Pärjääkö pelkällä Ubuntulla?

1122öö

On liikaa ongelmia Windows 10 kanssa. Se on H Ö L M Ö .
Siksi ajattelin asentaa Ubuntun koneelle ainoaksi systeemiksi.
Kuitenkin kysyn mihin oikeastaan Windowsia tarvitsen?
Siis vakavasti. Korvaako ubuntu sen kaikessa?

24

104

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Molemmat ovat käyttöjärjestelmiä, eli kyllä.

      On niissä ominaisuuksia tietysti eroja mutta siis, Ubuntu on PC-käyttöjärjestelmä, se kun toimii siinä tietokoneen raudan päällä niin sillä voi selata nettiä, asentaa sovelluksia ja hallita sitä järjestelmää ja sen resursseja.

    • Riippuu siitä mitä aiot tietokoneellasi tehdä. Ja käytössä olevista oheislaitteistasi.

      Useimmat voivat korvata windowsin linuxilla mutta jos haluat tai joudut käyttämään jotain tiettyä windows only ohjelmaa tai oheislaitetta jolle ei löydy linux tukea niin linux ei ole sinua varten. Melkein kaikille windows ohjelmille löytyy kuitenkin vastine linux maailmassa ja linuxin oheislaite tuki on huomattavasti laajempi kuin uusimpien windowsien.

      Syytä muistaa myös että linux ei ole windows joten joudut opettelemaan joitain käyttöjärjestelmään liittyviä perusasioita uusiksi linuxin kanssa. Ja tietysti myös itsellesi uusien muiden ohjelmien käytön.

    • ihateubuntu

      Suunnilleen saman verran käytän Ubuntuja kuin Windowsejakin nykyään, mitä niitä nyt tulee päiviteltyä silloin tällöin.

    • ubu_1510

      Pärjännyt ilman Windowsia yli 10 vuotta. Windowseja toki löytyy, mutta en keksi niille mitään hyödyllistä käyttöä. Tänä vuonna en ole Windowsiin koskenutkaan ;)

    • lx_mobiilista_

      Olen ajatellut siirtyä johonkin sopivaksi kokemaani Linux-jakeluun joskus tulevaisuudessa, mutta en ole vielä jaksanut etsiä kaikille Windowsissa käyttämilleni ohjelmille Linux-puolen versiota... ainakaan yhdelle ohjelmalle en ole löytänyt vastinetta :(

      • qweqwqweqweqwe

        Ubuntun voi asentaa windowsin rinnalle. Eli kaksi käyttistä samassa koneessa. Wine ohjelmassa pyörii monet windowsin ohjelmat, jopa paremmin kuin windowsissa.


      • Monet linux ohjelmat on portattu myös windowsille jolloin niitä voi hyvin kokeilla ensin windowsissa miltä ne vaikuttavat.


      • Mintisti kirjoitti:

        Monet linux ohjelmat on portattu myös windowsille jolloin niitä voi hyvin kokeilla ensin windowsissa miltä ne vaikuttavat.

        Joo, niin olen tehnytkin. Esimerkiksi GIMP, LMMS, Firefox, LibreOffice, VLC ja Krita.


      • laurix kirjoitti:

        Joo, niin olen tehnytkin. Esimerkiksi GIMP, LMMS, Firefox, LibreOffice, VLC ja Krita.

        Tämä kommentti on kirjoitettu tietokoneella, siksi eri nimimerkki.


    • mintlinux-mään

      Käytöstähän se riippuu, mutta itse olen hyvin pärjännyt Mintillä joka on Ubuntupohjainen. Miniläppärissä on vielä Win7 starter rinnalla, mutta en ole tarvinnut mihinkään. Lisäksi yhdessä läppärissä on koemielessä Elementary.
      Käyttö on nettiä, sähköpostia, Skypeä, kuvankäsittelyä, tekstinkäsittelyä, tulostamista, skannausta, TV- ohjelmien katselua ja tallennusta sekä netistä, että antenniverkosta, vähäistä pelaamista.

    • kivaa_rääkkiä

      En pärjää ilman Windowsia. Nytkin kirjoitan vitun paskalla windowsilla, koska haluan tuskanhien otsaan, että on taas ylimukavaa käynnistää erinomaisesti toimiva Ubuntu 14.04 LTS/15.10.

