Sosiaalisten tilanteiden pelko ja työnhaku

Eli määräaikainen työsuhde päättymässä ja pitäisi taas alkaa tämä töidenhaku rumba. Olen vähän päälle parikymppinen kauppatieteiden kandidaatti ja oman alan työkokemusta löytyy tällä hetkellä vain yhdestä harjoittelupaikasta. Suurimpana ongelmana itselläni on sosiaalisten tilanteiden pelko, johon olen kyllä saanut haettua jo hieman apua. Kuitenkin tämän vuoksi työkokemukseni on jäänyt varsin vähäiseksi, sillä tajusin tilanteeni varsin myöhään (ja siksi esimerkiksi sain ensimmäisen kesätyöpaikkani vasta 19-vuotiaana). Edelleen stressaan erityisesti työhaastatteluja todella paljon (saati sitten yrityksiin soittamista), mutta myöskin häpeän sitä, etten alle 18-vuotiaana ollut ollenkaan töissä. Antaa sekin varmasti minusta kuvan, etten osaa tai yritä tarpeeksi.

Tarkoituksena olisi nyt löytää markkinointiin liittyviä tehtäviä, sillä pidän kirjoittamisesta, kuvan muokkauksesta ja taitto-ohjelmilla työskentelystä yms. ja olenkin ihan hyvä niissä. Tosin tuntuu, että noihinkin töihin haetaan aina sitä sosiaalisinta. Tulen kyllä ihmisten kanssa hyvin toimeen ja olen hyvä tiimityöskentelijä (ja osittain pidän myös tiimityöskentelystä), mutten todellakaan mikään räiskyvä persoona vaan enemmän se hiljainen ahertaja. Onkohan minulla ollenkaa toivoa :/

Onko täällä muita, jolla ollut samanlaisia ongelmia ja olisi tarjottavana jotain vinkkejä? Mitä sanoa haastattelussa jos esim. kysytään sitä miksen ollut aikaisemmin työelämässä? Olen siis tähän mennessä saanut kaikki työni suhteilla (kaksi kertaa kesätöissä samassa paikassa sekä alan töitä kummisetäni kautta (hyvän työn ansiosta sain 4kk määräaikaisen sentää pidennettyä vuoden pituiseksi)).
1255
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Minä olen edelleen sitä mieltä että nämä toistuvat sosiaalisen tielanteen pelko/ epäsosiaalisuus kirjoitukset on jonkun tahon valtion johon, ylen tai muun sellaisen yritelmiä saada ihmiset syyttämään itseään jahtaamaan omaa häntäänsä, sen sijaan että syyttäisi valtiota ja rikkaita kun ei ole työpaikkoja tarpeeksi , näin vähennetään mielenosoituksien määrää näin lama aikoina, ehkäpä niin hyvä kun miettii niin ei mielen osoittamalla mitään töitä tule, toisaalta ei myöskään levittämällä propakandaa.

Eliitti vain miettii, -riski on kyky kertaa tahto, eli rahvaan kyky kertaa tahto ei elliitti on se riski, ei uusien työpaikkojen ja maan kehittäminen ole edes mielissä eliitillä vaan pelko että joku vie heidän helpon elämän tulemalla samoille ruoho apajille, rahvas on riski on kyky kertaa tahto. rahvaan kyky on synnynäinen, mutta tahto voidaan rikkoa, siksi suomessa on niin nekatiivinen kultuuri ilmasto,
tämä on vain yksi lonkeroista joilla pidetään ihmiset hollissaan, estetään kansan evoluutio ja talouden kasvu, tai se on vain sivu hajoaminen pää asia on oma työpaika, ja busines, mutta typeryyksissään he eivät näe että sahaavat pikku hiljaa myös omaa oksaansa kun kaikki rappeutuu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sospe kirjoitti:

Eli määräaikainen työsuhde päättymässä ja pitäisi taas alkaa tämä töidenhaku rumba. Olen vähän päälle parikymppinen kauppatieteiden kandidaatti ja oman alan työkokemusta löytyy tällä hetkellä vain yhdestä harjoittelupaikasta. Suurimpana ongelmana itselläni on sosiaalisten tilanteiden pelko, johon olen kyllä saanut haettua jo hieman apua. Kuitenkin tämän vuoksi työkokemukseni on jäänyt varsin vähäiseksi, sillä tajusin tilanteeni varsin myöhään (ja siksi esimerkiksi sain ensimmäisen kesätyöpaikkani vasta 19-vuotiaana). Edelleen stressaan erityisesti työhaastatteluja todella paljon (saati sitten yrityksiin soittamista), mutta myöskin häpeän sitä, etten alle 18-vuotiaana ollut ollenkaan töissä. Antaa sekin varmasti minusta kuvan, etten osaa tai yritä tarpeeksi.

Tarkoituksena olisi nyt löytää markkinointiin liittyviä tehtäviä, sillä pidän kirjoittamisesta, kuvan muokkauksesta ja taitto-ohjelmilla työskentelystä yms. ja olenkin ihan hyvä niissä. Tosin tuntuu, että noihinkin töihin haetaan aina sitä sosiaalisinta. Tulen kyllä ihmisten kanssa hyvin toimeen ja olen hyvä tiimityöskentelijä (ja osittain pidän myös tiimityöskentelystä), mutten todellakaan mikään räiskyvä persoona vaan enemmän se hiljainen ahertaja. Onkohan minulla ollenkaa toivoa :/

Onko täällä muita, jolla ollut samanlaisia ongelmia ja olisi tarjottavana jotain vinkkejä? Mitä sanoa haastattelussa jos esim. kysytään sitä miksen ollut aikaisemmin työelämässä? Olen siis tähän mennessä saanut kaikki työni suhteilla (kaksi kertaa kesätöissä samassa paikassa sekä alan töitä kummisetäni kautta (hyvän työn ansiosta sain 4kk määräaikaisen sentää pidennettyä vuoden pituiseksi)).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu