vaimo rakastui työpariinsa ja on avioero tulossa. mitä joudun maksamaam nejästä lapsesta maksuja. palkkani on noin 2000 euroa kuussa omaisuus arvioitetaan ja jaetaan puoliksi.
elatusmaksujen suuruus
petetty
142703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Saatte vapaasti keskenäänne sopia tuosta maksun suuruudesta - ei ole olemassa mitään tarkkoja kaavoja. Jos yhteisymmärrystä ei löydy niin voi hakea ratkaisua käräjäoikeudelta.
Ensin teidän pitää sopia siitä kummman luona lapset jäävät asumaan ja kuinka paljon tapaavat toista vanhempaa. Sen jälkeen arvioidaan kummankin tulot ja kuinka paljon lapsi kuluttaa per kk. Jonkinlainen osviitta mikä se kulutus/kk olisi on tilastokeskuksen arvio (420 e). Tästä vähennetään lapsilisä (100 e) ja loppusumma jaetaan teidän nettotulojen suhteessa. Se osapuoli joka ei jää asumaan lasten kanssa maksaa sitten tämän summan elatusapuna toiselle. Nykyään suositaan laajoja tapamaisoikeuksia ja usein lapset asuvat puolet ajastaan toisen vanhemman luona - silloin elatusmaksu pienenee tai ei makseta elatusapua ollenkaan.
Teillä on lapsia aikamoinen liuta ja näin ollen elatusmaksu per lapsi on kyllä pienempi kuin esimerkiksi eroperheissä missä on vain yksi lapsi.
Jaana tuossa jos vastailikin, ja sovussa voitte sopia elareiden suhteen asiat ja menettelyt melko vapaasti (jolle sopimukselle silti syytä hakea oikeuden tai lastenvalvojan kautta vahvistus).
Homma lähtee siitä, mikä on TEIDÄN lastenne elatuksen TARVE (minkä asiantuntijoita milestäni vanhemmat ovat). Summasta vähennetään lapsilisät, ja periaatteessa erotus jaetaan teidän NETTOtulojenne suhteessa.
Saadusta summasta voidaan sitten sopia vähennettäväksi jotain tai paljon riippuen tapaamissopimuksesta. Jos esim. vuoroviikot periaate, sekä molemmat osallistuvat mm. harrastuksiin ja vaatemenoihin puoliksi (ruoka itsestäänselvyys, ellei eväitä laiteta kyytiin) ... ja nettotulonne jokseenkin samat, niin voidan perustellusti sopia elarit nollaksi.
tässä olisi lisätietoja.vaimolle jää talo ja lapset. on parempi kun on kaverit ja harrastukset lähellä.ja tarviihan se uusi rakaskin majapaikan.lapset olisi minun luonna joka toinen viikonloppu kun olen vapaalla ja loma aikoina vaimo hankkii noin 1200 e
lisäys viellä edelliseen.uusi mies on antanut sellaiset ohjeet että kaikki mahdollinen otetaan mitä saadaan.
En nyt oikein ymmärrä, joten vaikea neuvoa.
Onko niin, että luovut oikeudestasi omaisuuteesi (puolet talosta) exäsi eduksi? Vai jätättekö osituksen tekemättä, ja exäsi jää asumaan taloanne lastesi kanssa (jolloin olet oikeutettu vuokraan osuudestasi)?
Sinä hankit 2.000 e/kk ja exäsi 1.200 e/kk ... kun verot otetaan päältä, mitä jää käteen (nettotulo)? Mitkä ovat lastenne kulut/kk ?
No miksi osituksen suhteen et menettele sitten samoin?
minulle jää samanarvoinen vapaaajan käytössä ollut toinen talo maa seudulta muutan sinne asumaan.
Eli ositus ja elarit erillään, hyvä ... oletan että kyseessä avioehdoton avioero.
Elareiden määrästä saat käsiteyksen kun lasket nettotulojenne osuuden 320 e/kk kustakin lapsesta. Koska heitä useampi summan voi perustellusti sen ajatella olevan 10% pienempi kuin vanhemmalla sisaruksella.
onko kaava 320x4-10%
Tuossapa vakio vastaus ... ja sorry, kirjoitusvirhe oli tuo 10% monilapsissa perheissä, piti olla 5% (ks. stakesin sivut) ... eikä sekään mikään kaava saati laki ole.
´´´´´´´´´´´´´´´´´
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B649-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf )
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 + 320 x 0,85 = 1184 ekee (mikä sitten jaetaan vanhempien maksukyvyn suhteessa)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun. Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Nyt mies kova kovaa vastaan etkä alistu mihinkään shaisseen, ok.
... kuten mihin? Siihenkö ettei osallistu lastensa elatukseen?
Ja tässä esimerkki "pienistä" elareista. Siis niistä jotka voidaan sopimalla sopia.
Eli lapsi muutti kodistamme äidin kanssa pois. Itse jäin asumaan omistusasuntoa. Tuloni 1700€/kk jä äiti työtön, eli asuessamme yhdessä tulot 0€/kk.
Äidillä oli jo tällöin suhde toiseen mieheen, joten ehkä se helpotti elareista sopimista, kun uusi mies tienaa saman kuin minä.
Ensin sovimme lasten tapaamisesta. En tyytynyt (äidin vastalauseista huolimatta) vähempään kuin kaiken pitkänvapaani. Käytännössä 8-12 päivää/kk.
Elatusmaksuista sovittaessa olikin jo äiti lähinnä ulkopuolinen ja lastenvalvojan kanssa katsoimme nettotuloni ja menoni yhdessä. (menot lainat auto sähkö vesi vakuutukset yhtiövastike)
Aluksi lastenvalvoja ehdotti suurempaa summaa kuin olin itse laskenut kykeneväni maksamaan. Ehdotti talon/auton myyntiä, mutta tähän ei ole pakko suostua. Kun sitten kerroin summan jonka kykenen maksamaan ja kerroin haluavani itsekin kyetä järjestämään lapsen syntymäpäiviä, jouluja sekä osallistumaan harrastuksiin, kysyi lastenvalvoja äidiltä käykö? Kävihän se. Lastenvalvojan perusteena oli lisäksi se, että lapsi tulee viettämään aikaa niin paljon luonani.
Nyt olen voinut olla lapselle muutakin kuin rahapussi ja olen voinut viettää suhteellisen normaalia elämää lapsen kanssa harrastuksineen. Lapseni ainoa harrastus on ratsastaminen, kohtuu halpaa, mutta äitinsä ei edelleenkään vie häntä ratsastamaan vaikka olen yrittänyt hienovaraisesti vihjailla...
Kuitenkin nyt oli rahatilanteeni aika heikko ja 10 euroa jäi elatusmaksuista suorittamatta tältä kuulta. Äitinsä äsken soitti ja haukkui minut. Maksan seuraavasta tilistä.
Aikoinaan äitinsä myös sanoi, että saan tavata lasta niin paljon kuin haluan... Kuitenkin jouduin kesällä ottamaan lastenvalvojaan yhteyttä, ja sopimaan lisäyksen tapamisiin jossa lapsi on luonani isänpäivän sekä joka toisen joulun.
Eli siis älä luota tulevaan x-vaimoosi pätkääkään, vaan laske ja suunnittele itse ero jonka sitten selität lastenvalvojalla. Se on kuitenkin suhteellisen neutraali paikka. Jos mielestäsi et pääse olemaan isänä, tai rahallisesti sinut ajetaan liian ahtaalle, älä epäröi mennä oikeuteen. Siellä voidaan myös äidin lähivanhemmuus kyseenalaistaa.
Niin ne elarit on 150