mitä tekisitte seuraavassa tilanteessa:
Tyttöystävä (yhdessä n. 6kk) on ulkomaanreissussa vanhassa vaihto-oppilaskaupungissaan muutaman viikon. Reissuun sisältyy tietysti joka päivä kaikenlaista ulkoilua vanhojen kaverien kanssa, myöhäisiä illallisia, baari-iltoja jne. Paikka jossa hän pääsääntöisesti asuu on kaukana kaupungista, joten hän viettää välillä öitä muiden kaverien luona kaupungissa. Ollaan joka päivä jonkinlaisessa yhteydessä, mese/skype tms. Suht vaitonainen on kavereistaan siellä, mutta sen verran tiedän että monet niistä kavereista on miespuolisia (osa varmistetusti myös sinkkuja), ja heidänkin kanssaan hän on oman kertomansa mukaan istunut välillä johonkin 3 asti kahdestaan kaljalla tms. Lisäksi nää sinkkukaverit sitä kuskailee näitä pitkiä etäisyyksiä, tulee pyytäessä hakemaan keskellä yötä jostain autolla ja niin edelleen. Hän on suht vaitonainen näistä tyypeistä, mutta oletan että osa on todennäköisesti myös sellaisia joiden kanssa ollut aiemmin säätöä. Oman mielenrauhan takia olen ainakin reissun ajan päättänyt olla tarkemmin kyselemättä enkä haluaisikaan nähdä heidän kuviaan tms. ettei oma mielikuvitus lähde vielä enempää laukkaamaan. Samalla tapaa en tahdo myöskään aloittaa riitaa näistä tapahtumista mesen välityksellä tai alkaa yrittää rajoittaa hänen menojaan täältä käsin, koen että se asettaisi mut vielä heikompaan asemaan eikä tuottaisi mitään tuloksia.
Miehenä tietysti ymmärrän mitä sinkkumies tuollaisessa tilanteessa ajattelee, ei siellä istuta kahdestaan yömyöhään ainoastaan muutaman oluen ja juttuseuran tähden, tai lähdetä hakemaan tyttöä keskellä yötä kymmenien kilometrien päästä ilman mitään palkintoa - tottakai siinä on taka-ajatuksia ja varmasti myös yritystä päästä lähikontaktiin riittää. Periaatteessa luottamusta on ainakin tähän asti löytynyt tyttöystävääni, mutta toisaalta en myöskään ole toistaiseksi häntä nähnyt humalassa, joten en tiedä yhtään miten hänen luonteensa muuttuu siinä tilanteessa.
Naisen näkökulmasta tilanne voi tietysti olla eri:
1) hän saattaa sinisilmäisesti ajatella että nää miehet on vain kavereita
2) Alitajuisesti ymmärtää kyllä mistä on kyse, mutta nauttii huomiosta välittämättä/ajattelematta miltä se musta tuntuu
3) Kolmas vaihtoehto tietysti on että joku tai jopa useampi näistä on jo johtanut/johtaa läheisempään kanssakäymiseen
Mitä itse tässä mietin on kuitenkin se, että nuo kaikki 3 vaihtoehtoa on periaatteessa huonoja. Koen kaksi ensimmäistä myös loukkauksena, koska kyllä naisen pitäisi tuollainen ymmärtää, ja pitäisi myös ymmärtää että se loukkaa mua että hän viettää aikaa tuolla tavoin. Tietysti suurin osa naisista taitaa olla sitä mieltä että noissa 2 ekassa ei oo mitään pahaa, vaikka oma mies siitä loukkaantuisikin, ja vaikka oma mies ei koskaan tekisi samaa (tai omalla miehellä ei välttämättä ole koskaan edes mahdollisuutta tehdä samaa, koska harvalla miehellä pyörii ympärillä kymmeniä kauniita naisia joiden kanssa voi viettää iltoja juoden viiniä, naisia jotka yrittävät lähestyä häntä ja mies saisi itse sitten päättää viekö tilannetta pidemmälle). Miehenä kuitenkin loukkaannun tästä, halusin tai en. Kolmas vaihtoehto on sitten toki helpoin, eli jos hän sen paljastaa tai muuten selviää minkäänlaista pettämistä, niin suhde tietysti loppuu siihen. Kolmannessa vaihtoehdossa pahimpana näen sen että olisin haksahtanut sellaiseen tyyppiin joka tekee moista ilman tunnontuskia, enkä saa sitä koskaan selville.