    • Cad_Man

      Itse olen windows/linux sekakäyttäjä. Duunissa on windows ja sillä hyvä mutta voin tehdä omalla (tai firman koneella) etätöitä ainakun mahdollista. Saan windowsia ihan tarpeeksi toimistolla firman koneella, vaikkei se huono olekaan. Kotikoneessani on linux (Mint tällä hetkellä) mutta muitakin on kokeiltu. Firman konetta en tahdo roudata toimistolta mihinkään sillä se on 18" HP:n "läppäri". Painaa kuin synti eikä mahdu mihinkään normaaliin kannettavan laukkuun. Lisäksi se on telakassa ja siinä on kiinni 3 ulkoista näyttöä ja kun sen irroittaa niistä niin koko työpöytä on sekaisin ja kaikki käyttämäni ohjelmat ja niiden työkalupalkit joutuu asemoimaan uudelleen.

      Joten haluan käyttää omaa läppäriäni etätöissä ja matkoilla. Ongelmaksi muodostui firman käyttämät taloushallintaohjelmat jotka vaativat sisäverkon ulkopuolelta Citrix kirjautumista jotta niitä voi käyttää. Mikrotuki ilmoitti että ko. kirjautuminen onnistuu vain windowsilla. Kyseessä on kuitenkin selaimella käytettävät ohjelmat eikä niissä ole mitään ihmeellistä firman verkkoon kirjautumisen lisäksi. Aikani selvitettyä selvisi että Citrixiin voi kirjautua myös linuxilla. Jouduin kantamaan oman läppärini mikrotukeen ja näyttämään kuinka homma toimii. Kunnes sain vihdoin luvan käyttää omaa konetta myös firman sisäverkossa. Joten nyt taloushallinnot ohjelmat joita joudun käyttämään toimivat myös linux koneeni selaimessa.

      Toinen ja isompi ongelma oli varsinainen työni joka edellyttää Autocadin käyttöä. Vapaana ohjelmana ei linuxiin ole ainakaan vielä ohjelmaa joka lukisi oikein dwg-kuvia puhumattakaan että niitä pystyisi editoimaan. Joten panin visan vinkumaan ja ostin BricsCadin omalla rahalla. Kolmen vuoden käytön aikana ei ole tullut vastaan ongelmia (pitää varmaan koputtaa puuta) ja kohtuullisilla maksuilla se on myös pysynyt päivitettynä. Itse asiassa voisin suositella ko. ohjelmaa työnantajallenikin mutta se on naittanut itsensä niin syvälle FutureCadin kanssa että minun mielipiteillä ei ole mitään merkitystä. Toisaalta jos kerran rahaa on niin maksakoon. Oma investointini on mielestäni maksanut itsensä jo sillä että voin tehdä töitä enemmän kotona.

      Viimeisen puolen vuoden aikana mielenkiintoni on alkanut kohdistumaan Grass GIS ohjelmaan. Hulevesien hallinnan mitoittaminen nykyään perustuu hyviin vanhoihin hyviksi koettuihin taulukoihin. Grass tarjoaa siihen toisen näkökulman. Myös Autocadin InfraStructure DesignSuite tarjoaa työkaluja samaan ongelmaan, mutta sen ja Grassin tarjoamien vaihtoehtojen välillä on huima ero. Koska en itse ole perustieteen tekijä joudun suhtautumaan molempiin epäilevästi ja tyytymään niihin vanhoihin hyviksi koettuihin taulukoihin. Työtäni kyllä helpottaisi jos sen pystyisi mitoittamaan jollain 'luotettavalla' ohjelmalla.

      Jos itse pystyy valitsemaan niin linuxilla pärjää kyllä mutta varmaankin monilla ei ole varsinaista mahdollisuutta valita itse mitä käyttää.

      On varmaan olemassa vaikka kuinka paljon windows ohjelmia joita ei saa linuxiin mutta minun mielestä nillityksen Autocadin puutteesta voi heittää romukoppaan sillä BricsCad tekee saman. Lisäksi siinä on muutamia sellaisia ominaisuuksia joiden toivoisi tulevan Autocadiinkin.

      Loppukommentiksi. Vaikka kotikoneeni onkin mopo verrattuna työkoneeseeni on se silti työkäytössä huomattavasti jouhevampi käyttää. En tiedä johtuuko se siitä että kotikoneessa ei ole yhtä montaa näyttöä kiinni kuin työkoneessa eikä siinä ole windowsia. Molemmissa koneissa on 16 Gt keskusmuistia ja 512 Gt SSD levyt ja jotkut Nvidian näytönohjaimet. Mutta kotikoneessa on rupinen ja hidas 2 ytiminen i3 kun työkoneessa on Intelin i7 ties kuinka monella ytimellä. Silti käyttökokemus on työkoneen kanssa on tahmaisempi kuin kotikoneella.

