Minä olen sinkku, koska ei ole aikaa parisuhteelle. Tähän voisin linkittää sen kolmion, missä lukee sosiaalinen elämä, työ ja nukkuminen, saat valita kaksi. Valitsin jälkimmäiset.
Entäs te?
Entäs te?
Miksi olet sinkku?
Annika19
35167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tuo on typerin perustelu tuo ajanpuute.
Olen koko ajan joko töissä, koulutuksissa, koulussa tai sitten nukun. Toki olisi vähän aikaa, muttei se olisi reilua, että toinen joutuu aina joustamaan, oma kalenteri on buukattu täyteen kesäkuun puoliväliin saakka.
Sitte ku valmistun ja ainakin toivottavasti saan säännöllisemmän työn, niin sitten on aikaa seurustella.
Ajan puute on lyhennys sille että haluaa käyttää aikansa johonkin muuhun.
Suurin osa sinkuista elää ihan tyydyttävää elämää, vaikka ei asu yhdessä kenenkään kanssa. Heillä on ystäviä, heillä voi olla satunnaisia suhteita (jos saa/kykenee). Ja nekin jotka ovat yksinäisiä eivät useinkaan kärsi yksinäisyydestään, vaan ovat ihan sinut asian kanssa, juttelevat netissä jne
eli sinkuus/yksinäisyyden ympärille on haluttu rakentaa sääli-myytti jolle ei ole tarvetta
Olen sinkku koska olen totaali yh. Ei mitään mahdollisuuksia tapailla miehiä kun lapset kanssani kaiken vapaa-ajan.
Koska naiset eivät uskalla tehdä aloitteita.
Ei uskalla vai ei halua?
Naiset ovat niin arkoja ja nössöjä, että kyllä se on varmasti uskalluksesta kiinni!
Miksi se olisi vain naisten tehtävä?
Olen sillä tavalla vanhanaikainen herrasmies, että naiset ensin.
Vaikka heikoille jäille?
Suoraan sanottuna saamattomuus ja päättämättömyys.
Jos joskus ihastun tai tapaan kivan naisen, alan empiä haluanko häntä kumminkaan ja kuinka minä nyt itseni esitän niin etten ole nolo. Siinä menee tilaisuus sitten ohi.
Ulkonäköni ja kaiken statistiikan mukaan olen jopa varsin hyvä saalis, mitä palstalla kutsutaan YTM.
Koska viihdyn liian hyvin sinkkuna. En oikeastaan näe mitään syytä miksi pitäisi seurustella kun lapsiakaan en halua. Toki parisuhteessa olisi rahatilanne parempi kuin yksin, mutta en halua pelkän rahan takia seurustella.
Seksi vois olla ihan kivaa, mutta olen jo liian tottunut elämään ilman sitä. Joten aika vähiin tässä jää syyt miksi haluaisin miehen ottaa.
"Toki parisuhteessa olisi rahatilanne parempi kuin yksin"
Mulla ollut päinvastoin. Parisuhteissa olen saanut taistella että raha-asiat sujuu, kun olen harkitseva. En voi sietää rahan huljaamista turhuuksiin, ja miksi juuri mulle onkin noita kevyitä tapauksia sattunut?
Huonompi rahatilanne minulla on parisuhteessa kuin yksin ollessani. Tulee paljon enemmän syötyä ulkona, käytyä leffoissa yms. ja ennen kaikkea jo matkat miesystävän luo noin joka toinen viikonloppu maksavat (ja niinä viikonloppuina kun hän tulee minun luokseni niin minä vastaan ruokaostoksista aivan kuten hän silloin kun minä menen sinne).
Voin uskoa että läskillä possuparilla ruokaa kuluu aivan liikaa. Röhhh.
Palstan naiset menee pikkuiselle hyvin tunteisiin ;)
Helka on läski feministi. Hänen kannattaisi ehdottomasti muuttaa ruokavaliota ja alkaa urheilla. Lisäksi feminismin tuottama raivo ei ole hyväksi vanhan kurpan verenpaineelle.
Olen sinkku, koska olen luonteeltani häiriintynyt. Mitä pidempi/läheisempi suhde, sitä enemmän minusta alkaa löytyä pimeitä puolia. En pidä siitä itsekään ja olen todennut, että parempi olla sinkkuna ja välttää ainakin vakavia suhteita ennen kuin olen saanut nuppini kuntoon (mikäli koskaan tulen saamaan sitä kuntoon).