Mutta katse tulevaisuuteen:
Näemme uudelleen ensi viikolla. Oon miettinyt miten itse suhtaudun tuohon jälleennäkemiseen. Totuushan on tietysti se että noi asiat kalvaa mieltä, mutta mietin että miten paljon sitä paskaa pitää vaan niellä ja kuinka paljon (jos mitään) voi ottaa esille kun taas tavataan. Tässä varmaan myös muutama vaihtoehto:
1) Olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Yrittää peittää omat tuskat ja katsoa josko ne hälvenee ja toivoa parasta tulevaisuudelle (toimia sitten eri tavoin jos hän itse kertoo jotain tapahtuneen)
2) Variaatio edellisestä: olla aluksi ymmärtäväinen ja kuin mikään ei olisi vialla, mutta nostaa sitten päivän parin jälkeen esille että tuo käytös ei ollut todellakaan mulle ok, ja jatkossa en katsele tuollasta.
3) Raivomoodi: Alkaa kyseenalaistamaan heti alussa miksi hän toimi noin, kysyä suoraan pettämisestä tms.
Muita vaihtoehtoja tai mielipiteitä?
Tyttöystävä (yhdessä n. 6kk) on ulkomaanreissussa vanhassa vaihto-oppilaskaupungissaan muutaman viikon. Reissuun sisältyy tietysti joka päivä kaikenlaista ulkoilua vanhojen kaverien kanssa, myöhäisiä illallisia, baari-iltoja jne. Paikka jossa hän pääsääntöisesti asuu on kaukana kaupungista, joten hän viettää välillä öitä muiden kaverien luona kaupungissa. Ollaan joka päivä jonkinlaisessa yhteydessä, mese/skype tms. Suht vaitonainen on kavereistaan siellä, mutta sen verran tiedän että monet niistä kavereista on miespuolisia (osa varmistetusti myös sinkkuja), ja heidänkin kanssaan hän on oman kertomansa mukaan istunut välillä johonkin 3 asti kahdestaan kaljalla tms. Lisäksi nää sinkkukaverit sitä kuskailee näitä pitkiä etäisyyksiä, tulee pyytäessä hakemaan keskellä yötä jostain autolla ja niin edelleen. Hän on suht vaitonainen näistä tyypeistä, mutta oletan että osa on todennäköisesti myös sellaisia joiden kanssa ollut aiemmin säätöä. Oman mielenrauhan takia olen ainakin reissun ajan päättänyt olla tarkemmin kyselemättä enkä haluaisikaan nähdä heidän kuviaan tms. ettei oma mielikuvitus lähde vielä enempää laukkaamaan. Samalla tapaa en tahdo myöskään aloittaa riitaa näistä tapahtumista mesen välityksellä tai alkaa yrittää rajoittaa hänen menojaan täältä käsin, koen että se asettaisi mut vielä heikompaan asemaan eikä tuottaisi mitään tuloksia.
Miehenä tietysti ymmärrän mitä sinkkumies tuollaisessa tilanteessa ajattelee, ei siellä istuta kahdestaan yömyöhään ainoastaan muutaman oluen ja juttuseuran tähden, tai lähdetä hakemaan tyttöä keskellä yötä kymmenien kilometrien päästä ilman mitään palkintoa - tottakai siinä on taka-ajatuksia ja varmasti myös yritystä päästä lähikontaktiin riittää. Periaatteessa luottamusta on ainakin tähän asti löytynyt tyttöystävääni, mutta toisaalta en myöskään ole toistaiseksi häntä nähnyt humalassa, joten en tiedä yhtään miten hänen luonteensa muuttuu siinä tilanteessa.