      Cad_Man out.

      • "Toinen ja isompi ongelma oli varsinainen työni joka edellyttää Autocadin käyttöä. Vapaana ohjelmana ei linuxiin ole ainakaan vielä ohjelmaa joka lukisi oikein dwg-kuvia puhumattakaan että niitä pystyisi editoimaan."

        Niin, siis jos tehdään suunnittelutyötä jollain erikoisemmalla ohjelmalla niin organisaatio valitsee sen käyttämänsä työkalun. Tai se päätös voi tulla tilaajalta ja oma organisaatio voi olla alihankkija.

        Tuollainen työkalu voi toki rajata alustavaihtoehdot, jotka tässä tapauksessa ovat joko OS X tai Windows.

        AutoCAD:lla on oma eksoottinen tiedostomuoto joka naitettu juuri sen ohjelman kanssa. Ei tulisi mieleenkään säätää mitään muuta vaikka import/export työkaluja on. AutoCADissa lisäksi muutetaan sitä tiedostomuotoa n. 3v välein.

        Toki se työkalu voi olla joku muukin, mutta ongelmien välttämiseksi olisi parasta olla sama työkalu jokaisella organisaatiossa ja myös tilaajalla sama jos ollaan alihankkijoita. AutoCAD ei ole mikään standardi vaan samoja hommia voi tehdä muillakin.

        "Koska en itse ole perustieteen tekijä joudun suhtautumaan molempiin epäilevästi ja tyytymään niihin vanhoihin hyviksi koettuihin taulukoihin."

        Mitä taulukkoa käytät tähän?


      • Cad_Man
        M-Kar kirjoitti:

        "Toinen ja isompi ongelma oli varsinainen työni joka edellyttää Autocadin käyttöä. Vapaana ohjelmana ei linuxiin ole ainakaan vielä ohjelmaa joka lukisi oikein dwg-kuvia puhumattakaan että niitä pystyisi editoimaan."

        Niin, siis jos tehdään suunnittelutyötä jollain erikoisemmalla ohjelmalla niin organisaatio valitsee sen käyttämänsä työkalun. Tai se päätös voi tulla tilaajalta ja oma organisaatio voi olla alihankkija.

        Tuollainen työkalu voi toki rajata alustavaihtoehdot, jotka tässä tapauksessa ovat joko OS X tai Windows.

        AutoCAD:lla on oma eksoottinen tiedostomuoto joka naitettu juuri sen ohjelman kanssa. Ei tulisi mieleenkään säätää mitään muuta vaikka import/export työkaluja on. AutoCADissa lisäksi muutetaan sitä tiedostomuotoa n. 3v välein.

        Toki se työkalu voi olla joku muukin, mutta ongelmien välttämiseksi olisi parasta olla sama työkalu jokaisella organisaatiossa ja myös tilaajalla sama jos ollaan alihankkijoita. AutoCAD ei ole mikään standardi vaan samoja hommia voi tehdä muillakin.

        "Koska en itse ole perustieteen tekijä joudun suhtautumaan molempiin epäilevästi ja tyytymään niihin vanhoihin hyviksi koettuihin taulukoihin."

        Mitä taulukkoa käytät tähän?

        Kuntaliiton hulevesiopas 2012 sivu 105 taulukko 11-2 joka taas perustuu muihin vielä vanhempiin taulukoihin.

        Autocad ei ole standardi infrasuunnittelussa sillä mukana on myös MicroStation ja Suomessa Tekla. Muitakin on mutta niistä on exportit muihin käytetympiin järjestelmiin eli autocadiin tai microstationiin. Meillä on käytössä autocad ja työnantajani kannalta on yks' hailee teenkö etänä työt sillä tai jollain muulla kunhan kuvat vain aukeavat.

        Infrapuolelle on Suomessa tulossa InfraBIM suunnitelmien siirtoformaatiksi mutta vain Tekla ja 3d-Systems tukee sitä tällä hetkellä. Edes joten kuten. Suuret rakennuttajat kuten AVI:t ja ELY-keskukset sekä suuret kaupungit ovat alkaneet vaatimaan suunnitelmia siinä muodossa. Mutta niidenkään rohkeus ei ole riittänyt kuin lähtötilanne kartoitusten vaatimiseen InfraBIM muodossa. Itse suunnitelmat ovat vielä missä sattuu muodossa, konsultista riippuen. Kysymys on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin pelkästä suunnittelusta ja suunnitelmien esittämismuodosta sillä siihen liittyy oleellisesti myös mittalaitteet ja niiden käyttämät maastomalli / suunnitelmamallimuodot. Eikä yhä laajemmin käyttöön tulleiden koneenohjausjärjestelmien esiinmarssi ole ainakaan tuonut mitään helpotusta tähän asiaan. Lisäksi monet suunnittelukäytännöt tulevat vaatimaan päivitystä. Eikä InfraBIM ota varsinaisesti kantaa siihen missä muodossa tehtyjen rakenteiden tarkkeet esitetään vaikka lopputuloksen kannalta niiden merkitys on vähintään yhtä suuri kuin suunnitelmienkin.

