http://www.hs.fi/ura/a1455336157548?jako=8332b4d13dd3e9d9f4a6de840fcd5850&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage
Ihminen saattaa teknologisen kehityksen huumassa tehdä itsestään tarpeettoman monessa eri ammatissa ja tehtävässä, povaavat asiantuntijat. Muutos voi The Guardian -lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan toteutua jopa muutamassa vuosikymmenessä.
Kehityksen suunnasta varoittaa tietojenkäsittelyopin tutkija Moshe Vardi, joka puhui American Association for the Advancement of Science (AAAS) -järjestön konferenssissa lauantaina Washingtonissa.
”Lähestymme aikaa, jolloin koneet valtaavat ihmisten työt lähes missä tahansa tehtävässä”, hän totesi.
Vardin mukaan ihmiskunnan olisi pohdittava kehityksen seurauksia jo hyvissä ajoin ennen niiden toteutumista. Kun koneet hoitavat työt, mikä jää ihmisen tehtäväksi, hän kysyy.
Viime vuonna samanlaista viestiä levittivät fyysikko Stephen Hawking sekä teknologialla miljardeja keränneet Bill Gates ja Elon Musk. Heidän mielestään tekoälystä saattaa tulla yksi merkittävimmistä uhista, joita ihmiskunta on koskaan kohdannut.
Vardin mukaan tekoäly voi viedä työt puolelta maailman asukkaista. Kato kohtaisi erityisesti keskiluokan ammatteja. Samalla epätasa-arvo lisääntyisi.
Tutkijoiden mukaan johtava poliitikot eivät ole kiinnittäneet näihin muutoksiin vielä minkäänlaista huomiota.
Kehitys on jo totta osassa Aasiaa, jossa esimerkiksi elektroniikkayhtiöt Samsung ja Foxconn ovat korvanneet ihmistyön roboteilla erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
Tutkijat kysyvät nyt, ovatko ihmiset valmiita täyttämään lisääntyvän vapaa-ajan järkevällä tekemisellä.
”Uskon työnteon olevan ihmisen hyvinvoinnille kuitenkin keskeistä”, Vardi pohti lauantaina.
Roboteista ja laitteista saattaa myös tulla ihmisille läheisiä tai ainakin yhteistyökumppaneita, kun ne hoitavat kodeissa monia arkipäivään kuuluvia tehtäviä ja jopa hoitavat auton ohjauksen ajajan puolesta.
”Tietokoneet alkavat älyteknologian ansiosta kuulla ja nähdä ihmisten tavoin”, sanoi tietokoneisiin perehtynyt tutkijaprofessori Bart Selman.
Vardi kannusti kollegojaan pohtimaan, hyödyttääkö yhä kehittyvä teknologia lopulta ihmiskuntaa ollenkaan.
Kaikki eivät näe tulevaisuutta yhtä synkkänä. Esimerkiksi Pulitzer-palkittu tietokirjailija Nicholas Carr katsoo, että ihmisen luovuus ja vaistot ovat korvaamattomia monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.
Ihminen saattaa teknologisen kehityksen huumassa tehdä itsestään tarpeettoman monessa eri ammatissa ja tehtävässä, povaavat asiantuntijat. Muutos voi The Guardian -lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan toteutua jopa muutamassa vuosikymmenessä.
Kehityksen suunnasta varoittaa tietojenkäsittelyopin tutkija Moshe Vardi, joka puhui American Association for the Advancement of Science (AAAS) -järjestön konferenssissa lauantaina Washingtonissa.
”Lähestymme aikaa, jolloin koneet valtaavat ihmisten työt lähes missä tahansa tehtävässä”, hän totesi.
Vardin mukaan ihmiskunnan olisi pohdittava kehityksen seurauksia jo hyvissä ajoin ennen niiden toteutumista. Kun koneet hoitavat työt, mikä jää ihmisen tehtäväksi, hän kysyy.
Viime vuonna samanlaista viestiä levittivät fyysikko Stephen Hawking sekä teknologialla miljardeja keränneet Bill Gates ja Elon Musk. Heidän mielestään tekoälystä saattaa tulla yksi merkittävimmistä uhista, joita ihmiskunta on koskaan kohdannut.