Naisen näkökulmasta tilanne voi tietysti olla eri:
1) hän saattaa sinisilmäisesti ajatella että nää miehet on vain kavereita
2) Alitajuisesti ymmärtää kyllä mistä on kyse, mutta nauttii huomiosta välittämättä/ajattelematta miltä se musta tuntuu
3) Kolmas vaihtoehto tietysti on että joku tai jopa useampi näistä on jo johtanut/johtaa läheisempään kanssakäymiseen
Mitä itse tässä mietin on kuitenkin se, että nuo kaikki 3 vaihtoehtoa on periaatteessa huonoja. Koen kaksi ensimmäistä myös loukkauksena, koska kyllä naisen pitäisi tuollainen ymmärtää, ja pitäisi myös ymmärtää että se loukkaa mua että hän viettää aikaa tuolla tavoin. Tietysti suurin osa naisista taitaa olla sitä mieltä että noissa 2 ekassa ei oo mitään pahaa, vaikka oma mies siitä loukkaantuisikin, ja vaikka oma mies ei koskaan tekisi samaa (tai omalla miehellä ei välttämättä ole koskaan edes mahdollisuutta tehdä samaa, koska harvalla miehellä pyörii ympärillä kymmeniä kauniita naisia joiden kanssa voi viettää iltoja juoden viiniä, naisia jotka yrittävät lähestyä häntä ja mies saisi itse sitten päättää viekö tilannetta pidemmälle). Miehenä kuitenkin loukkaannun tästä, halusin tai en. Kolmas vaihtoehto on sitten toki helpoin, eli jos hän sen paljastaa tai muuten selviää minkäänlaista pettämistä, niin suhde tietysti loppuu siihen. Kolmannessa vaihtoehdossa pahimpana näen sen että olisin haksahtanut sellaiseen tyyppiin joka tekee moista ilman tunnontuskia, enkä saa sitä koskaan selville.
Mutta katse tulevaisuuteen:
Näemme uudelleen ensi viikolla. Oon miettinyt miten itse suhtaudun tuohon jälleennäkemiseen. Totuushan on tietysti se että noi asiat kalvaa mieltä, mutta mietin että miten paljon sitä paskaa pitää vaan niellä ja kuinka paljon (jos mitään) voi ottaa esille kun taas tavataan. Tässä varmaan myös muutama vaihtoehto:
1) Olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Yrittää peittää omat tuskat ja katsoa josko ne hälvenee ja toivoa parasta tulevaisuudelle (toimia sitten eri tavoin jos hän itse kertoo jotain tapahtuneen)
2) Variaatio edellisestä: olla aluksi ymmärtäväinen ja kuin mikään ei olisi vialla, mutta nostaa sitten päivän parin jälkeen esille että tuo käytös ei ollut todellakaan mulle ok, ja jatkossa en katsele tuollasta.
3) Raivomoodi: Alkaa kyseenalaistamaan heti alussa miksi hän toimi noin, kysyä suoraan pettämisestä tms.
Muita vaihtoehtoja tai mielipiteitä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aika sairasta. Tyttöystävä on hyvillä mielin reissussa, on lähdöstä saakka kuvitellut, että kaikki välillänne on ok, palaa iloisena luoksesi ja sinä suunnittelet raivoamista.
En näe suhteenne jatkoa kovin valoisana.
Heheh - Tuo raivoaminen ei todellakaan ole suunnitelmissa. Se tuli mieleen yhtenä vaihtoehtona, lähinnä siltä kannalta jos haluaa heti ottaa asian puheeksi. Ei ollut mulle itselläni realistinen lähestymistapa noista kolmesta.
Harmi että jätit nuo muut asiat huomiotta vastauksessasi, olisin mielelläni kuullut mielipiteitä. Nuo asian herättämät tunteet on joka tapauksessa todellisia mulle.
Tunteet on todellisia ja varmasti kipeinä. Hän on kaukana etkä voi muuta kuin luottaa. Mutta miksi ihmeessä hän pettäisi sinua, jos teillä on tuore ja onnellinen suhde?
En tiedä miten voisit purkaa tunteesi, me naiset yleensä avaudumme tuollaisista ajatuksista ystäville. Joka tapauksessa ainoa vaihtoehto minun mielestäni on ensimmäinen: Kun hän palaa niin kerrot, että sinulla oli ikävä ja että olit mustasukkainen, mutta et syytä häntä omista _tunteistasi_.
Jos jotakin epäsopivaa tai jopa pettämistä on, ei tarvitse matkustaa yhtään mihinkään.
Sama koskee sua eli toivottavasti hän pystyy luottamaan suhun.
Te yhdessä näette vain elämällä, onko suhteellanne tulevaisuutta.
En nyt näe syytä huoleen. Jo valmiiksi murehtimalla, pelkäämällä ja luulemalla saadaan rikottua hyviä suhteita.
Ota rauhallisesti kun nyt kaikki on hyvin.
Hyvänen Aika!!!! Sinulla todellakin on oikea megaongelma kun kuvittelet tyttöystäväsi huoraavan entisten kamujen kanssa!
Sinulla ei varmaankaan koskaan ole ollut rehellisiä ja luotettavia kavereita, ystäviä. Kerrotaan nyt tässä kaikkien kuullen että normaaliin nuorten kanssakäyntiin ei liity huoraus, tervejärkisille nuorille se ei edes ole ajankohtaista. Heille muut asiat ovat paljon tärkeimpiä. ( Ai mitkä muut? No kaikki mitä suuressa maailmassa tapahtuu! JA sitä on paljon!!)
Joten GET LIFE ja nosta ajatustesi taso alapäästä yläpäähän ( jos siellä on mitään) .
Olen törmännyt muutamiin tuon tyyppisiin nuoriin naisiin. Tykkäävät "reissata" ympäriinsä, työskennellä ulkomailla yms. sitoutumatonta epäyhteisöllistä, vastuutonta, elämyshakuista sössäämistä.
Ja usein heillä on tämmöisiä epämääräisiä mieskavereita, joista ei ota selvää, että onko niillä ollut jotain sutinaa vai ei. Tietenkin useimmat näistä miehistä vähintään salaa toivovat jotain säpinää. Ja on selvää, että ei näitä mieskavereita olisi, jos nainen olisi ruma ja lihava.
Tämmöiset naikkoset saavat vähintään sellaista imartelevaa vahvistusta näiltä kavereilta -oli seksuaalista kanssakäymistä tai ei. Pinnallista ja flirttailevaa kanssakäymistä varmaankin. Helppoa naiselle varmaan verrattuna tyttökavereitten kanssa olemiseen. Huomionhakusia persoonia nämä naiset.
Kai sitä pitäisi pystyä olemaan olematta mustasukkainen tuollaisessa tilanteessa, mutta varmasti se vaikeaa on. Ja nykyään ei mitenkään kovin epärealistinen pelko...
Oletin vähän näitä "Get a life" -kommentteja, eikä siinä mitään....se mikä noissa jää kuitenkin mielestäni pimentoon on tuo epätasapaino mistä mainitsin alkuperäisessä viestissä.
Eli naisilla voi/saa yleisen mielipiteen mukaan olla kymmenittäin tällaisia miespuolisia sinkkukavereita, joiden kanssa vietetään kahdenkeskistä aikaa myöhään yöhön juoden yhdessä alkoholia tms. Ja kuten mainitsin, usein näillä miehillä on jotain odotuksia tästä vietetystä ajasta (ei toki aina, mutta miehenä tiedän että usein on).
Ongelma tuleekin siitä kun käännetään sukupuolet: Tuntuu oudolta että parisuhteessa oleva miespuolinen henkilö saisi samanlaiset vapaudet pitää pariakymmentä naista hyvinä ystävinään, viettää heidän kanssaan kahdenkeskisiä iltoja juoden alkoholia tms. (oletetaan vastaavan esimerkin vuoksi että 80% näistä kaverinaisista haluaisi harrastaa tämän miehen kanssa seksiä,jos mies vaan sattuisi humalapäissään tai muuten tähän suostumaan. Ja olettaen myös yrittäisivät lähennellä miestä saavuttaakseen tämän päämäärän).
Kysymys on mielestäni siitä että sekä naisen että miehen tekemänä tuollainen toiminta varmasti loukkaa parisuhteen toista osapuolta. Oletan että myös tässä kritisoivat naiset loukkaantuisivat tuosta esimerkkini miehestä joka käyttäytyisi noin ja haluaisivat ehdottomasti hänen lopettavan tuollaisen toiminnan.
Koska käytännössä kukaan mies ei pysty tuollaista "haaremia" kasaamaan (ellei ole julkisuuden henkilö/miljonääri), niin tuo esimerkki tuntuukin jo epärealistiselta, ja ehkä sen takia naiset eivät pysty asettumaan miehen asemaan ja ymmärtämään tuon oman toimintansa loukkaavuutta.
Alkuperäinen kysymykseni liittyikin siihen, että miten saisin naiselleni tehtyä selväksi että tuo toiminta loukkaa minua. En niinkään epäile häntä uskottomuudesta, vaan ensisijaisesti olen loukkaantunut tuosta epätasapainosta. Ja kuten itsekin spekuloin, voi olla että tuolle ei olekaan mitään tehtävissä, vaan se pitää vain niellä luonnonlakina.
500km sääntö. Silloin saa tehdä mitä vaan. Jos hän tulee takaisin niin kaikki on ok sinun kannaltasi. Sama pätee myös toisinpäin. Nauti.
Joo, täydellinen epätasa-arvo tässäkin asiassa -ja taas naisten hyväksi.
Eivät kaikki naiset, viehättävätkään, toisaalta pyörittele tuollaisia epämääräisiä mieskavereita. Kuten kirjoitin, nämä naikkoset ovat sellaista huomionhakuista, lievästi "narsistista"(latautunut ja tietyn aateperinteen luoma termi) tyyppiä.
Ja mistä ihmeestä tuollaiset ihmissuhteet muka ovat kotoisin muutenkaan? Jossain kolmen tuhannen kilsan päässä jotain "hyviä tyyppejä"... "Mike sitä ja Joe oli silleen et TÄH! ja hössön mössön..."
Luultavasti omat sukulaiset ja velvoitteet on laiminlyöty ja sitten juostaan kaikenmaailman elämysmatkoilla ja "tutustutaan" näihin "mielenkiintoisiin tyyppeihin". Eli nuoret fiksut(muka) ja filmaattiset nuoret ihmiset saavat hetken kiksejä toistensa tyhjänpäiväisestä seurasta ja huomiosta.
Yhä vähemmän on sellaisia todellisia yhteisöjä, joihin sitouduttaisiin ja nähtäisiin vaivaa niissä: seurakuntia, ammattiyhdistyksiä, vapaaehtoistoimintaa jne. Näissä pitäsi oppia tulemaan toimeen eri-ikäisten ihmisten kanssa ja auttaa toisia. Pitäisi sitoutua pitkäjänteisesti ja luopua usein omasta mukavuudesta.
Näitä ympäriinsä riekkuvia elämysämmiä on suomi täynnään. Sitten 35 hujakoilla he haluavat kaiken hössäämisen ja töhryisten romanssienssa jälkeen perustaa unelmaperheen unelmatalossa unelmasisustuksilla jne. jne. Matkailuista ja idioottituttavien tapaamisista tinkimättä tietenkin.
Juuri sellaista naikkosta minäkin tapailin. Velkaa vaikka kuinka paljon ja olisi silti pitänyt lähteä tapaamaan jotain epämääräisiä miespuolisia kavereita ulkomaille.