        Esimerkkinä valtatie suunnitelma ja haluat määrittää asfaltin ulkoreunan. Nykyisten suunnitteluohjeiden mukaan tien reunaviiva mitoitetaan ja piennarasfaltin leveys löytyy pituusleikkauksesta. Jossa taas on ilmoitettu mikä tyyppipoikkileikkaus on käytössä milläkin paaluvälillä tietä. Joten joudut vielä lisäksi katsomaan tyyppipoikkarista mikä on päällysteen reunan etäisyys milläkin tien paaluvälillä tien reunaviivasta tyyppipoikkarista. Ikävän hankala homma kun pitäisi määrittää koneenohjauksella varustetulle asfalttikoneelle asfaltin ulkoreunan sijainti. Ei mikään ihme että InfraBIMin käyttöönoton suurin hidaste on nykyiset suuret suunnittelutoimistot sillä vastaavia ongelmia on monessakin muussa vakiintuneessa suunnittelukäytännössä.

        Kun InfraBIM on laajasti käytössä tulee se olemaan helpotus moneen nykyiseen ongelmaan ja tarjoamaan mahdollisuuksia sellaiseen suunnitelmien tulkintaan joka nykyään ei ole helposti mahdollista. Toisaalta sen käyttöönotto ei ole mikään ilmoitusluonteinen asia vaan se tulee vaatimaan vakavaa sitoutumista kaikilta osapuolilta. Tämä sitoutuminen ja käyttöönotto ei vaan näytä olevan asialistalla päällimmäisenä kun asiaa hidastavat he joille siitä kertyisi eniten kustannuksia eli isoille suunnittelutoimistoille.

        Lisäksi on lähes naurettavaa InfraBIM työryhmän keskittyminen pelkästään suunnittelupuoleen. Lähtötiedoille ja suunnitelmille vaaditaan määrittelyn mukaista esitysmuotoa mutta tarkkeet tehdystä rakenteesta voi silti esittää melkein millaisena tahansa koordinaattiluettelona. Jos et minua usko niin etsi Infra_2015_CAD_kuvatasojarjestelma.pdf jossa on määritelty Autocad tasot joita infrasuunnittelussa tulisi käyttää. Löytyy tasot nykytilanteelle ja suunnitelmille. Ei puolta sanaa tarkkeista tai toteutuneesta rakenteesta vaikka sillä on oikeastaan suunnitelmaa suurempi merkitys. Ensinnäkin tarkkeen avulla todetaan tehdyn rakenteen suunnitelman mukaisuus tai poikkeamat suunnitelmaan. Toiseksi tiedot toteutuneesta rakenteesta on sen tulevan ylläpidon kannalta paljon tärkeämpi tieto kuin millaiseksi se on alunperin kuviteltu.


      • Cad_Man kirjoitti:

        Kuntaliiton hulevesiopas 2012 sivu 105 taulukko 11-2 joka taas perustuu muihin vielä vanhempiin taulukoihin.

        Autocad ei ole standardi infrasuunnittelussa sillä mukana on myös MicroStation ja Suomessa Tekla. Muitakin on mutta niistä on exportit muihin käytetympiin järjestelmiin eli autocadiin tai microstationiin. Meillä on käytössä autocad ja työnantajani kannalta on yks' hailee teenkö etänä työt sillä tai jollain muulla kunhan kuvat vain aukeavat.

        Infrapuolelle on Suomessa tulossa InfraBIM suunnitelmien siirtoformaatiksi mutta vain Tekla ja 3d-Systems tukee sitä tällä hetkellä. Edes joten kuten. Suuret rakennuttajat kuten AVI:t ja ELY-keskukset sekä suuret kaupungit ovat alkaneet vaatimaan suunnitelmia siinä muodossa. Mutta niidenkään rohkeus ei ole riittänyt kuin lähtötilanne kartoitusten vaatimiseen InfraBIM muodossa. Itse suunnitelmat ovat vielä missä sattuu muodossa, konsultista riippuen. Kysymys on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin pelkästä suunnittelusta ja suunnitelmien esittämismuodosta sillä siihen liittyy oleellisesti myös mittalaitteet ja niiden käyttämät maastomalli / suunnitelmamallimuodot. Eikä yhä laajemmin käyttöön tulleiden koneenohjausjärjestelmien esiinmarssi ole ainakaan tuonut mitään helpotusta tähän asiaan. Lisäksi monet suunnittelukäytännöt tulevat vaatimaan päivitystä. Eikä InfraBIM ota varsinaisesti kantaa siihen missä muodossa tehtyjen rakenteiden tarkkeet esitetään vaikka lopputuloksen kannalta niiden merkitys on vähintään yhtä suuri kuin suunnitelmienkin.

        Esimerkkinä valtatie suunnitelma ja haluat määrittää asfaltin ulkoreunan. Nykyisten suunnitteluohjeiden mukaan tien reunaviiva mitoitetaan ja piennarasfaltin leveys löytyy pituusleikkauksesta. Jossa taas on ilmoitettu mikä tyyppipoikkileikkaus on käytössä milläkin paaluvälillä tietä. Joten joudut vielä lisäksi katsomaan tyyppipoikkarista mikä on päällysteen reunan etäisyys milläkin tien paaluvälillä tien reunaviivasta tyyppipoikkarista. Ikävän hankala homma kun pitäisi määrittää koneenohjauksella varustetulle asfalttikoneelle asfaltin ulkoreunan sijainti. Ei mikään ihme että InfraBIMin käyttöönoton suurin hidaste on nykyiset suuret suunnittelutoimistot sillä vastaavia ongelmia on monessakin muussa vakiintuneessa suunnittelukäytännössä.

        Kun InfraBIM on laajasti käytössä tulee se olemaan helpotus moneen nykyiseen ongelmaan ja tarjoamaan mahdollisuuksia sellaiseen suunnitelmien tulkintaan joka nykyään ei ole helposti mahdollista. Toisaalta sen käyttöönotto ei ole mikään ilmoitusluonteinen asia vaan se tulee vaatimaan vakavaa sitoutumista kaikilta osapuolilta. Tämä sitoutuminen ja käyttöönotto ei vaan näytä olevan asialistalla päällimmäisenä kun asiaa hidastavat he joille siitä kertyisi eniten kustannuksia eli isoille suunnittelutoimistoille.

        Lisäksi on lähes naurettavaa InfraBIM työryhmän keskittyminen pelkästään suunnittelupuoleen. Lähtötiedoille ja suunnitelmille vaaditaan määrittelyn mukaista esitysmuotoa mutta tarkkeet tehdystä rakenteesta voi silti esittää melkein millaisena tahansa koordinaattiluettelona. Jos et minua usko niin etsi Infra_2015_CAD_kuvatasojarjestelma.pdf jossa on määritelty Autocad tasot joita infrasuunnittelussa tulisi käyttää. Löytyy tasot nykytilanteelle ja suunnitelmille. Ei puolta sanaa tarkkeista tai toteutuneesta rakenteesta vaikka sillä on oikeastaan suunnitelmaa suurempi merkitys. Ensinnäkin tarkkeen avulla todetaan tehdyn rakenteen suunnitelman mukaisuus tai poikkeamat suunnitelmaan. Toiseksi tiedot toteutuneesta rakenteesta on sen tulevan ylläpidon kannalta paljon tärkeämpi tieto kuin millaiseksi se on alunperin kuviteltu.

        "Ei mikään ihme että InfraBIMin käyttöönoton suurin hidaste on nykyiset suuret suunnittelutoimistot sillä vastaavia ongelmia on monessakin muussa vakiintuneessa suunnittelukäytännössä."

        Niin, jos on jotain hassua ohjelmaa käytössä, voi olla tarvetta rakentaa adapteri, että saa siihen InfraBIM:n.

        Yleisesti ottaen standardit on hyvä juttu ja vähentää kaikkea sähläämistä mutta siirtymäaikoina käytetään adaptereita.

        Yksi hyvä esimerkki ollut vaikka PDF-tiedostot joka ollut standardia tavaraa 2001 lähtien, mutta ohjelmissa ei ollut aikoinaan exporttia tähän. Ongelmaa kierrettiin sitten aikoinaan PDF-tulostimilla.

        Se miten valtiotasolla on asioita hoidettu on tavan rämpimistä, se kansallinen palveluväylä auttaa todella paljon, että saa kaikki järjestelmän juttelemaan keskenään mutta hölmöläisille ei tullut mieleen, että se palveluväylä olisi tarvittu jo viimeistään vuosituhannen vaihteessa. Nyt palaa aika paljon resursseja siihen, kun legacyjärjestelmille rakennetaan adaptereita tai ne kirjoitetaan kokonaan uusiksi.


      • Cad_Man
        M-Kar kirjoitti:

        "Ei mikään ihme että InfraBIMin käyttöönoton suurin hidaste on nykyiset suuret suunnittelutoimistot sillä vastaavia ongelmia on monessakin muussa vakiintuneessa suunnittelukäytännössä."

        Niin, jos on jotain hassua ohjelmaa käytössä, voi olla tarvetta rakentaa adapteri, että saa siihen InfraBIM:n.

        Yleisesti ottaen standardit on hyvä juttu ja vähentää kaikkea sähläämistä mutta siirtymäaikoina käytetään adaptereita.

        Yksi hyvä esimerkki ollut vaikka PDF-tiedostot joka ollut standardia tavaraa 2001 lähtien, mutta ohjelmissa ei ollut aikoinaan exporttia tähän. Ongelmaa kierrettiin sitten aikoinaan PDF-tulostimilla.

        Se miten valtiotasolla on asioita hoidettu on tavan rämpimistä, se kansallinen palveluväylä auttaa todella paljon, että saa kaikki järjestelmän juttelemaan keskenään mutta hölmöläisille ei tullut mieleen, että se palveluväylä olisi tarvittu jo viimeistään vuosituhannen vaihteessa. Nyt palaa aika paljon resursseja siihen, kun legacyjärjestelmille rakennetaan adaptereita tai ne kirjoitetaan kokonaan uusiksi.

        Digiajan standardeita olisi tarvittu jos aikoja sitten, varsinkin tallennusmuodoille ja rajapinnoille. Itse olen mähkinyt tietokoneiden kanssa 70-luvun lopulta ja pc-koneiden kanssa vuodesta -83. Ihmiskunnan kirjoitettuun historiaan tulee jäämään iso aukko vuosien 1980-2020 väliin kun vain digitaaliseen muotoon tallennettua dataa katoaa vain sen vuoksi että sitä ei saa enää auki. Tai sen ajan heppoiset tallennusvälineet pettävät. Tai sitten niitäkään ei saa enää auki oudon tietovälineformaatin vuoksi. Meillä on paremmin tallennettua tietoa 1600 luvulta koska kaikki kirjoitettiin tai painettiin paperille. Nyt luoja yksin tietää eikä kerro kuinka paljon materiaalia on hukattu menneisiin tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta tiedostoihin sen sijaan että niitä olisi kukaan koskaan edes viitsinyt printata. Miksi olisikaan kun nämä disketit kestävät "maailman loppuun asti".

        Kansallisten arkistojen hoitajat ovat yrittäneet tuoda asiaa esille jo vuosikausia mutta kuka nyt viitsisi kuunnella jotain arkistonhoitajaa kun maailmassa on tärkeämpiäkin asioita. Kai.

        Omassa työssäni olen useasti törmännyt siihen että "onhan tästä olemassa vanhat suunnitelmat sähköisessä muodossa". Siten löytyy jostain nippu 5,25" levykkeitä joihin on pahimmassa tapauksessa vielä lyöty naittajalla kiinni saatelappu. Suoraan läpi sen sisällä olevan levynkin. Yesh. Tai sitten joillain mooseksen aikaisella polttavalla cd asemalla tehty cdrom jota ei enää mikään vehje suostu lukemaan. Jos on koskaan mikään vehje suostunut lukemaankaan. Kerran joku oli ollut jo 80-luvulla fiksu ja tallentanut suunnitelmat silloiselle 40 Mt kovalevylle ja arkistoinut sen. Levyä ei saanut kiinni mihinkään nykyiseen koneeseen mutta Norman Bias luki sen ja teki siitä cd levyn. Eikä maksanut paljon. Valitettavasti ikinä ei selvinnyt millä ohjelmalla sillä olleet tiedostot oli tehty. Lukematta jäivät siis nekin.

        Itse kun suunnittelee rakenteita tuleviksi vuosisadoiksi toivoisi että niiden digitaaliset suunnitelmat kestäisivät aikaa edes sen rakenteen eliniän ajan.