No tuo on oikeastaan ihan kunnioitettavaa, että ymmärrät pysytellä sinkkuna koska sulla ei ole suhteelle mitään hyvää annettavaa. Liian moni luulee, että parisuhe jotenkin taikaiskusta parantaa kaikki mielen ongelmat, vaikka päinvastoinhan siinä käy. Parisuhde ei pelasta yhtään mitään, se tuo vain lisää haasteita elämään.
Toi on hyvä, kun itse tietää ja osaa noinkin järkeillä. Yksinäinen elämä ei ole kauheaa vaan antoisaa.
Ulkonäkö ihan jees, ei mitään superhurmaavaa kuitenkaan, ainakaan tietääkseni vaikka joskus olisin kuullut jotain tuollastakin.
En ole tarpeeksi kunnianhimoinen statuksenperässä juoksija ja toisaalta en hiihdä trendien perässä.
Se mitä tarjolla on...sanalla sanoen ei kiinnosta.
Viimeksi tänään kaupassa olisin ehkä voinut lähestyä erästä naista, mutta se tekee elämästä niin nopeasti monimutkaisen kaiken sen kantolastin mukana mitä se toinen tuo että helpompi näin.
Paneminen on sitten toinen juttu.
Ei ole tilaa eikä halua miehelle. Jälkikasvu, työt ja ystävät täyttää mun elämän enkä kaipaa parisuhdetta. Satunnaisseksi ei ole mun juttu, joten panoa musta ei saa. Olen onnellisempi nyt kuin koskaan miehen kanssa, joten en usko että alan enää parisuhteeseen.
Koska ihmiset, jotka kiinnostuvat minusta eivät useinkaan täytä minimivaatimustani (tarkoittaa yhteensovitettavaa arvomaailmaa). Ei siis ole kauheasti valinnanvaraa.
Näin taitaa olla minullakin.
Mikä se arvomaailmaasi on, mitä on noin vaikea sovittaa yhteen normaalin ihmisen kanssa? :-/
Oletat nyt, että minusta kiinnostuvat normaalit ihmiset ;)
Työ nyt on normaalisti lähinnä ankeaa pakkopullaa. Harva ihminen tekisi töitä jos pärjäisi muutenkin. Työ ei ihmistä onnelliseksi tee, vaan esim.parisuhde.
Sosiaaliseen elämään kuuluu myös seksi ja läheisyys.
Onnellisuus lähtee ihan sun omasta sisimmästäsi, ei mistään ulkopuolisesta asiasta.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ihmiset sitovat elämänsä pakkotyöhön. Elintaso on ihan oma valinta. Hyvin vähälläkin tulee toimeen. Mikset tee työtä, josta pidät?
Minulla kyllä olisi aikaa parisuhteelle, päivätyö ja vkl vapaat. Harrastukset on helposti soviteltavissa.
Mutta olen nyt viettänyt suurimman osan elämääni yksin asuen. En ole pitkään aikaan enää kaivannut ketään kumppania, en suuremmin seksuaalisessa, taloudellisessa, henkisessä enkä käytännön arkiasioissa. Pärjään näissä kaikissa itse ihan hyvin, mikään pakottava tarve ei aja miesmetsälle (noista lähinnä se OIKEAN seksin puute välillä rassaa, mutta on ohimenevää) joten näin eletään jatkossakin. Ihan ok tyytyväisenä.
Luultavasti saisin fuckbodyn, mutta oletan etten voisi hyvin sellaisessa suhteessa. Tulisi tunteita mukaan. En halua käyttää energiaani kaikenlaisten omien tunnesekoilujen setvimiseen.
olen introvertti enkä vaihtaisi omaa yksinoloani mihinkään. satunnaisen seksisuhteen voisin aloittaa jos löytäisin samanhenkisen itsenäisen naisihmisen joka ymmärtäisi pelin hengen mutta ilmankin pärjään
Minulla on parikin syytä sinkkuuteen.
Ensimmäinen syy on se, että otan ihmissuhteet tosissani ja tunnen tosi voimakkaasti. Epäonnistunut ihmissuhde saa minut romahtamaan. Minulta kestää vuosia toipua pettymyksestä, kun on itse ollut tosissaan ja toinen ei.
Toinen syy on se, että minua tuntuu usein viehättävän epävakaat ihmiset, joiden kanssa eläminen on raskasta. Tämä on aiheuttanut sen, että olen todella varovainen tutustuessani uusiin ihmisiin. Olen ehkä oppinut jotain.
Siksi, koska en suostu naisten hypergamiaan.
Haluan olla villi ja vapaa
Syitä on monia ja kello on jo paljon.