvoisina kumppaneina kunnioittaen.

Ihan järkyttävää, jos lapsi joutuu sijaiskärsijäksi toimimattomaan parisuhteeseen, jonka osapuolet eivät osaa olla edes toisilleen ns "aikuisia".

Juuri niin miehelle kävi entisessä suhteessa kun kumppani jätti ehkäisyn kertomatta miehelle.. Ymmärrän että se vaivaa vielä miestäni eikä ole valmis uudelleen isäksi. Mitta hän on sanonut minulle että halua joskus minun kanssani lapsia mutta minua ahdistaa niin paljon tekemäni abortti ja se että joudun elämään välillä miehen lapsen kanssa että haluan myös lapsen joka on meidän yhteinen, ei kenenkään muun. Se on vauvakuume, että haluan oman lapsen yhteisen, en jaksa katsoa vierestä toisen naisen lasta, joka si tenpustaan huolimatta pitää lapsen ja minä tein abortin vain että miehellä olisi hyvä olla ja nyt minulla ei ole.

Jos haluat juuri tuon miehen kanssa lapsia sinun täytyy odottaa vuosia ja niellä kaikki pettymys tuska. Itse en moiseen pystyisi. Parempi olisi erota ja hankkia lapsi miehen kanssa joka oikeasti haluaa lapsen, voi olla että ukkosi ei ikinä halua enää toista lasta. Lapsi ansaitsee rakastavat vanhemmat, toinen asia , pystytkö ikinä antaa anteeksi miehelle joka pakotti sinut tappamaan lapsesi? Sinulla voisi nyt olla vauva, minä en sinuna olisi edes kuunnellut miehen mielipidettä jos olisin halunnut pitää lapsen.

On ihan normaalia että tunnet surua abortin takia. Normaalia on myös katkeruus siitä että se toinen sai pitää lapsen mutta sinä jouduit luopumaan omastasi. Tuo on erittäin vaikea ja kipeä tilanne.
Minusta sinun olisikin tärkeintä selvittää itsellesi abortin aiheuttama suru. Oletko tehnyt miehelle selväksi mitä tunnet? Vaatiko mies aborttia? Sanot hyvin että teit abortin jotta miehellä olisi hyvä olla mutta sinulla EI ole.
Tunnetkohan sisimmässäsi katkeruutta myös miestäsi kohtaan tämän vuoksi? Onko sitä vaikea myöntää? Tämä alitajuinen katkeruus ja syytös miestä kohtaan ehkä aiheuttaa riidat välillenne. Sanot että riidat alkoivat abortin jälkeen. Pidät miestäsi ''täydellisenä'' ja sinun on siksi vaikea myöntää tätä .
Olisiko siis parasta selvittää nämä asiat ensin, myös tuo katkeruus jota tunnet entistä naista kohtaan. Anna ajan kulua, puhu miehen kanssa. Mene terapiaan, puhu muiden abortin läpi käyneiden naisten kanssa.
Muista, että todellisuudessa tuo entinen nainen ei ole syyllinen tilanteeseesi. Hän elää omaa elämäänsä eikä millään tavalla liity siihen mitä käyt läpi. Sinä vain vertaat omaa tilannettasi hänen elämäänsä ja teet johtopäätöksiäsi - mikä on täysin inhimillistä. Selvitä tämä asia itsellesi - ehkä terapiassa - niin olosi helpottuu.

Millä tavalla tämä mies on täydellinen?

Kertomuksen perusteella ei todellakaan kuulosta siltä.

Miehellä ei ole mitään oikeutta vaatia naista tekemään aborttia. Hän on kahdesti ollut tulossa "vahingossa" isäksi. Jos ei ota vastuuta toiminnastaan, niin ei seksiä kannattaisi harrastaa ollenkaan.

Abortti on naiselle aina iso asia, eikä sitä pitäisi tehdä hetken mielijohteessa. Hormonit saattavat mennä sekaisin vuosiksi.