      • Cad_Man kirjoitti:

        Digiajan standardeita olisi tarvittu jos aikoja sitten, varsinkin tallennusmuodoille ja rajapinnoille. Itse olen mähkinyt tietokoneiden kanssa 70-luvun lopulta ja pc-koneiden kanssa vuodesta -83. Ihmiskunnan kirjoitettuun historiaan tulee jäämään iso aukko vuosien 1980-2020 väliin kun vain digitaaliseen muotoon tallennettua dataa katoaa vain sen vuoksi että sitä ei saa enää auki. Tai sen ajan heppoiset tallennusvälineet pettävät. Tai sitten niitäkään ei saa enää auki oudon tietovälineformaatin vuoksi. Meillä on paremmin tallennettua tietoa 1600 luvulta koska kaikki kirjoitettiin tai painettiin paperille. Nyt luoja yksin tietää eikä kerro kuinka paljon materiaalia on hukattu menneisiin tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta tiedostoihin sen sijaan että niitä olisi kukaan koskaan edes viitsinyt printata. Miksi olisikaan kun nämä disketit kestävät "maailman loppuun asti".

        Kansallisten arkistojen hoitajat ovat yrittäneet tuoda asiaa esille jo vuosikausia mutta kuka nyt viitsisi kuunnella jotain arkistonhoitajaa kun maailmassa on tärkeämpiäkin asioita. Kai.

        Omassa työssäni olen useasti törmännyt siihen että "onhan tästä olemassa vanhat suunnitelmat sähköisessä muodossa". Siten löytyy jostain nippu 5,25" levykkeitä joihin on pahimmassa tapauksessa vielä lyöty naittajalla kiinni saatelappu. Suoraan läpi sen sisällä olevan levynkin. Yesh. Tai sitten joillain mooseksen aikaisella polttavalla cd asemalla tehty cdrom jota ei enää mikään vehje suostu lukemaan. Jos on koskaan mikään vehje suostunut lukemaankaan. Kerran joku oli ollut jo 80-luvulla fiksu ja tallentanut suunnitelmat silloiselle 40 Mt kovalevylle ja arkistoinut sen. Levyä ei saanut kiinni mihinkään nykyiseen koneeseen mutta Norman Bias luki sen ja teki siitä cd levyn. Eikä maksanut paljon. Valitettavasti ikinä ei selvinnyt millä ohjelmalla sillä olleet tiedostot oli tehty. Lukematta jäivät siis nekin.

        Itse kun suunnittelee rakenteita tuleviksi vuosisadoiksi toivoisi että niiden digitaaliset suunnitelmat kestäisivät aikaa edes sen rakenteen eliniän ajan.

        Niin, tiedon arkistointiin liittyy myös tiedon kopiointi. Kaikki digitaalinen tieto on sellaista, josta pitää olla vähintään:

        1. Yksi varmuuskopio
        2. Tietoa siirretään, myös sitä varmuuskopiota, uudemmalle medialle ennen kuin median elinkaari tulee täyteen.
        3. Tietoa siirretään vanhemmista muodoista uudempiin ja standardimpiin.

        Eli se arkistointi tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa ja dataa kun on paljon, sen pitää käydä sujuvasti. Ei mitään levykkeitä tai CD-levyjä, vaan nauha-asemilla ja data uusille nauhoille ja uusiin formaatteihin korkeintaan 3-6v välein. AutoCAD:n formaatti muuttunut esim. 3v välein, joten 3v välein on hyvä avata filet uudemmalla ohjelmalla ja tallentaa uusiksi. Säätää jos jotain rikkoutuu. Vuosituhannen vaiheessa viimeistään sitten piti jättää nauhat vain varmistukseen ja datat SAN:n. Tiedostoformaattien muuntoa sitten jatketaan niin kauan kuin johonkin saadaan standardi, että ei tarvitse muuttaa.

        Tekstitiedostot ovat olleet standardia tavaraa aina, vain merkistö muuttunut välillä. Samoin taulukoille .cvs. Kuvatiedostot saatu standardoitua 90-luvulla (jpg ja png), vektoreille PDF 2001, officetiedostoille saatu standardi 10v sitten, 3D-mesheille saatiin Collada 11v sitten.

        Eli aika paljon on jo standardia mutta arkistojen ylläpito laiminlyöty.


      • dalli__

        Arkipäivän tuherrus on mitä. Olivatpa fileet sitten .dwg tai .dxf tai mitä muuta tahansa.

        Arkistointi on aivan toinen juttu. Aivan toinen juttu. Kaksoisvirtain maiden nuolenpääkirjoitukset ovat säilyneet. Sopii ruveta aattelemaan talletusformaatteja tältä pohjalta. Jos muka tulee tarvetta.

