Kommennteja kaivataan... Minulla on alkava suhde naimissa olevaan mieheen. Olemme soitelleet ja tapailleet muutaman kerran. Mitään radikaalia ei ole vielä kuitenkaan tapahtunut, tunteet ovat kuitenkin voimakkaat...molemmin puolin. Kannattaako jatkaa vai mitä teen????
Minulla on salasuhde!
Hanna
11827303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 118
Vanhimmat
Tää on tää klassinen "toisena naisena olemisen tuska pohdinta", johon kukaan ei voi oikeita vastauksia tai sanoja ylipäätään antaa. Olen kerran seurustellut naimisissa olevan miehen kanssa, mutta puolustuksekseni sanon, etten tienny vaimosta, mies ei pitänyt sormusta tai maininnut avioliitostaan mitään. Tuttuni se oli, joka kertoi minulle, ettei kannattaisi haaskata elämästään enempää, meni samaan firmaan "mieheni" kanssa. Juttu tyssäs siihen. Melkeinpä teki mieli ottaa puhelin kouraan ja soittaa vaimolle ja pahotella asiaa, vaan (onneks) hoidin vaan välit selviks miehen kanssa. Tuskinpa on vieläkään vaimolleen kertonut puolen vuoden hypystään hehkeän bruneten kanssa...
Ei kannata jatkaa!!
Jos omatunto kolkuttaa niin älä jatka vaan unohda mies ja hanki tällainen:
http://www.eros.fi/tuote/hieroja-magic-wand-massager-katso-video/8713221022479/
voimia!
itselläni on ollut vajaan vuoden ajan suhde naimisissa olevaan mieheen, tiesin jo suhdetta aloittaessa että hänellä on vaimo, kuitenkin jos rakastuu niin minkäs sille tekee, huono omatunto kyllä painaa ajoittain, mutta ilmankaan tuota toista ei voi olla. Tosin näillä näkymin ei ole vielä tietoa miten tämä juttu päättyy..
Mulla on samanlainen tilanne, kun sulla e. Suhde on tosin kestänyt vähemmän aikaa, n.1/2 vuotta. En suosittele kenellekään tällaista, koska suhteen jatkuessa se käy varmasti raskaaksi, vaikka olisi alussa sovittu selvät pelisäännöt.
Lisäksi suhteen jatkuessa, huomaa usein olevansa aika yksin. Osalle ystävistäni en ole voinut asiasta mainita sanallakaan, ja ne joille olen kertonut eivät ymmärrä, koska eivät itse ole olleet samassa tilanteessa.
E, jos haluat mailata, niin laita mailiosote. Olis kiva vaihtaa ajatuksia.
Mulla oli myös suhde naimisissa olevaan mieheen...Homma oli selvä,vaimo ja lapsi asuivat jo toisella paikkakunnalla mihin mieskin myöhemmin muutti:(Alussa tehtiin selväx et edetään iisisti ja multahan se luonnistu,mut ootahan ku tunteet tuli mukaan voimakkaammin:(Onnex välittäminen ei ollut yksi puolista:)Siinä meni 2kk aivan onnesta sekaisin,tehtiin kaiken maailman hommia yhdessä...aivan kuten seurustelevat yleensä:)Mutta loppuu kohden mulla alko tulla itku aina kun hän lähti tai soitti...Sillä tiesin et hän muuttaa pois...Nyt on kulunu puolivuotta "erosta" ja edelleen yhteydes ollaan,kun hän paikkakunnalla tavataan jne...Vaimo taitaa tietää tästä yhdessä olosta,mutta ei siitä että edelleen ollaan yhteydes...
hei nainen 21, tässäpä tämä osoite [email protected]
ite seurustelen itteeni 12vuotta vanhemman ihanan naisen kanssa jota varmasti myös rakastan, mut silti aloin värkkäämään itteeni 10v nuoremman tyttösen kanssa. en halua luopua kummastakaan,enkä osaa salasuhdetta lopettaa mut melko varmasti kumpikaan ei mua enää kohta edes huoli.. Sitten se varmasti hieman kaduttaa... mutta oppiiko sitä ikinä?
olet ja tokkopa huonoa omaatuntoa podet.
Jos Rakastuu niin minkäs sille tekee. Mikä vetoomus tuokin muka on, minä en edes rakastuisi toisen naisen mieheen, sillä kunnioitan sen verran ihmisten suhteita etten ole niiden rikkoja. Jos rakastuu tarkoittaa sinun oman mielikuvituksesi sanelemaa tilannetta, mies ajattelee toisin, ja aina tapaa olla se oma vaimo joka vetää pitemmän korren silloin kun alkaa polttamaan. Häpeällistä minusta vedota rakkauteen, huomion saaminen sopisi paremmin.
hohhoijaa... ei se nyt ihan ole noin mustavalkoista... kyllä se varattu mieskin voi rakastua toiseen naiseen ja nainen varattuun mieheen. Ei tämä nyt mitään ennen kuulumatonta ole, että ihmiset rakastuu toiseen ja sitten eroaa uuden rakkauden takia.
"... kuitenkin jos rakastuu niin minkäs sille tekee, ..."
Jopa joo. Sille tekee sen, että ei ala suhteeseen.
Lopeta vielä kun voit. Mitä kauemmin jatkat, sitä enemmän sattuu lopettaminen. Itselläni oli suhde naimisissa olevaan mieheen, itsekin olen naimisissa. Miehen liitto päättyi eroon, itse jatkan omassa liitossani. Nyt kun hän haluaisi enemmän, tuntuu kamalalta kun tiedän etten jätä perhettäni missään tapauksessa. Sydänsuruja, niitä tällaisesta pelistä saa, vaikka miten aluksi ajattelisi että "tehdään siltä kuin hyvältä tuntuu". Lopulta ei tunnu enää hyvältä. Kenestäkään.
Jatkat ainakin toistaiseksi omassa liitossasi. Miten sitten kun miehesi ei jaksakaan antaa sinulle anteeksi mennyttä virhettäsi ja lähtee, tai etsii uuden uskollisen naisen. Hajoaa mikä hajoaa, et voi juuri mitään jos miehesi puolesta hajoaa pettymyksen seurauksena eikä lujitu. Ei tunnu hyvältä, ei kenestäkään.
kuten ystävättäreni. Harmittaa hänen puolestaan ja kaikkien naisten puolesta sellaiset miehet. Siis sellaiset, jotka tykkää voista molemmilla puolilla leipää ja käyttää naisia patjoinaan vain. Tämäkin lupasi kuun taivaalta ja mitä jäi käteen? Ei muuta kuin paskanmaku suussa ja suru puserossa. Varokaa naimisissa olevia miehiä!!!
eeehh.. onko se miehen vika jos nainen iskee kyntensä varattuun mieheen. se on molempien vika haloo!! sen varatun miehen JA sen toisen naisen tasan yhtä paljon. ainoa joka on syytön on se vaimo jolla ei ole osaa eikä arpaa. onko tää niin vaikeeta tajuta?!?!? oikeesti.
Hmm..Iskee kyntensä? Mies-parka ei voi mitään kun toinen nainen tulee ja vie... TUSKIN kukaan tuollaista vätystä haluais miehekseen. Mies voi pettää omasta päätöksestään tai olla pettämättä, mutta syytän aina ja vain miestä. Voisi jopa iloita kun toinen nainen paljastaa oman miehen todellisen nahan (tietysti jos ei jää kiinni niin toinen juttu... silloin voidaan miettiä haittaako salasuhde vakisuhdetta mitenkään?)
Seurustelen eikä mies ainakaan tietääkseni ole pettänyt. Itse en petä enkä ole ollut toinen nainen.
kaikki te kenellä on salasuhde niin koittakaa lopettaa se nyt heti!se ei tee muuta kuin satuta sitä ketä petätte1ja kokemuksesta voin sanoa että se sattuu enemmän kuin mikään muu!lopettakaa jo ennen kuin aloitatte!jos haluattte toisen niin lopettakaa ensimmäinen suhde ja aloittakaa sitten vasta toinen!ja ei varattuun tai naimisissa olevaan mieheen vaan vapaaseen1sen nyt pitäidsi jo kaikkien omakin järki sanoa!
Tän viestin taso ei oikein vakuuta... Mutta syyttäkää sitä varattua ja sen heikkoutta älkää sivullisia, jotka ovat "vain välineitä" petoksessa.
hohhoijaa sullekin. ei se nyt ole noin yksinkertaisen helppoa elämä meinaa... kyllä sitten huomaat kun omalle kohdalle sattuu tilanne jossa että vain voi mtn tunteille ja kaikelle sille mitä tapahtuu.
Vain yksinkertaiset eivät voi tunnemyrskyilleen mitään. Älykkäämmät tietävät, että tunteita tulee ja menee. Näissä tapauksissa vain menee. Trust me, on niitä tunteita minullakin ollut. En silti tehnyt mitään, ja nyt olen enemmän kuin tyytyväinen itseeni, etten tehnyt. Ne tuntee menivät eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Paitsi ehkä ihmetys, että mitä tuossa ihmisessä koskaan näin.
Voikin kysyä tuolta niinii123:lta, jos vielä palstoilla liikkuu, miten nyt menee, kun ei voinut tunnemyrkylleen mitään?
Kuten Been there kirjoittaa osuvasti, vain yksinkertaiset eivät voi tunnemyrkylleen mitään ja jatkaa , että älykkäämmät tietävät, että tunteita tulee ja menee. Kyllä monillekin parisuhteessa sattuu kohdalle tunnemyrskyjä, mutta niitä on osattava hallita. Ja siitä se tyytyväisyys kumpuaakin, kun huomaa pystyvänsä siihen ja olemaan toisen luottamuksen arvoinen. Vasta silloin nousee parisuhteessaan uudelle tasolle ja ei käyttäydy kanimaisesti, kuten sinkkuaikoinaan.