Aika paljon mielikuvitusleikkejä, todennäköisyyksiä ja yleisen mielipiteen vatvontaa vaikka alkuperäinen kysymys koski kuitenkin teitä yksilöinä ja parina. Pitäisi kysyä tyttöystävältäsi mitä mieltä juuri hän on naispuolisista ystävistä koska ei kai sillä ole mitään väliä käytännön elämäänne jos joku muu nainen ei moisia siedä ja yhtälailla sinut on jätetty tänne vartioimatta kun tyttöystäväsi lähti reissuun. Lisäksi ilmeisesti tiedät tyttöystäväsi kaveriporukasta enemmän kuin avauksessa kerroitkaan koska vertailukohtana mielikuvituksissasi on jo kohta kuitenkin "miehen pyörittämä haaremi" ja poissa on jossittelu siitä että et osaisikaan jotenkin telepaattisesti aavistaa mitä ne tyttöystäväsi kaverit hänestä lähinnä toivovat. Miehenä siis tiedät millaisia kaikki ihmiset tai siis miehet on. Teitä ei yhtenä sukupuolena tietenkään silti saisi inhota vaikka kilvan tarvittaessa todistelettekin ettei teistä sukupuolena mihinkään pyyteettömään hyvään kertakaikkiaan edes ole, mutta se on jo toinen tarina se....
Näinhän tämä menee. Te poijjaat järkkäätte toisianne edes tuntematta oikein kunnon oppitunnin naisellesi. Vaadit nyt oikein kunnolla nimenomaan naisesi tilille siitä kuinka sinä olet loukkaantunut naisen kavereiden ajatuksista. Naisesi ei ole ymmärtänyt että se ei voi lähteä enää 6 kk seurustelun jälkeen lähikauppaa pidemmälle, ei vaikka teillä olisi edessä 50 vuotta yhteistä aikaa ja hän on vastarakastunut SINUUN. Petoshan on siis 110% varmaa.
Ainakin Suomessa naisena olemisen sietämätön ihanuus on jossain vaiheessa sitä, että parempi olisi ruveta väsäämään vaikka lapsia ihan tylsyyttään. Koko muu ikäluokkasi naiset nimittäin niin tekee eikä toisenlaista seuraa naisissa ole yksinkertaisesti tarjolla. Miesten reissuihin ei toisaalta vaikuta edes lasten tulo vaan jatkavat elämäänsä kuten ennenkin, mutta naisena et voi olla miesten seurassa vaikka miespuolisia tuttuja olisi ihan valmiina ja naisia jotka tekee muutakin kuin lapsia pitäisi kaivaa jostain aivan kiven alta. Et enää siinä vaiheessa ainakaan jos olet varattu koska puolisosi rökittää sinut siitä mitä joku kolmas osapuoli ajattelee. Istu kotona ja mätäne koska muu loukkaa puolisoasi. Ja sitten ihmetellään miksi naiset on kranttuja tai ei halua sitoutua ihan nuorena? Jos asiassa pelkästään häviää niin ei kai sellaista elämänmuutosta etsimällä etsi.
Ja mainitsin rakkaan kotomaamme oikeastaan siksi että mieleeni tuli yhtäkkiä jenkkilä ja sen yksityisautoilu. En tiedä onko tyttöystäväsi siellä ja miten se homma nyt sitten siellä edes menee mutta tuli mieleen että jos kortinkin saa aikaisemmin kuin täällä niin onko se autoilu sen verran välttämätöntä että omalla autolla kulkee muutkin kuin sikäläiset amisviikset... Että toivottavasti ne tyttöystäväsi kuskaajat edes on miehiä kun kerran aiot asiasta rähinän nostaa.
Ainiin, sen verran sanoisin vielä että olet tässä sivussa aika hyvin tullut kertoneeksi mitä sinä itse naisista haet. Tsemppiä jälleennäkemiseenne ja onnea suhteellenne! Tervetuloa palstalle takaisin jonkun ajan päästä ihmettelemään miksi naisellasi on miespuolisia kavereita mutta se ei luota sinun ystävyyteesi jonkun toisen naisen kanssa, ei vaikka niin monin eri tavoin olet tässä kohta kertomassa hänelle että sinä ainakin haet naisesta pelkkää seksiä ja haaveilet asetelmasta jossa useampikin nainen pyörisi ympärilläsi juuri nimenomaan siinä mielessä ja saisit itse päättää mitä niiden kanssa teet. Kai nyt edes sen verran tajuat ettei normaalit naiset tuollaista asetelmaa, mistä mielikuvissasi olet oikein kateellinen, hakemalla hae. Naiset ei yleensä todellakaan toivo ihan kenenkä vaan huomiota tuossa mielessä.
Mietis nyt itsesi samaan tilanteeseen, mutta toisinpäin: olet muutaman viikon reissulla vaihtaripaikkakunnallasi ja tapaat siellä vanhoja tuttuja. Suurella todennäköisyydellä myös sellaisia ihmisiä, joiden kanssa sinulla on ollut säätöä - mutta se on ollutta ja mennyttä ja kaikki, mitä teillä on, on mukavat muistot siltä ajalta. Aivan kuten muidenkin kanssa. Reissusi luonne olisi siis puhtaasti lomailu ja vanhojen kavereiden tapaaminen - ei mikään "syvällisempi muistojen verestäminen". Vaikka reissussa on kiva olla, odottaisit kuitenkin jo kotiinpaluuta ja tyttöystäväsi näkemistä.
Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tietää kotimaassa odottavan, suht tuoreen tyttöystäväsi olevan sekoamisen partaalla matkasi ajan, kun rakentelee päässään kaiken maailman pettämisteorioita?! Itse tietäsit olevasi syytön mihinkään, mutta joku draama queen ei sitä uskoisi sitten millään?
Kirjoituksesi herättävät monenlaisia mielikuvia... Ensimmäinen on se, että olet melkoisen epätoivoisesti takertunut tyttikseesi. Eikö sinulla ole mitään järkevää tekemistä, kun istut vatuloimassa noita teorioitasi? Toisekseen, kirjoituksesi ovat niin minä-keskeisiä, että pahaa tekee! Sinä et omista tyttöystävääsi, et hänen tekojaan, et hänen ajatuksiaan. Parisuhde on kahden ihmisen välinen vapaaehtoinen sitoumus ja voit vain toivoa, että toinen pitää kiinni siitä samalla kuin itse olet toisen luottamuksen arvoinen. Olisiko siis tyttöystäväsi pitänyt perua matkansa, koska tänne kotimaahan jää yksi mielensä pahoittaja?! Sinun mielestäsi tytön pitäisi ottaa huomioon se, miltä sinusta tuntuu... Minä-minä-minä... Hän ei kai saisi puhuakaan vastakkaista sukupuolta olevien kanssa, ettei vain loukkaisi sinua?!
Wake up! Asenteellasi olet pilaamassa puolen vuoden seurustelusuhteesi - se nyt vain on karu tosiasia. Ala toki käyttäytyä kuin yleinen syyttäjä, kun tyttiksesi on kotiutunut - se on varmin tapa päästä hänestä eroon. Sata varmasti hänelle muistuu mieleen, miten kivaa oli reissussa, kun alat tivaamaan häneltä hänen tekemisiään mustasukkaisena. Puolen vuoden seukkailu ei vielä ole mitään kovinkaan "kummoista", joten voit varautua siihen, että kun tyttikselle selviää tuo "skitsoamisesi", voit olla ex. Vain sinä itse voit vaikuttaa omiin tuntemuksiisi! Voit päättää luottaa tai olla luottamatta, kuten nyt näyt tehneen. Monta parisuhdetta on pilattu turhilla epäilyillä ja mustasukkaisuudella, sinä voit päättää, onko omasi yksi näistä.