        Käymässä täällä ollaan. Tulevaiset taas kerran luulevat itseänsä kaikkein viisaimmiksi. Ja kehittävät omat "formaattinsa". Itse aloitin Valtion 32K koneella, jossa oli vain yksi muisti, sinne sekä ohjelma että data reikäkorttinauhalla. Jokunen paperituloste siltä ajalta on olemassa. Rauhaa..


    • hnerynjwrynjwryj

      En kyllä ymmärrä miten toi Ubuntu on muka parempi kuin Windows. Olen asentanut Ubuntun kahteen eri koneeseen eri muistitikuilla ja molemmissa koneissa ohjelmat olivat aivan täysiä katastrofeja. Suurin "vika" oli se, että ohjelman käynnistyminen oli hidasta kuin perkele. Riippuen vähän niin alle 10 minuutin ei päässyt konetta käyttämään.

      Netti toimi miten sattui toimimaan. Joskus mobiililaajakaista lähti päälle heti kun sen tökkäsi usb:hen, mutta yleensä ei. Wifi:in koneen onnistui yhdistämään kerran viikossa.

      Lopulta hakkasin ensimmäisen koneen vasaralla palasiksi kauheassa it- raivossa ja tuo varakone saa olla tuossa niin kauan, että keksin miten sen ubuntun saa siitä pois, En ikinä enää edes yritä käyttää mitään linuxeja ja ubuntuja.

      • "Olen asentanut Ubuntun kahteen eri koneeseen eri muistitikuilla ja molemmissa koneissa ohjelmat olivat aivan täysiä katastrofeja."

        Missä ohjelmassa on vikaa ja millä tavalla vian voi toistaa?

        "Suurin "vika" oli se, että ohjelman käynnistyminen oli hidasta kuin perkele. Riippuen vähän niin alle 10 minuutin ei päässyt konetta käyttämään."

        Ubuntu käynnistyy kylmäbootista kymmenessä sekunnissa ja standby tilasta sekunnissa, joten joku 10 minuuttia tarkoittaa sitä, että teet jotain väärin. Tietokoneesi on esimerkiksi rikki, on kierrätyslavalta noukittu tai jotain muuta vastaavaa.

        "Netti toimi miten sattui toimimaan."

        Netti toimii katkeamatta. Katkos tulee laitteeseen silloin kun tekee uudelleenkäynnistyksen tai jos operaattori katkoo yhteyttä.


      • missä_vika

        Olisiko vikaa käyttäjässä tai käytetyssä koneessa? Asennustapa vaikuttaa merkittävästi käynnistysaikoihin, jos vahingossa tökkäsee usb2-porttiin boottaavan tikun niin on tosi hidasta. Minulla kone käynnistyy virtanapin painalluksesta alta minuutin, eikä kyseessä ole mikään tykki.. kunhan vaan SATA-kiintolevyllä varustettu tavanomainen pöytäkone. Ja tätäkin saisi vielä viritettyä esim. ostamalla SSD-levyn, mutten ole vielä ainakaan viitsinyt.


    • windoew_trolli_inhottava

      "Lopulta hakkasin ensimmäisen koneen vasaralla palasiksi kauheassa it- raivossa ja tuo varakone saa olla tuossa niin kauan, että keksin miten sen ubuntun saa siitä pois, En ikinä enää edes yritä käyttää mitään linuxeja ja ubuntuja."

      Paras kun alat noilla taidoilla vasarakirveskulttuurimieheksi. Jos olet oikeakätinen niin pistä vasen käsi taskuun ettet lyö sormeesi.

    • Lisäkysymys

      Kysyn asiaa, koska kohta pitää tehdä se pahuksen veroilmoitus.
      Onko niin, että voi tehdä sen koneella "suoraan" samoin kun ne joilla on sellainen kännykkä. Minusta kännykän display on liian pieni.

      • voi_tehdä

        "Veroilmoitus verkossa -palvelu 2014 on sulkeutunut toukokuussa 2015. Seuraavan kerran palvelua voi käyttää keväällä 2016 verovuoden 2015 tietojen ilmoittamiseen."
        (vero.fi/veroilmoitus)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      60
      1383
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      162
      1279
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      87
      1116
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      116
      1070
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      26
      871
    6. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      755
    7. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      48
      622
    8. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      604
    9. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      180
      598
    10. Näetkö häntä

      Missä, mite, milloin, mitä ajattelet aina kun näet
      Ikävä
      45
      583
    Aihe