Olemme yhdessä vuodesta 2010. Nyt kesäkuussa on tulossa kolmas lapsi. Kaksi ensimmäistä ovat 4- ja 1-vuotiata. Ihanat lapset. Mutta en tiedä, mikä on mennyt pieleen suhteissamme. Nyt on jonkun aikaa ollut tunteet todella tiukalla hänellä ja on aina ollut, kun olen ostanut jotakin itselleni. Hoidan lapsia nyt kotona, joka on ollut hyvä vaihtoehto molemmille. Eli saan kotihoidontukea. Joskus saatan tilata itselleni vaatteita tai käydä kerran kahdessa kuussa lapsien kanssa ostoskeskukseen metsästämään jotakin edullista kaunista mekkoa ja bodya. Ajan päästä saan tietää, että miehen mielestä se ei ollut hyvä päätös ja nyt kun meille on tulossa kolmas lapsi, toivoisin kotiin jotakin keittiökonetta, joka helpottaisi elämää, kuten esim. monitoimikonetta. Mutta mies vihastuu jokaisesta ostoehdotuksesta, josta alan keskustella. Olemme miettineet muuttoa, ja kerroin, että olisin halunnut ostaa uudet verhot uuteen taloon (ikean joitakin valoverhoja, jotkut 5 eur per kappale). Reaktio saa mua itkemään. Se vastaa vihaisesti, että meidän budjetti on yhteinen, eikä minä saa näin yksin päätellä ostoista. En ymmärrä, olisin halunnut luoda lämminhenkisen talon meille, mutta kun hän tappaa minussa kaikki hyvät tunteet hänen kohtaan... tämän keskustelun jälkeen ei todellakaan halua ostaa uudet verhot, ei ole yhtään halua edes asua yhdessä. Eikä tämä ole mikään ensimmäinen tapaus. Hän sanoo minulle, että haluaa myös itselleen jotakin, mutta ei osta. Hän ihmettelee, etten tee samoin. Olen samaa mieltä, että meillä on yhteinen budjetti,mutta nyt alan väsymään siihen, että kun hoidan lapsiani kotona, niin mielestäni saan käyttää saamaani "palkkaa" jonkun verran omiinkin pieniin asioihin. Tuntuu siltä, etten enää kovin pitkälle jaksaa tuota, enkä jaksaa tujoittaa vanhoja verhoja uudessa talossa,jotka saavat huonot muistot heräämään. Haluaisin uudistusta, mutta hän ei ymmärrä tuota "naisten" halua. Vihastuu minulle vaan. Meillä on asunut nyt jokin aikaa hänen sisko. Tilannetta pahensi se, että luin hänen puhelimesta viestin, jossa hän kirjoitteli siskolle, mistä löytää rahat bussilippuun... pyysi myös siskoa siinä viestissä, ettei hän kertoo siitä Tanjalle...siis minulle.... onpas outoa. Se saa minua itkemään... itse hänhän sanoo, että budjetti on yhteinen, minkähän takia hän ei kerro, että haluaa sponsoroida siskoa jossakin asiassa. Haluan muuttaa täältä pois lapsien kanssa. En halua enää, että minun ja minun rahoja aina luetellaan "omiksi", vaikka olemmekin yhdessä lapset "tehneetkin". En tiedä, osaanko minä asua hänen kanssaan...
En tiedä, onko minussa vikaa
kolmestiRaskaana
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.