Olipa hyvä kysymys, meinaan tuo kohta, jos vielä palstoilla liikkuu.
Siinäpä on sitten monelle muulle mietittävää kuinka monta vuotta täällä kahlannut, "hakenut apua" tai " antanut vertaistukea"
Ja mikähän on se OIKEA syy?
voin kertoa omasta kokemuksestani miten raskas ja voimia vievä suhde varattuun mieheen voi olla, vaikka kyllähän te sen jo tiedättekin. oma suhteeni on jatkunut jo 5 vuotta,aivan...vaikka välillä onkin ollut pitempiä taukoja koko touhuun. täytyy myöntää että niiden aikana henkinen hyvinvointini on ollut ihan toista luokaa kuin esim. nyt kun suhde taas jatkuu. alussa kaikki varmasti sujuukin hyvin,mutta on väistämätöntä etteikö peliin astuisi myös tunteita jossain vaiheessa..ja silloin on vaikeaa enään irrottautua vaikka tietäisikin että päivä päivältä tunteet käyvät vaikeammiksi hallita ja kestää. syytöksiä minulla ei ole koskaan ollut itseäni kohtaan, enhän minä ketään petä..mieshän se haluaa luokseni tulla. mutta usein kyllä mietin..mikä on sellainen avioliitto josta täytyy viidettä vuotta käydä toisen naisen luona,ja miksi mies jatkaa sitä. tottumuksesta ehkä? vaikka täytyyhän hänellä toki olla myös tunnesiteitä vaimoonsa ja lapsiinsa. voi kun naiset ymmärtäisivät miten kauheaksi salasuhde voi muuttua, se repii sielun hajalle ja tekee yksinäisistä öistä kamalia kestää. itse en osaa enään irrottautua omin voimin, minusta on tullut liian heikko ja väärällä tavalla riippuvainen. mutta ehkä jonain päivänä. tässä meiliosoiteeni: [email protected],saa kirjoitella ajatuksia ja tunteita.
SANONPAHAN VAAN ET SIE OOT ITSERAKAS MORAALITON PASKA!! ei toi lopettaminen oo mikään ongelman kaikkien maailman vääryyksien rinnalla! elä oo ääliö vaan lopeta toi juttu! toivottavasti et koskaan mee naimisiin ja saa lapsia = kukaan ei ansaitse tommosta äitiä!!!!
niin että et ketään petä?!?! :D onko itsepetos tuttu termi? tziisus.
SANONPAHAN VAAN ettet sinäkään suurta empatiakykyä osoita. Mielummin ottaisin äidikseni pohtivan ja monelta kannalta maailmaa katsovan naisen, joka joskus on tehnyt myös virheitä, kuin mustavalkoisen fanaatikko äidin, joka itse kai on pyhimys ja vaatii sitä muiltakin.
Asialla on todellakin toinen, synkempi puoli. Olen 27 vuotias, naimisissa jne ja aloitin suhteen parikymppisen mimmin kanssa. Sovittiin että se on sitten pelkkää seksiä, ei muuta, ei soittoja, otamme yhteyttä meilitse jne, mut homma ei pidemmän päälle mennytkään ihan niinkuin sovimme.
Olimme nähneet (eli naineet missä milloinkin) muutaman kerran, seksi oli hyvää, ei siinä mitään, mutta huomasin että tyttö alkoi vaatia muutakin aikaa minulta, halusi olla pidemmän ja pidemmän aikaa kainalossa aktin jälkeen jne. Ja sitten koko ajan lisääntyvät kysymykset muusta elämästäni, perheestäni yms. ja lopulta tyttö myönsi että on todella rakastunut minuun, ei ole tavannut kaltaistani ennen, olen niin seksikäs, hyvännäköinen jne jne.
Ja homma oli todella vaikea sen jälkeen poikki, meilejä tuli tuhat, mutta kuten sovimme alussa, voi homman pistää poikki sen kummemmin selittämättä ja se on sillä selvä. Eli lakkasin vain vastaamasta viesteihin, mutta tottakai se tuntui pahalta.
Eli olisi parempi jos voisi olla ja elää ilman sivusuhteita, huomattavasti helpompaa mielenterveydelle keskittyä yhteen kerrallaan. :o)
Onko tullut mieleen että naisille, tai ainakin joillekkin,se ei ehkä ei olekkaan niin helppoa kuin esimerkiksi nyt sinulle.. .. ? Ihminen ei voi tunteilleen mitään! Kai sitä olisi rakastumatta tuollaisessa tilanteessa jos vain voisi ja se olisi itsestä kiinni..itselläni kokemusta:tällä hetkellä suhde varattuun mieheen ja niin rakastunut että oksat pois! Että minkäs teet.
"ihminen ei voi tunteilleen mitään."
Vai ei voi? Niitä toivotaan, edistetään, paetaan, kestetään. Ketjussa on kirjoiteltu ikään kuin rakastuminen oikeuttaisi kohauttamaan olkapäitä: tässä sitä nyt mennään kuin pässiä vietäisiin narusta, mitään ei ole tehtävissä.
Sukupuolisuudelleen ei voi mitään, mutta se ei oikeuta toteuttamaan sitä muita satuttaen.
Rakastumisen voi antaa olla, katella sitä, tutkailla, miksi juuri tiettyyn on rakastunut:tutustukaa C.G.Jungin arkkityyppiajatteluun. Hetero rakastuu vastakkaisen sukupuolen edustajaan, johon heijastaa sisäisen animansa/animuksensa, ja myöskin tuntee sukupuolista vetoa tällaiseen, vaikkei rakastuisikaan.
Mitään siirtoja suhteissa ei ole välttämätöntä tehdä, jos kohde on varattu. Kärvistelyä ja epätoivoa/unelmia ei kannata hehkuttaa, vaan keskittyä omaan elämään, harrastuksiin ym. VAIKKA tuntuisi, että elämä ei jatku ilman toista. Ja pitää siis myöntää itselleen, että on rakastunut, mutta myöskin se, että rakastuminen ei ole ainutlaatuista, vaikka rakastumisen kohde nostetaankin rakastumisessa kaiken vertailun yläpuolelle.
Kyllä on kumma mies kun naimisen tähden pitää olla vieraissa. Sehän on selvä että pikkutytöt rakastuu ja osaavat taidon kehua tuollaista karjua, Mutta ihmttelen mikä vika sinussa on kun sinulla on vaimo niin mikset ole hänen kanssaan. Älä nyt vaan sano että hän on kylmä sillä naisen kylmyys johtuu miehestä, normaali nainen laittaa itsensä vähän korkeammalle sekun pikku tytöt joten et kai ole älynnyt sitä.
Hei. Minä keskitynkin vain yhteen: sinun vaimoosi! Hän on ihana kaikin tavoin. Hellä ja kiihkeä samaan aikaan. Uskotko, että on leiponut minulle jopa mustikkapiirakan?
Eli siis olen sinkku ja mies. Nainen johon olen tavattomasti ihastunut on jo avioliitossa toisen kanssa. Tunteet ovat erittäin voimakkaat ja molemminpuoliset mutta emme ole etes suudelleet, emmekä aiokkaan ennenkuin asiat on selvillä hänen liitossaan. Olen melkein hermoromahduksen partaalla kun järki sanoo että en haluaisi alkaa liiton särkijäksi mutta tunteet sanovat että anti mennä vaan koska lyhyehkön tutustumisemme ja henkevien jutustelujen jälkeen hän vaikuttaa unelmalta ja "siltä oikealta". Tilanteesta tekee entistä raskaamman vielä se että olisin käytännössä ainut syy heidän erolleen. Ei kai tähänkään sitä oikeaa vastausta ole mutta uusia näkökulmia ja mielipiteitä olisi mukava kuulla. On olemassa myös se pelko jos menemme yhteen että se voi jäädä kalvaamaan omaa mieltä. Entä jos hän löytää joskus taas toisen ja minulle käy ohrasesti? Hankalaa se on tämä elämä joskus..
Näin paremmaksi lopettaa sen jutun. Se ois ollu liian väärin hänen miestään kohtaan..
Miten te naiset olette keksineet sen, että miehenne on pettänyt teitä, olisi mielenkiintoista tietää?
Aina puhutaan naisen vaistoista tms. mutta onko totuus kuitenkin paljon yksinkertaisempi.
Tai yhtä hyvin, miten miehet ovat saaneet vaimonsa, tyttöystävänsä kiinni pettämisestä?
Meillä oli mukava yhteinen ilta mieheni kanssa, olimme isossa porukassa ulkona ja aloin huomata et hän meni yhtenään kuselle ja oli muutenkin jotenki outo ja täpinöissään. ilta sujui ihan ok ja menimme kotiin, ukko vähän päissään. Hän meni nukkumaan ja minä ajattelin et katon sen puhelinta ja kappas siellä oli joku outo nro soitin siihen ja sieltä vastasi joku eukko. (tuntematon nro) menin viha puuskassa mieheni luo ja huusin et kuka hän on hän vastasi kuka hän on ja et on kestänyt pitkään se suhde no siitä alkoi tivaaminen milloin, missä, miten ja kauan.
Nyt tiedän hänen käytöksen syyn se toinen nainen oli silloin siellä samassa paikassa ja katto vierestä meitä ja en tiennyt vielä siitä mitään, silloin suhde oli kestänyt n 1,5kk. ( suhde alkoi toukokuussa) ja vieläkii pitävät yhteyttä en oikein hyväksy heidän "kaveri" suhdetta. Mieheni sanoi et se on loppu mut jää kiinni koko ajan yhteyden pidosta. Olen muutaman kerran soitellut tälle naiselle hän väittää et ei mitään tapahdu mitä mieheni ei halua, joopa joo! Meillä on lapsia ja olemme olleet naimisissa 8v. Itse haluaisin liittomme jatkuvan mutta miehellä on tunteet sekaisin että ei tiedä mitä haluaa. Kuulemma toiselle naiselle on mukava jutella ja hän antaa vinkkejä naisen näkökulmasta, erosta ja muutenkin elämästä, hän on eronnut nyt keväällä ja on lapsiakin.
kertokaapa miten minun pitäisi ajatella tästä toisesta naisesta? Itse pelkään että mieheni ja se toinen lähentyvät liikaakin kun pitävät niin tiiviisti yhteyttä, salassa koska mieheni pelkää minun reaktiota. Tilanne on tosi hankala koska en ymmärrä sen vakavuutta että mieheni ei välitä enään minusta mutta lasten takia yrittää. Ainakin luulen niin.. Olen mieheni mielestä jankuttanut, jankannut, penkonut asiaa enkä keskity olennaiseen mutta olen halunnut tietää tästä naisesta millainen hän on ja mikä siinä niin kiinnostaa.
Miehelle se on arka asia ja ei halua enää puhua koko asiasta. Nyt hän haluaa olla rauhassa ja meidän on lähdettävä pois et hän saa olla omien ajatuksien kanssa. Olen ihan rikki!! Pitää ajatella positiivisesti tästä meidän jutusta koska on meillä välillä seksiä ja nukutaan samassa sängyssä ja mieheni on kuitenkin tullut kotiin töistä eikä ole ollut öitä pois koko aikana, paitsi silloin ku tapas tämän naisen niin silloin tuli aamulla kotiin.. ovat vain pari kertaa tavanneet mutta viestiä ja juttua riittää siitä millaista oli tulla kotiin ja miten päivä on mennyt ja mitä kuuluu..
Sanonpa vaan, että siinä vaiheessa kun elämän arkea aletaan jakaa jonkun muun kun oman puolison kanssa, niin silloin on tosi huonosti asiat. Silloin ollaan jo käännetty selkä sille omalle kumppanille, ja alettu uskoutua myös puolisoiden välisistä asioista sille kolmannelle osapuolelle. Teidän tapauksessa käärme on jo luikertanut paratiisiin.
Turhaan sinä miestäsi kyttäät. Hän ei tule tuosta toisesta irrottautumaan, vaan päinvastoin heillä on niin paljon jo yhteistä, että sinä vaimona saatat lapsinesi jäädä heidän "kuplansa" ulkopuolelle. Tämä tilanne on varmasti henkisesti raastavaa ja loukkaavaa. Jos sallit itseäsi kohdeltavan huonosti, niin tilanne jatkuu ja menee koko ajan sinun kannalta huonommaksi. Jos teet jo heti selväksi, että et aio sietää tuollaista "henkistä huoraamista", niin sinun on myös kerrottava mitä tapahtuu jos se jatkuu. Jos mies ei vilä tästäkään tajua, niin muuta pois noin kuukaudeksi pariksi. Jätä äijä vastaamaan yksin lapsista etc., niin eipähän jää aikaa enää kujerteluihin ja pariskunnalle tulee ryppyjä rakkauteen.
Lukeman perusteella sinun kannattaisi nyt seurata omaa intuitiotasi eikä kuunnella tai seurata liikaa miehen puuhia. Ne eivät lopu sillä, että asiasta vain jankutetaan. Asialle pitää löytää ratkaisu, jonka kanssa sinä voit elää. Parempi erota kuin kärsiä ja välittää tuo kärsimys lapsillekin.
Olen itse ollut nro 2 ja myöskin samaan aikaan vaimo eli elin ristiin ja pahasti pieleen. Erosimme vastikään, koska jäin kiinni. Meillä oli mieheni kanssa hyvä ja rakastava suhde. Rakastin omaa miestäni, mutta olin myös ihastunut toiseen, varattuun. Tällaisessa tilanteessa pettäjät yrittävät suojella omia perheitään niin pitkään kuin mahdollista totuudelta. Totuus kuitenkin on ainoa asia joka vapauttaa, vaikkakin surun kautta.
Eron jälkeen minun on käsiteltävä oma pettämiseni, oma elämäni ja oma identiteettini uudelleen... Paljon hämärää, jota ei ymmärrä... Tiedätkö että tämän eron kautta on mahdollista todella ymmärtää yleisellä tasolla kahden ihmisen liiton syvin tarkoitus. Tämän kokemuksen jälkeen en enää toista virheitäni ja voin kunnioittaa tulevaa kumppaniani, jos sellainen on jossakin joskus. Myös tosi tunteet tulevat pintaa silloin, kun joutuu kohtaamaan omat tekonsa. Rakastinko todella tuota toista miestä? Rakastinko näin paljon omaa misetäni? jne....
Eli pidä huoli nyt vain itsestäsi ja lapsistasi, usko itseesi ja omaan arvoosi. Kenessäkään ihmisessä ei kannata roikkua, jos se tekee onnettomaksi. Todennäköisesti koko tilanne on onneton myös miehellesi. Toivon todella että selviydyt tästä. Tsemppiä! Voimia! Vain sinä/ te voitte löytää ratkaisut.
En minä ainakaan hyväksyisi tuollaista "YSTÄVÄÄ miehelleni, joten katso että suhde on poikki tai jätä ääliö
Minä vain tiesin. Luota tunteisiin ja ota selvää asioista. Fakta on parempi kuin arvaus.
Petetylle!
Mitä, jos lopettaisit jankuttamisen ja kyselemisen aivan kokonaan, ja yrittäisit tehdä itsestäsi, elämästänne ja kodistanne miestä kiinnostavan niin, että hän muistaisi taas, miksi hän aikoinaan rakastui sinuun!
Ihmiset ja tunteet muuttuvat vuosien kuluessa. Arki valloittaa elämän ja siinä arjessa unohtuu suhteen hoitaminen. Osoita miehellesi joka ainoa päivä hellyyttä, suukko aamuisin ja töihin lähtiessänne, käytä kohdatessanne niitä sanoja, joita käytit seurusteluaikananne. Puhu hänelle tunteistasi ja siitä, miten tärkeä hän on sinulle ("miten päiväsi on mennyt?" jne. eli ole kiinnostunut hänen elämästään kuten on se toinen!) odottamatta häneltä kuitenkaan mitään, sillä
RAKKAUS HERÄTTÄÄ VASTARAKKAUTTA!
ja kestänyt nyt n. 8kk. Samaa rataa kuin muillakin, ensin alkuhuuma oli jotain uskomatonta, sitten tulee vaihe, jolloin irti päästäminen näkemisen jälkeen on vaikeampaa ja vaikeampaa... Mies vannoo rakkauttaan, kotona hänellä vaikeaa, eikä pystykään vielä eroamaan vaimostaan jne...
Enhän minä voi ketään alkaa moralisoimaan, että älkää alkako tämmöiseen, kun itsekin aloin ja jatkan edelleen. Mutta omasta kokemuksesta voin ainakin sanoa, että ihan hemmetin raakaa leikkiä tämä on. Ne ihanat vaaleanpunaiset pilvet voivat nopeasti vaihtaa värinsä verenpunaiseksi.
Tsemppiä samassa tilassa oleville!
että ihan tsempin kanssa. Oletko muuten aiemmin törmännyt pettävään, jolla olisi kotona helppoa? Kumma juttu että pettäjä ei pystykkään eroamaan juuri silloin kun sinä haluat hänet, eikö olekkin outo sattuma? Ei pälähtänyt päähäsi jottei sinun kurssisi ole niin kova että se pettäjä perheensä jättää vuoksesi. Panona olet ihan kiva, muuten arvoton. Rakkauden vannominen kuuluu asiaan, jotta jalkapohjat nousevat kohti kattoa, kyllä se sinullekkin valkenee ajan kanssa. Tsemppiä vaan siihen oivallukseen asti.
Ymmärtäkää nyt kakkoset että miehethän ei yleensä millään halua erota vaimostaan, keksitään vain kaikenlaisia verukkeita että juuri nyt ei ole sopiva aika! Haluaisivat vain pitää molemmat.
Ja kotona tottakai menee huonosti vaikka siellä kaikki olisi ok! Teidän on syytä myös miettiä sellaista asiaa että huolimatta avioliitostaan mies on valmis suhteeseen kanssanne, on siis pettäjä ja pettäjä herkästi pettää uudelleen- silloin siis teitä vaikka eroaisikin liitostaan ja saisitte tuon aarteen itsellenne!
Ja kyllä totta vieköön teillä on syytä tuntea syyllisyyttä kun alatte suhteeseen varatun kanssa, eihän sitä suhdetta olisi olemassa ilman teidän osallisuuttanne siihen! (Ei ole puolustus että se olisi sitten joku muu) On se rankkaa, kun pitkäkin avioliitto voi loppua näihin salasuhteisiin, koko yhteinen elämä romuttuu hetkessä, lapset kärsivät ja tuoko se pelkkä salasuhde silloin onnen pettäjän elämään, kun hän joutuu kuitenkin luopumaan niin paljosta hänelle tärkeästä!
Selkärankaa ja moraalia hyvät naiset teille toivottelee yksi petetty!
Mitä helevetin syyllisyyttä tarttee jonku akan tuntea jos sun oma äijäs
panee muita akkoja .Jumalavita ei vapaat ämmät jos oovat olleet puuttessa
ja tarttevat seksiseuraa illaksi, tartte ruveta kyseleen vihkitodistusta .
Sormusta jos ei näy sormessa niin äijä on vapaasti tarjolla muille ja sehän
sormus on sitten riisuttu ja unohtunut taskunpohjaan .
Riittää ku kaksi aikaista ihmistä käyttävät kumiukkelia jottei tauit leviä.
Yhden illan seuran suhtee ei muutenkaan kysellä koko elämäntarinaa johan
on jos eivät osaa varatut itse pysyä kotitontillaan vaan tyrkyttävät
kauluaan joka ämmälle .
en ole ollenkaan vapauttamassa omaa ukkoani tekemisistään, ei sinne päinkään, hänhän se on itse tiensä valinnut. Mutta eipä sitä silti tarvitse niiden kakkostenkaan surkeilla vaikeutensa kanssa kun on niin raastavaa seurustella varatun miehen kanssa ja tunteet vain vievät. Ei ne vie sen paremmin miestä kuin naistakaan jollei niille anna lupaa viedä eikä halua kysellä sitä vihkitodistusta! Meitä kun on niin moneen junaan ja erilaisilla arvoilla ja periaatteilla varustettuina!
Voi juma omapahan on päänsärkynsä. Mut vapaa ämmä saa helevetti soikoon
naija vaikka sun ukkoa jos kerran äijäs on moloaan on tarjoomassa.
Akat hutaa kuorossa ja syyttää tätä muijaa vaikka kaikki paska kuuluis
oman äijän niskaan kataa. .Jos akka on varattu ja alkaa pilluralliin muitten äijien
kans en sitä sulata, otan eron kun en itekkään petä muijaani.
Jos oon vapaa en sen enempää kahto ku onko akalla sormusta jos ei niin
se on merkki että pääsee jos säkä käy sen ämmän viereen.
selkärankaa ja moraalia täällä "hyville naisille" toivottelet..? Miehilläkö ei ole osaa eikä arpaa asiaan, ei selkärankaa eikä moraalia vahvistettavaksi? HöH!
Olen sitten helvetin tyhmä ihminen, kun en ymmärrä tätä hyvä ykkönen - paha kakkonen-jauhantaa. Ihan kuin naiset keskenään sopisivat jotain "roolituksia" ja sitten miespoloista taas viedään heppi ojossa! Se on saakeli vieköön miehestä kiinni, nouseeko aisa jokaisen sopivan kolon kohdalla vai pysyykö pöksyt jalassa. Ja silti kaikki vastuu on leikkiin ryhtyneellä kakkosella, voi jestas! Pettäjä "joutuu luopumaan"... Mitä potaskaa! Paskat joudu, itsepähän on asiansa sössinyt ja saa ansionsa mukaan. Jos minulla salama iskee taloon ja polttaa sen poroksi, joudun luopumasn paljosta tärkeästä - mutta petturi on valintansa tehnyt ilman joutumisia siinä kohdassa, kun homma lähtee hanskasta.
Jos aviolittossa menee hyvin ja mies silti pettää, niin pettää joka tapauksessa. Ihan sama silloin, kuka se kakkonen on.
Jos kakkosella on rankkaa, miten se voi sinulta pois olla?
Ja jos se on miespettäjältä pelkkää seksiä, niin eihän sinulla ole silloin mitään hätää!
Minä en ainakaan kakkosta syytä siitä, että mieheni petti. Kyllä se on pettäjän syy hänhän sitä seuraa toisesta naisesta haki. Kyllä sitä moni kakkonen tuskin edes tajuaa tai tietää millaisen miehen matkaan lähtee ja täällä sitä naista syytellään. Kyllä minä itse ainakin syytämn itseäni vaimona, miten saatoinkaan tuollaisen miehen matkaan lähteä, puolet elämästäni hänen kanssaan vietin ja koko ajan hän petti, tämän tajusin kuitenkin lopulta. Onneksi en kuitenkaan liian myöhään,eikä se ole todellakaan kenenkään muun vika kun pettäjän hänhän sitä halusi.
ollut se toinen mies tulossa elämääsi. Lähde hänen kanssa etelään. Tuskimpa tämä aikaisempi salarakas siitä voi suuttua koska niinhän hän toimii vaimonsakin kanssa. Siitä vaan ristiinnaimaan.
Ja vaimo voi odotella kotona (jossa kaikki on ihan ok) oivallusta siitä että mies ei rakasta eikä arvosta kun kykenee pettämiseen. Kotihengettärenä ja lastenhoitajana ihan kiva mutta muuten arvoton?
Kaikki miehet eivät petä, jotkut rakastaa ihan sanan alkuperäisessä merkityksessä (mikä ei ole "ku ollaa oltu nii kaua yhes")
Tässä ykköskakkoshaukkumisessa on vain ylpeydestä kyse.
Omasta kokemuksestani voin sanoa että nyt olisi aika paneutua omaan elämään, itseesi. Toivottavasti asiat järjestyvät sinulle parhain päin. Salasuhde on vaikea asia, joka voi viedä koko keskittymisen muuhun elämään. Muu elämä valuu ikään kuin sivusuun. Toivotan sinulle kaikkea hyvää!
Ihmetyttää täällä keskustelujen oletukset, että se on aina 2. nainen, joka tulee kusetetuksi pettäjämiehen taholta. "Miehellä kun ei ole oikea aika jättää perhettään" Kyllä totuus on, että aika usein on tilanne sama molemmilla. Eli pettäjät ovat molemmat perheellisiä ja painivat aivan samanlaisten ongelmien kanssa. Kun on ihastunut, se on haave, että asiat vielä muuttuvat. Perhe on molemmilla ykkönen ja suhde varattuun raastaa sydäntä taukoamatta. Kokemuksesta voin sanoa, että toiveet ovat molemmilla todellisia, mutta käytäntö toinen. Ihastus, yhteiset hetket ja samanlaiset haaveet ne pitävät salasuhdetta yllä. Turha luulla, että kukaan kusettaisi toista. Herätkää jo petetyt. Puolisonne haaveilee ihan muusta. Aika monelta kulissien hajottaminen ei onnistu. Se ei tarkoita, etteikö siihen olisi halua. ja perheidylli taas kukoistaa...
tarkoittaa vaan sitä, ettet sittenkään rakastanut tarpeeksi. Minä rakastin ja kulissit kaatuivat niin, että rytinä kävi ja niin käy kaikilla niillä, jotka OIKEASTI rakastuvat. Ja näin olen sen nähnyt menevät muuallakin.
Mutta kuitenkin se on se mies joka suhteen romuttaa. Haluaisitteko elää miehen kanssa, joka ruinaa muilta naisilta aina, mutta ei vain saa koska muilla on selkärankaa? Yhtä arvoton se mies on sai se vierasta pesää tai ei.
Sä olet kyllä sen tason nainen, että yksikään fiksu mies ei sinua yhtä kertaa enempää pane. Ihan järkyttävä vosu.
Jos mies on naimisissa,se ole este vaan hidaste!!!
Jos rakastat häntä,niin tee kaikkesi että saat hänet.thats it...yleensä varatut miehet pettävät,koska oma vaimo ei anna sille mitä ne tarvitsee.ei uskalla jättää omaa vaimoaan,koska lapset on esim.vielä pieniä
Olet upea nainen ja hyvällä itsetunnolla varustettu!
ihanaa, että löytyy tällaisia vaimoja, vaikka liitto menikin siten kuin meni - juuri petturimiehen ansiosta!
Minullakin oli joskus opiskeluaikoina salasuhde naimissa olevaan mieheen mutta meillä kummallakaan ei ollut tunteita pelissä kun oli sovittu pelisäännöt. Olemme välillä vieläkin silloin tällöin ehkä kerran pari vuodessa maililla yhteydessä ja kyselemme kuulumisia tulee mieleen että olemme enemmänkin mailikavereita, emmekä menneet kuin kerran sänkyyn.
Nyt itse seurustelen ja olen suhteeseeni tyytyväinen joskin joskus on mielessä toinen mies kun itse ei saa tarpeeksi seksiä....
Jos et ole vielä täysin menettänyt sydäntäsi hänelle, suosittelen että ei kannata jatkaa. Tai sinun täytyy ainakin heti aluksi sopia säännöistä, ja saada häneltä rehellinen kanta siihen eroaako hän vai haluaako kuitenkin jatkaa myös vaimonsa kanssa. Jos mies yhtään selittelee ja epäröi eroa, tulee sinulla olemaan pitkä -ellei loppumaton- taival odotellessa miestä vain itsellesi. Kysy hänen todellisia motiiveja, vaikka tunteita olisikin molemminpuolin. Miehelle avioero saattaa olla liian suuri muutos, vaikka uusi nainen tuntuisi kuinka oikealta. Se on sitten eri asia jos haluat pysyä vain salarakkaana.
Lopeta se. Ajattele sitä, että sinä et tavallaan voi rakentaa omaa elämääsi lainkaan. Kun sinulla on tuo *salarakas*. Hän rajoittaa sinua, vaikka kuinka olette sopineet, että kumpikin voi tehdä mitä vaan.
Sinun elämäsi tulee perustumaan odottamiseen, joka ei lopu ennen, kun itse sen lopetat. Olet kaikki lomasi yksin ja odotat. Olet kaikki juhlapyhät yksin ja odotat. Salarakkaallasi ei ole yksinäisiä lomia. Hän viettää ne vaimon ja lapsien kanssa. Hänellä ei ole yksinäisiä juhlapyhiä. Hän viettää ne kuten lomansakin.
Kun kerran voit, valitse sellainen elämä. Että voit nauttia jokaisesta päivästä ja yöstä. Elämää ei kannata käyttää pelkkään odottamiseen ja 15 min. *pikapanoon*, kun voi saada myös kaiken.
Suurelta osin totta mutta avioliitossa voi saada kaiken on suurta uskottelua
joka ei myöskään pidä paikkaansa.
Usein avo-avioliiton myötä saat suurta riesaa itsellesi-täytyy hoitaa velvoitteet
ja millaisen paskaukon kanssa menet naimisiin -millainen narisija akkasi on
kaikki nämä negatiiviset piirteet tulevat esiin yhdessä asuessa -kyllästyminen toiseen on ajoittan käsinkosketeltavissa.
Myöskin kaikki hyvä yhteenkuuvaisuuden tunne perheenä on ihana asia.
Avioliitoissakin harrastetaan pikapanoja.
Ei ulkopuolisissa suhteissa ole yksistään pikapanoja on myös ihanaa
seksuaalista naitintoa kuten suhteissakin ja yhteenkuluvuuden tunnetta.
Mielenrauhasi vuoksi sinun on hyvä selvittää tilanteesi kokonaan
Oletko valmis kärvistelemään silloin kun toinen on perheensä kanssa.
Oletko luonteeltasi ihmistyyppiä joka haluaa perhe-elämää ympärilleen kun
siihen kysymykseen saat vastauksen itseltäsi niin oletan et tiedät kuinka toimia.
Mielenrauha on asia jota kannattaa vaailia.
naine alkaa varatun kanssa suhteeseen.
Kun ei uskalla vielä aloittaa vakavampaa eikä edes pysty.On hyvä kun joku jolle kertoa kaikki.
Mutta,se on ansa,josta vaikeaa päästä irti,mies ei lopeta vaan jatkaa useimmin niin kauan kun nainen haluaa,jopa kuolemaan asti.
Lopulta siitä tulee vaan ja ainostaan pahaa oloa,ei muuta josta toipuminen kestää,eikä luota keneenkään.
En minäkään uskonut,kun varoiteltiin,mutta nyt uskon,ei koskaan varatun kanssa mitään,se on vaöhetta ja varattu ei eroa,sitä turha jäädä odottamaan.
Mutta,jos itsekkin hakee vaan hetken seuraa,se on oma päätös.
Muta,niin paljon pahaa oloa tulee,ettei se ole hintansa väärtti.Rakkaus ei ole kysymyksessä useinkaan vaan riippuvuus.
eroaisi,siitäkin tulisi paha olo,olla särkemässä toisten kotia?
Ne hetkelliset tapaamiset raastaa lopulta ja helposti alkaa alkoholiongelma kaiken päälle.
Siinä ehkä suurin syy,miehen seksin halu,jossa nainen uskoo et mies rakastaa?
Suurta valhetta ja ero voi tulla jos vaimo jättää pettäjän,ja kakkonen saa miehen.
Mutta,ne syyllisyydentunteent toisten elämän särkemisestä,tulee 100% varmuudella,jos on normaaleista ihmisistä kyse.
Alussa voi uskotella,et miehellä kauhea vaimo,mutta kun sen paikan kakkonen saa,voi ajatukset muuttua todella.
Ehkäpä tulla empatia vaimoa kohtaan,suurten syyllisyyden tunteiden kanssa.
Mutta,mieshän se vaan mennä porskuttaa,kaikki on naisen syytä,joko vaimon tai kakkosen.
Jopa jotkin vaimot on petturimiehen puolella?
Kuka on syyllinen tähän mielettömään pahaan oloon,jota uaskottomuus aiheuttaa,joss kodit rikotaan,eikä muisteta,että on muitakin ihmisiä joita satutetaan pahasti.
ykkönen ja kakkonen,eli tiedän mistä kerron.
Elänkin ilman kumppania lopun elämäni,en luota enää keneenkään,enkä edes itseeni tässä asiassa.
Mutta,pahaa oloa lopulta uskottomuus aiheuttaa,ainakin minulle.Oli petetty tai kakkonen,tilanne sama lopulta,pahaa oloa.
tapasin varattua vaan kaksi kertaa vuodessa ja kuukaudessa kerran pari viestimme,emme edes soittaneet kuin ennen tapaamista.
Sain silti tuntea olevani kuin panttivanki,odotin vaan miehen yhteydenottoa.
Olen ollut todella koukussa mieheen,vaikka mies ei ollut minuun,ehkä yksinäisyys sai kaiken aikaan.
Mutta,siinä kävi niin lopulta,etten hakenut muuta seuraa,siksi olin yksin.
Jos nämä varatut tietäs minkä sopan he saa aikaan,eivät alkas aidan taakse kurkkimaan,vaan pysysivät omalla tontilla.
Olen antanut anteeksi itselle tyhmyyteni,ja myös varatulle.
Kaikkea elämässä voi sattua,ja tässä yksi,tuskin mikään harvinainen tapaus ollenkaan.
Rauhaa jatkossa kaikille muillekkin,saman asian kokeneille.
Kuinka kauan tälläinen kaukorakkaus kantaa, jos tavataan vain harvoin. Miten tälle miehelle olit uskollinen, vaikka yhteydenpito oli niin vähäistä. Lupasiko mies sinulle jotain. Puhuko avioerosta? Oliko rakkaus liitossa loppunut.
Itselläni varattu rakas ulkomailla. Yhteydenpito samaa luokkaa. Ajattelen häntä koko ajan. En saa soittaa ja viestittää kuin työpuhelimeen, jota hän ei käytä kotona.
Tapaan häntä kiireisellä käynnillä, kun on Suomessa. Pidemmillä lomilla, kun on perheensä kanssa Suomessa-yhteydenotto ehdottomasti kielletty.Hukkaan minun elämä taitaa mennä!
No, tässä tullaan nyt siihen paljon puhuttuun "Jos sen ukon tai akan kanssa on niiiiin perseestä olla naimisissa niin kannatasko ottaa ero" Totta helvetissä ihmisellä joka on naimisissa tai elää toisen kanssa on velvollisuuksia. Eiköhän se ole selvä jokaiselle jo ennen suhteeseen ryhtymistä. Yllärinä ei varmasti tule. Ja jos niitä velvoitteita ei kykene hoitamaan niin sitten kertoo asian rehellisesti puolisolleen. Ikävää se on jos toinen päättää puolestasi, että elät suhteessa pettäjän kanssa. Vaikka sinulla ei olisi asiasta hajuakaan niin joskus se selviää ja ehkä vuosia on valunut hukkaan tuolta petetyltä kun on uskonut elävänsä uskollisen puolison kanssa. Liian itsekäs ei saa olla. Eli jos se ulkopuolinen suhde on parempi kun oma liitto niin ero vireille ja rehellisyyttä peliin.
wau. Huikeeta, sehä rakastaa sua. Nyt vaan odotat hänen arvokkaita yhteyden ottojaan :) Onko oikeesti noin tyhmää ihmistä olemassakaan ?
niin sitten voit jatkaa, sillä siitä tiedät että mies on oikeasti rakastunut sinuun. Jos sen sijaan mies on valmis jättämään sitten kun.... niin lopeta koko juttu, mies ei rakasta sinua, vaan hakee sinusta vain vaihtelua.
Joo sama homma mulla, ja asia senkun vaikenee koko ajan. Juttu alkoi periaatteessa jo 2 vuotta sitte mut sillon mies oli vielä vapaa, ja tää tekee tietty asiasta vielä vaikeemman. Rakastuin siis kyseiseen mieheen sillon ku tämä oli vielä vapaa mut sitte jossain vaiheessa meille tuli jotain riitaa eikä nähty puoleen vuoteen. Sitte ku taas nähtiin niin meni hyvin,oltiin kahdestaan miehen kanssa ja tälleen. mut sitte heti seuraavana aamuna se sanoi et sillä onki naisystävä. tietty masennuin sit siitä enkä nähny sitä taas kahteen kuukauteen, mut sitte ku taas nähtiin ni se sanoi et sillä ja sen naisella on tauko ja et se haluu olla mun kanssa. no ei kulunu ku pari viikkoa ja ne oli kuulemma taas yhdessä sen naisen kanssa. sit taas pari kk ja se halus olla mun kanssa mut siitä sit taas parin vkon päästä se sanoi ettei voi enää jatkaa mun kanssa, ei voida enää ikinä tehdä mitään yhdessä. siitä sit pari kk ja taas voikin, sillon se tosin sanoi että se on viiminen kerta. nyt en oo nähny miestä pariin kuukauteen ja sitä on kauhee ikävä, rakastan sitä ja haluan yhteisen elämän sen kanssa mutten tiedä mitä tehdä.
Vosiko joku antaa jotain neuvoja ? kannattaako miestä muuten uskoa jos se sanoo että "viiminen kerta".??? mitä mun kannattais tehdä? älkääkä ehdottako etten enää tapailis sitä miestä, sitä en voi toteuttaa kunnen pysty elämään ilman sitä.! mut jotain neuvoja??
Toimiiko tämä myös toisimpäin että jokaisen "mies" sanan kohdalle vaihtaa naisen? Katkerana lopetin erään salasuhteen. Olisin halunnut hänet kokonaan ja niin hänkin sanoi haluavansa minut mutta ei vain pystynyt ottamaan eroa. Itse olin sinkku joten sama kai se tavallaan olisi ollut jatkaa seksisuhteena mutta en pystynyt pelkästään siihen. Ajattelen häntä päivittäin vieläkin, joskus kysellään kuulumisia ja tiedän että hän alkaisi heti uudestaan vehtaan jos kysyisin asiasta. Tämä tilanne on pahempaa kuin exästä eroaminen joka sekin sattui. Rakastan varattua naista jonka tiedän saavani sänkyyn heti kun ukkonsa selkä kääntää mutta ei siitä enempää, enkä halua mennä sänkyyn koska tiedän sen ettei asia etene siitä mihinkään
nainen
Olen ollut kohta 7 vuotta naimisissa ja itse samssa tilanteessa ja voin sanoa, että oikeat tunteet eivät katso aikaa, paikkaa eikä tilannetta. Jos se tuntuu mollemminpuolin hyvältä niin antaa mennä vain, kerran sitä vain eletään =) elämäntilanteet kouluttavat.
Ensinnäkin olen sitä mieltä että jos parisuhteessa on asiat kohdallaan ei kukaan päädy uskottomuuteen. Minulla oli salasuhde naimisissa olevaan mieheen, itse olin vapaa. Kaiken piti olla vain kevyt seksisuhde (miehellä vaimon kanssa ei seksiä juuri lainkaan ja se mitä sitä oli sai kouluarvosanan 4 ) mutta molemmat rakastuttiin tulisesti.. Salasuhdetta kesti 3 kuukautta jonka jälkeen mieheni ilmoitti exälleen haluavansa eron ja kertoi myös että hänellä on toinen.
Olemme olleet parivuotta yhdessä ja ensikesänä menemme naimisiin. Edelleen olemme umpirakastuneita ja koen löytäneeni elämäni miehen, vaikka alku meidän suhteellemme ei ollutkaan se "oikea".
Niin ja aiemmin olin täysin sitä mieltä että ukkomiesten kanssa ei touhuta mitään. Sen olen oppinut että koskaan ei pidä sanoa "mä en koskaan".
Samassa tilanteessa minä nyt (minä vapaa), mutta tulevaisuudesta ei olla puhuttu mitään..
Jotkut väittävät että jos on pettänyt puolisoa (miehesi minun salarakas) niin pettäisi myös uutta puolisoa. minä en väitä niin menevän.
Juu, näin väitetään että jos pettää kerran niin pettää aina. Mutta mä en allekirjoita tuota. Olen nimittäin itse pettänyt aiemmin, mutta viimeisemmässä suhteessani joka kesti 7vuotta, olin uskollinen vaikka mies minua pettikin. Olen edelleen sitä mieltä että jos parisuhteessa on asiat kohdillaan, ei vieraisiin tarvitse mennä. :) Toivottavasti teidän tilanne selviää, se salasuhdeaika oli nimittäin aika raastavaa, kun oli ikävä ja toisaalta olin luvannut etten tule eroa vaatimaan (enkä vaatinut, se oli miehen oma tahto erota vaimostaan ja lapsistaan) ja kuitenkin joka ilta toivoin että mies tekisi ratkaisun! Olen tunteikas ihminen ja kaikki ajatukset pyörivät päässä, moraaliset sekä omat tunteet! Koska kaikesta huolimatta koin tekeväni väärin, vaikka miehelläni ja exällä ei asiat tosiaan olleet kohdillaan, olleen enää vuosikausiin..
että muistat antaa miehellesi, ettei tule taas tarvetta kevyeeseen seksisuhteeseen.
olen taas toista mieltä. Olen aivan vierestä seurannut kun ex-vaimo, ja monet muut tuntemani henkilöt jotka ovat pettäneet ensimmäisiä kumppaneitaan, pettävät myös uudessa suhteessa. Jostain syystä pettäjä ei muuta tapojaan.
Valitettavan usein sanonta, kun kerran pettää niin pettää aina, pitää lähes tulkoon aina paikkansa. On tietenkin myös poikkeuksia, mutta nämä poikkeukset ovat tosi harvassa.
Että ne pettäjät, jotka eivät pysty lopettamaan pettämistä eivät uskalla kohdata itseään silmästä silmään. Heille pettäminen on ratkaisu esim ahdistavaan oloon (sisäsyntyinen, yksinäisyys, hellyyden puute, tyytymättömyys omiin valintoihin jne jne, syitä siihen riittää), jota he eivät joko tunnista tai jostain syystä eivät tunnusta olevankaan. Eli ihan sama kuin alkoholisteilla. He eivät halua kohdata ongelmiaan, koska omasta mielestään heillä ei sellaisia ole. Heillä ei ole "sairaudentunnetta" eivätkä he tajua satuttavansa ihmisiä ympärillään. Ja jos tajuavat ahdistus asiasta laukaisee taas pettämisen, ei halua muuttaa omia käytösmallejaan.
Ne taas, jotka ymmärtävät oman käytöksensä ja sen, mikä heitä ajaa siihen, voivat lopettaa käytöksensä sopivissa olosuhteissa. Joku tarvitsee terapiaa, toiselle riittää se, että itse tiedostaa ongelmansa ja työstää sitä. Joillekin se on kuitenkin huume, oma salaisuus, egon pönkittäjä ja vallan väline (antaa väärän kuvan omasta vallasta muihin), josta he pitävät kiinni kynsin hampain, sillä heitä ei ole omasta mielestään olemassa ilman tätä valheellista vallantunnetta. Ja nämä on mielestäni niitä, jotka eivät koskaan muutu. He saavat pettämisestä sellaiset kiksit ja heidän mielessä se on paisunut suhteettoman suureksi, se määrittää heidän elämää täysin ja he määrittävät itseään tämän valheellisen vallankäytön kautta. Tällaisia pettäjiä ei varmaan ole kuin murto-osa pettäjistä, mutta heitäkin on.
ja tunteet ovat voimakkaat... Right! Mistä widusta sä ne voimakkaat tunteet keksit? Ja vielä molemmin puolin, ahah haha ahaha hahahahahahahahahaha. Ääliö!
>Mies,vieläkö olet yhden panon jälkeen ihastunut,mikäli vastaus on myönteinen jatka ihmeessä..
Kyllä minusta naimisissa oleva raskaan työn sankari on ,ansainnut muutakin kuin vaimon pillua..
kertoo....lopputulos harvoin kovin kaunis.mutta ymmärrän...
No eiköhän se ole sen pettäjän vika yleensä jokaisella varatulla ihmisellä on mahdollisuus päättää pettääkö vai ei. Itse ainakin tiedän, että syyllinen oli minun ex ei se toinen, tämähän se minua halusi pettää.
ON AINA VÄÄRIN JA SYYLLINEN ON HÄN JOKA PETTÄÄ PUOLISOAAN,MUTTA SAMALLA SYYLLINEN ON MYÖS
IHMINEN,JOKA PETTÄÄ VARATUN,AVIOLIITOSS OLEVAN KANSSA,KOSKA PETTÄMINEN EI YKSIN ONNISTU...
RAAMATTU TUOMITSEE HUORINTEON,KUOLEMAN TUOMIOLLA.JOTEN PETTÄMINEN,HUORINTEKEMINEN ON
AINA VÄÄRIN...EI OLE KUNNIA ASIA PETTÄÄ,VAAN OLLA USKOLLINEN,LISÄKSI SIINÄ USEIN KÄRSII MYÖS LAPSET,
JONKA OLISI VOINUT VÄLTTÄÄ,SE NS,KILTTINÄ PIDETTY KOLMAS HENKILÖ,JOKA EI KUULU AVIOLIITTOON!!!
IHAN VAIN KIELTÄYTYMÄLLÄ SUHTEESTA VARATTUUN!!!!!
Kannattaa, jos sovitte heti alussa "pelisäännöt" niin, ettei teidän suhteesta kärsi kumpikaan teistä ja etenkään ulkopuoliset!
Lopeta heti tapaamiset, jos se suinkin on mahdollista. Kaikesta olet vastuussa itse, mitä teet ja miten toimit. Ensin se on todellakin hauskaa ja odottaa vain toisen yhteydenottoa......
Se on jotakin järkyttävää, kun sitten tulee jotakin ristiriitaisuuksia, sitten siihen saattaa tulee mukaan uhkailuja, luottamuspulaa, asioitten selvittelyä. Se syö ihmistä oikeen hirveästi, ei tarvitse laihdutuspillereitä. Ja idioottivarma tapa laihtua, jos on todella rakastunut ja toinen jättää. Siinä menee kaikki elämänhallinta sekaisin. Ukkomiehet haluaakin salasuhteeseen mielellään aviossa olevan naisen kanssa, koska lähtötilanne on sama. Ei voi olla vaatimuksia toista kohtaan ja samalla saa sen turvallisen aviokumppanin pitää itsellään. Materiaalista ei haluta luopua ja jos tulee puhe miten jatketaan, niin selityksiä löytyy ja se ukkomies ei tee asioille yleensä mitään. Tilanne jatkuu niin kauan, kuin sinun pää vain kestää. Suru tulee niin valtava, että siitä kärsii sitten kaikki läheiset.
Älä rakastu ukkomieheen, niistä et saa loppupeleissä muuta kun tuskaa ja oma elämä menee pilalle.
Itse olen siinä tilanteessa, ollut jo n.5 vuotta, mutta kun tunteet ei päästä irti. se on vaikeampaa, kuin kukaan osaa uskoa. Siinä ei toinen voi sanoa, että senkun laitat poikki suhteen. Ei on äärettömän tuskallista.
Niin petettynä naisenavoi kertoa ettei se ole varmaankaan kovinkaan helppoa tuo toisena naisena oleminen, niinkuin ei petettynäkään. Meillä kun kärähti jätti tämän naisen ja halusi jäädä minun luokseni. En vain näin jälkikäteen ymmärrä miksi, koska hetken päästä olikin häönellä jo taas uusi nainen kierroksessa, lopulta sainkin kuulla niitä olleen useampia. Itse olenkin ajatellut, että eipä se ole näiden toisten naisten vika aina, vaan mjmiehessä se vika on. Ja tietenkin jos et jatka hänen kanssaan tilalle löytyy varmasti uusi nainen hyvinkin pian, näinhän se monesti menee näiden pettäjämiesten elämä naisten kanssa, ilma naisiahan tällainen mies ei ole mitään.
Sanon nyt suoraan:"Varattuihin miehiin ei kosketa!" Oletko ajatellut hänen vaimoaan? Oletko ajatellut, että miehen pitää olla täysi kusipää jos tekee tämän vaimolleen? Miksi tämä mies ei ymmärrä, että ennen kuin hyppää uuteen suhteeseen, niin pitää lopettaa vanha suhde! Olet mukana pettämisessä ja todennäköisesti tämän miehen vaimon sydän menee niin pahasti rikki teidän touhustanne, ettei voi enään ikinä luottaa kehenkään. Ihmiset ovat itsekkäitä ja haluavat sekaantua toisten elämään. Et saa miestä itsellesi ikinä kokonaan, ennen kuin hän on jättänyt vaimonsa. Onko tämä mies edes valmis jättämään vaimonsa? Käske miehen tekemään päätöksen teistä kahdesta. Tuollainen touhu ei varmasti kestä kauaa, joko sinä tulet mustasukkaiseksi ja haluat omistaa miehen itsellesi, tai hänen vaimonsa saa tietää teistä. Kukaan ei halua jakaa rakkautaan muiden kanssa. Enpä usko sisimmässäni, että sinäkään siihen pitkään pystyt..
Ketjun aloittajalle...Voi kertoa kokemusteni perusteella,että ei tule olemaan helppoa tuo kaksoiselämä. Sitten,kun tulee tunteita liiaksi mukaan asiat mutkistuu.On todella raastavaa elää tietoisena siitä,että mitä hän tekee perheensä ja vaimonsa kanssa "vapaa aikanaan". Haluaisit olla hänen sylissään kaiken aikaa,kaipaat ja ikävöit. Ajattelet päivin..öin..aamuin illoin...et voi pitää yhteyttä....et saa vastauksia päiväkausiin...odotat ja odotat...Olet täysin hänen armoillaan..kiinni hänen aikatauluissaan. Saat "varastettuja" onnenhetkiä vain hänen ehdoillaan.
( Minulla itselläni oli/on myöskin puoliso ja perhe,joten sekin mutkisti omalta osaltaan tilannetta.)
Ja sitten...voiko hän vastata tunteisiisi,siten kun haluat....
Onko valmis luopumaan perheestään,jos välillänne roihahtaa? Oletko vain piristystä hänen arkeensa...
On niin paljon asioita,mitkä mutkistuu asioiden pitkittyessä.Sitten tulee tilanne,että haluat tavata useammin.Mitä sitten,kun hän ei voi tavata?? se loukkaa silloin...sitten haluat tietää enemmän hänen elämästään ja kuulua siihen yhä enemmän....vaadit huomiota lisää. Tulee hetkiä jolloin ,et haluaisi lähteä hänen luotaan....ja se on yhä vaikeampaa....
Voin sanoa omalla kokemuksella,että on TODELLA raskasta elää niin....vuoden jaksoin odottaa...sitten en enää.Sydän siinä särkyy.....Joten annan neuvon,että kannattaa miettiä tarkkaan aloittaako edes koko touhua. Siinä vaiheessa,kun ei ole tunteita liiaksi mukana on AINA helpompi lopettaa,ennenkuin mitään on kunnolla alkanutkaan...
nimimerkillä kokenut
Varattu mies tässä, ja salasuhde ollut meneillään muutaman kuukauden. Ikinä en olisi uskonut tässä tilanteessa olevani mutta niin vaan tapasin naisen johon rakastuin heti palavasti ja hän minuun.
Nyt sitten on vaikeaa päättää kummanko kanssa olisi, tällainen molempien kanssa oleminen on hirveää kaikkia kohtaan. Molempia rakastan. Vaimo ei tiedä vielä mitään ja nyt mietin että tuskinpa olisi oikein häntä kohtaan jatkaa yhdessä kun yhdessäolomme pohjautuisi kuitenkin jatkossa valheeseen. Hän rakastaisi uskollista ja hyvää aviomiestä jota ei ole enää olemassa. Usein tuntuu siltä että se oma vaimo ja oma elämä olisi kuitenkin se paras juttu mulle, mutta tämän salasuhteen jälkeen se ei ole enää paras juttu hänelle. Eli ajattelen niin, että jos rakastan häntä, eroan hänestä ja annan hänen olla miehen kanssa joka voi omistautua hänelle kokonaan ja joka on oikeasti hyvä mies eikä sellaista esittävä kusipää niin kuin minä.
Ihminen voi tehdä surkeita valintoja, mutta jokaisessa pitäisi olla miestä ja naista elää seurausten kanssa.
Näin se kai menee suht terveen miehen päässä. Totuus tulee aina jotenkin julki, ehkä kannattaa kertoa se itse, vaimolle siis.
Jos myöntää oman virheensä, siitä voi tehdä parannuksen. Sattuuhan elämässä kaikenlaista.
Vaimolle tietty kova pala, mutta jos avioliittoa haluaa jatkaa, rehellisyys on ainoa vaihtoehto. Elämänkoulua tässä käydään, itsekukin. Ajattelemattomat tekonsa voi ottaa oppina.
Hyvä vaimo antaa anteeksi. Luottamuksen uudelleenrakentaminen onkin sitten miehen tärkein tehtävä jatkossa.
Kysy ihmeessä siltä mieheltä, mitä hän kaavailee sun suhteen. Vaihtoehdot ovat tässä:
1) Mies ei halua missään nimessä erota vaimostaan ja olet kakkosnainen ihan aina. Se on raastavaa ja saat sydänsuruja ihan varmasti. Haluatko muutenkaan pomppia sen varatun aikataulujen mukaan, suostua kaikenlaisiin salailuihin?
2) Olette aikanne yhdessä ja mies eroaa vaimostaan. Ootko valmis hajottamaan toisen liiton? Pystyisitkö itse luottamaan mieheen?
Lopeta koko touhu. Olen itse ollut kakkonen ja sydänsuruja vain sain koko jutusta.
Vaihe 1: Hurmos, euforia, shoppailen herkkuruokaa ja kauniita alusvaatteita tapaamisiimme.
Vaihe 2: Itken kun hän lähtee. Itken koko päivän ja juon punaviiniä ja sitten itken entistä enemmän.
Vaihe 3: Hän ei enää tekstaile joka välissä. Miksi en olekaan enää kaikkein tärkein?
Vaihe 4: Alamme riidellä. Hän näyttää ensimmäisen kerran huonot puolensa. Kiukuttelen, olen vaikea.
Vaihe 5: Petyn, koska hän ei selvästi yritäkään livahtaa pienelle kesälomalle kanssani.
Vaihe 6: Etäisyys kasvaa. Alan nähdä maailman taas yksin, ilman häntä. Kamalan ankeaa.
Vaihe 7: Tapaan upean sinkkutyypin, jonka pilke silmässä lupaa paljon!
Vaihe 8: Ukkomies alkaa etoa ja säälittää.
Vaihe 9: Valitsen uuden tyypin seuralaisekseni, en kaipaa ukkomiestä enää. Pysyköön perheessään!
Vaihe10: Ukkomies suuttuu, anelee, kiukuttelee. Minua etoo. Mitä ihmettä hänessä koskaan näin?
sama juttu mullakin...suhde naimisissa olevaan mieheen..kaipaan juttelua siitä..ja kokemuksia..on mese mulla.. haluukoo joku jutella??
Olen se vaimo, joka on joutunut miehensä pettämäksi. Tämä toinen nainen on tietenkin nuorempi kuin minä, sehän on selvää. Olen yrittänyt soittaa naisella(hän lyö luurin korvaani joka kerta, säälittävä tapaus) ja kertoa hänelle, että minäkin olen vain tavallinen nainen, työssäkäyvä, kolmen lapsen äiti, enkä tosiaankaan ole ilkeyksilläni naimisissa miehen kanssa, kenet myös hän haluaisi omakseen. Olen miehelleni sanonut, että hän voi lähteä jos niin haluaa, en kaipaa kieroilevaa petturia, mutta hänpä ei olekkaan valmis lähtemään. Minäkin haluan itselleni miehen ,joka on vain minun, en tarvitse mitään jakoja. Usein syyllistetään vaimo, kuinka kylmä ja ilkeä hän onkaan. Olen yrittänyt olla hyvä vaimo. Seksielämä on vireää, olen hoitanut lapset, että mies on saanut harrastaa metsästystä ym. Mutta sekään ei ole auttanut. Kysyinkin mieheltäni, mitä pahaa olen tehnyt, että saan tällaisen kohtelun, mies totesi vain, että "et mitään pahaa". Olen tietenkin katkera ja pettynyt, mutta tähän on tultu. Mies anelee anteekisantoa, suhde naiseen on loppunut, jos koskaan kunnolla alkoikaan. Minunkin sisälläni on kuitenkin jotakin kuollut, anteeksi voi antaa, mutta unohtaa ei milloinkaan.
En muutoin kommentoi, koska olen jonkun aviomiehen toinen nainen. Mutta ei se selvää ole, että salarakas on aina nuorempi kuin vaimo. Minä olen muutaman vuoden vanhempi kuin miehen vaimo. Jopa vanhempi kuin mies itse.
Yleensä kun mies lähenee sitä maagista viidenkympin rajaa, hän tuskin haaveilee vanhemmasta naisesta. Hänen itsetuntoaan hivelee, kun joku häntä itseään huomattavasti nuorempi nainen on kiinnostunut hänestä. Näin jälkeenpäin mieheni kuitenkin häpeää ja katuu tekemisiään, on kai huomannut miten paljon tuskaa ja pahaa mieltä on aiheuttanut minulle ja etenkin lapsilleen.
Saattaa vaan olla liian myöhäistä, kuten sanottu haluan miehen, jolle minä riitän.
Älä jatka. Tulet tuottamaan niin monelle tuskaa kun suhtenne paljastuu. Miksi pitää pilata niin monen elämä. Kyllä niitä vapaita miehiäkin on.
Jos olet valmis myös siihen, että suhde joskus päättyy ja mies jää vaimonsa luo sekä siihen, että hän viettää aikaansa myös vaimonsa kanssa ja luultavasti nauttiikin tuosta ajasta. Ja, että tiukan paikan tullen perhe tulee ykkösenä ja joudut pettymään monia kertoja kun mies "joutuu" jäämään perheensä luo ja tapaamisenne peruuntuvat tms.
Itse en haluaisi moiseen lähteä, mutta jokainen tekee valintansa itse. Lisäksi tietenkin saatat tuntea myötätuntoa tai tuskaa vaimon ja mahdollisten lapsien puolesta kun suhde paljastuu. Siis mikäli olet normaali tunteva ihminen. Eli voi olla, että vaikka nyt tuntuu ettei omatunto kolkuta se voi tehdä sen joku päivä.
Voit sotkea oman elämäsi ihan kuinkavain haluat, mutta miksi ihmeessä haluat sotkea toisten elämän. Mistä olet katkera. Jokainen joutuu tekosistaan tilille. Jumala pitää sen minkä lupaa.
en ymmärrä miksi pitää aloittaa suhde jos on naimisissa..jos itse haluaisin vierasta ja oisin naimisissa nii menisin maksullisiin! Ei perään soittoja eikä muitakaan ongelmia!
Voi sinua reinoreipas, ihmis-suhteet kun eivät ole vain panoja. Monesti liiton ulkopuolisista suhteista haetaan paljon muutakin kuin vain seksiä. Halu tulla rakastetuksi, kuulluksi, ymmärretyksi, hellyyden kaipuu, toisen ihon kaipuu ehkä arvostusta. Kaikkea tätä voi liitossa jäädä kaipaamaan ja sitä lähdetään muualta etsimään. Jos se olisi vain pano se juttu niin silloin se maksullinen kelpaa oikein hyvin. Ja monella on vielä kieroutunut halu leikkiä ihmisten tunteilla ja elämillä, silloin maksullinen ei kelpaa, eivätkä kaikki miehet tai naiset halua tyydyttää seksuaaliviettiänsä sitä työkseen tekevän ihmisen kanssa.
Aivan käsittämättömän tyhmä kysymys ap??!!?
ups, nyt vasta katsoin että tuo aloitushan on sata vuotta vanha.
Moi!
Sinun pitää itse tehdä päätös siitä mitä teet. Kuuntele sydäntäsi. Itselläni oli reilun vuoden mittainen salasuhde naimisissa olevaan mieheen, itsekin olin silloin naimisissa. Se suhde avasi silmäni ja sain otettua sen ratkaisevan askeleen ja hain eroa pitkästä avioliitosta. Olen kiitollinen tästä salasuhteesta. Se jatkui vielä puolisen vuotta eroni jälkeen. Hän on edelleen naimisissa ja ehkä hänkin oppi joitain ja satsaa nyt olemassa olevaan suhteeseensa. Tänä keväänä yhteistoimin päätimme lopettaa suhteemme. Se oli kaunis suhde ja minulle jäi niin hyvä mieli siitä. Eli joskus elämässä saattaa olla sen salasuhteenkin aika. Nyt elämä on helppoa kun ei ole sitä loppuun palanutta avioliittoa. Sinkkuna minulla on mahdollisuus oikeaan parisuhteeseen enkä halaja minkään salasuhteen perään, en todellakaan. Miksi tyytyä kakkoseksi kun on mahdollisuus olla se ykkönen ja satsata siihen? Hyvää kesää kaikille ykkösille ja kakkosille. Nauttikaa elämästä!
Oho no niinpä oli aloitusviesti kirjoitettu jo kauan kauan sitten. Heh sattuuhan näitä :-)).
Täällä taas yksi salasuhteen omannut. Tähän aviossa olevaan mieheen minulla alkoi salasuhde jo vähän yli kaksikymppisenä. Erosin silloin avoliitostani ja seurustelin salasuhteen kanssa kaksi vuotta. Mutta jätin hänet ja palasin entiseen avosuhteeseeni. Entinen avomieheni oli sittenkin sängyssä parempi ja enemmän minun tyyppiäni ulkonäöllisesti. Hirveä intohimo ja yhteenkuuluvuus oli tämän salasuhdemiehen kanssa, mutta oli se avomiehenikin kanssa, jonka kanssa elin pitkän suhteen, mutta jätin hänet nyt lähes viisikymppisenä. Soitin entiselle salasuhteelleni, joka oli valmis taas seksiin kanssani ja kaikki tuntui entistä upeammalta ihan sairasta. Nyt tätä on ollut jo lähes kaksi vuotta, mutta rupesin kärsimään tästä suhteesta, koska en nähnyt muita miehiä, vaan aivoni raksutti vain salasuhdetta, tulin järkiini ja pistin suhteen totaalisesti poikki. Mietin tosiaan, että mitä hän muka minulle antaa, ei seksi ole ensisijainen asia elämässä, oikeassa suhteessa pitää olla muutakin. Huomasin, että minulla pitäisi olla useampi mies jotka tyydyttäisivät kaikki tarpeeni muutkin kuin seksitarpeeni eikä tämä ukkomies antanutkaan minulle mitään muuta kuin seksiä eikä sekään seksi ole täydellistä jos ei muuta yhteistä aikaa ole. Hän on nyt hämillään kun lopetin, soittelee ja yrittää keksiä kaikenlaista. ERÄS IHMINEN SANOI MINULLE TÄRKEÄN asian, jonka haluan kaikille naisille sanoa, jotka ukkomiehen kanssa paneskelevat ja kuvittelevat omien tunteiden avulla ja fantasioiden avulla, siis synnyttävät itse sen rakastamisen ja halun tunteen se ei välttämättä ole samanlainen sillä miehellä, mutta tämä ei ollut se asia vaan se että eräs viisas nainen sanoi minulle hänellä siis oli lyhyt suhde naimisissa olevaan mieheen ja hän jätti miehen ja sanoi että tule sitten luokseni kun olet vapaa ja tämä mies yli vuoden päästä tuli oli ottanut eron perheestään ja meni tämä uuden naisen kanssa naimisiin.
Turha omaa elämää on tuhlata ukkomiesten kanssa, suurin osa niistä ei eroa esim. rahan takia, koska joutuvat omaisuutensa puolittamaan. Mieluummin panevat kyllä kaupungista tyhmiä naisia joita löytyy vaikka kuinka paljon. Ja tästä viisastuneena minäkin totean, että me naiset olemme samassa junassa niin haluammeko tosiaan paneskella ukkomiesten kanssa, itse olemme jossain vaiheessa naimisissa ja tuskin haluamme että joku vie miehemme, Mies on ikuinen metsästäjä ja haluaa haaremin ympärilleen.
Eipä uskoisi aikuisen naisen kirjoittamaksi tekstiksi. Kahteen otteeseen lisäksi saman ukkomiehen vosuna. Otanpa vaan yhteyttä välittämättä toisen elämästä ja puolisosta. Otan ja jätän. Raakile persoona.
Elä jatka,varoituksen sana! Vapaitakin miehiä on
Ei kannata! Toi on sellanen kuvio että siinä ei varmasti ole YHTÄÄN voittajaa.
Mietippä asiaa myös siltä kannalta että tiedät jo valmiiksi miehen olevan selkärangaton otus, pystytkö oikeasti tommoseen suhteen jatkuessa luottamaan?
Ite tommosessa tilanteessa sanosin jotta ero ensin, ja soittele sitten kun olet haavas nuollut. Mutta varattuna on turha tulla vonkumaan.
Aloittajalleko vastasit? Lienee päätöksensä tehnyt; aloituksesta on aikaa 11 vuotta. Heh.
Kyllä kun näitä lukee, niin ajattelee, että ei ole kumma että opettajien tarttee ottaa koulussa kakaroista kasvatusvastuu.
Kakkosilta puuttuu realismi. Sen sijaan että haaveilee ukkomiehen erosta, kandeis miettiä, kuinka todennäköistä on, että ero muuttaisi salasuhteen avoimeksi ja onnelliseksi, khaden väliseksi puhtaaksi rakkaudeksi. Lähtökohdat salasuhteessa ovat jo niin likaiset, ahdistavat ja ei-luottamukselliset, että harvoin näitä onnellisia loppuja tapahtuu, sillä rakastava ei koskaan loukkaa rakastettuaan. Eron jälkeen, pettäjäexälle ei kelvannut, tai ehkä toisinpäin, pitkäaikainen kakkonen vakikumppaniksi. Valheita ja rumia tekoja vällillään oli jo paljon, että osista niistä jopa minäkin, heidän salasuhteessaan ulkopuolinen jo tiesin.
Ei kannata jatkaa. Salasuhde satuttaa niin monia ja kannattaako suhdetta alkaa rakentamaan petoksen päälle.
Aloitus on tehty vuonna 2002, kuinkahan montaa naista pettäjämies on sinä aikana pettänyt..
Valitettavan usein sanonta, kun kerran pettää niin pettää aina, pitää lähes tulkoon aina paikkansa. On tietenkin myös poikkeuksia, mutta nämä poikkeukset ovat tosi harvassa.
Kaksi liittoa olen pettämisilläni tuhonnut, ehkä on parempi että elän yksin niin en loukkaa enään koskaan ketään rakastamaani ihmistä.