Vardin mukaan tekoäly voi viedä työt puolelta maailman asukkaista. Kato kohtaisi erityisesti keskiluokan ammatteja. Samalla epätasa-arvo lisääntyisi.
Tutkijoiden mukaan johtava poliitikot eivät ole kiinnittäneet näihin muutoksiin vielä minkäänlaista huomiota.
Kehitys on jo totta osassa Aasiaa, jossa esimerkiksi elektroniikkayhtiöt Samsung ja Foxconn ovat korvanneet ihmistyön roboteilla erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
Tutkijat kysyvät nyt, ovatko ihmiset valmiita täyttämään lisääntyvän vapaa-ajan järkevällä tekemisellä.
”Uskon työnteon olevan ihmisen hyvinvoinnille kuitenkin keskeistä”, Vardi pohti lauantaina.
Roboteista ja laitteista saattaa myös tulla ihmisille läheisiä tai ainakin yhteistyökumppaneita, kun ne hoitavat kodeissa monia arkipäivään kuuluvia tehtäviä ja jopa hoitavat auton ohjauksen ajajan puolesta.
”Tietokoneet alkavat älyteknologian ansiosta kuulla ja nähdä ihmisten tavoin”, sanoi tietokoneisiin perehtynyt tutkijaprofessori Bart Selman.
Vardi kannusti kollegojaan pohtimaan, hyödyttääkö yhä kehittyvä teknologia lopulta ihmiskuntaa ollenkaan.
Kaikki eivät näe tulevaisuutta yhtä synkkänä. Esimerkiksi Pulitzer-palkittu tietokirjailija Nicholas Carr katsoo, että ihmisen luovuus ja vaistot ovat korvaamattomia monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hirviöitä nuo koneet ovat kun vievät kalevilta varmaan saunakauhatkin. Lättyyn koneille ja varmuuden vuoksi kaleveillekin.
Mulla tuli mieleen tämmönen juttu.
Että jos kerran tekniikan avulla pystytään korvaamaan ihmisen tekemää työtä, niin ihmisiähän jää työttömiksi. Firma tuottaa voittoa pienemmillä kustannuksilla, ja maksaa enempi osinkoja osakkeen omistajille.
Valtio voisi enempi panostaa osakkeiden omistukseen, ja valtio saisi kerättyä osinkoja. Näillä osingoilla saataisiin maksetuksi työttömyyskorvauksia yms.
Lopulta tullaan myös siihen, että vaikka koneet tekisivät työn, niin kuka ostaa niitä koneen tekemiä tavaroita, jos suurin osa ihmisistä on ilman työtä. Myyvätkö koneiden omistajat tavaroita vain toisilleen? Vai palataanko agraariyhteiskuntaan. Lopulta ihminen ei tarvitse paljon muuta kuin vettä, ruokaa ja lämpöä. Pärjää oikeastaan ilman kaiken maailman vempeleitä. Aletaanko verottaa jotain muuta kuin työntekoa? Koneita?
Niin, mutta onneksi on keksitty parannuskeino kaikkeen, ja se on kuntouttava työtoiminta. Se nimittäin vie sitten siltä jäljelle jääneeltä palkkatyössäkäyvältä puolikkaasta puolet työpaikoista, sillä pitäähän työttömien laumoja kuntouttaa sellaisia työpaikkoja varten joita ei enää ole eikä tule.
Ja jokainen palkattomissa pakkotöissä tehty työtunti on työtunti jonka teettämiseen palkkatyönä ei enää ole mitään tarvetta. Ja jos tarve puuttuu ei haluakaan esiinny. Ja jos palkkatyön teettämiseen ei tarve tai halu nykyisestään kasva työttömyys pysyy ennallaan tahi kasvaa.
Ja jokainen palkattomissa pakkotöissä tehty työtunti, joka oli sellainen että sen tekemiseen normaalina palkkatyönä ei olisi ryhdytty, on työtunti jonka tekeminen tuskin ketään mistään-mitenkään-mihinkään kuntouttaa.
Synkkä on kuntouttava työtoimintaan pakotetun osa, jos mielekästä tehden jopa kuntoutuisi, samalla varmistaa että oma tai jonkun toisen työttömyys pysyy ja pahenee. Ja jos joutuu tekemään höpötyötä ei taatusti kuntoudu, olisi mainittu kuntoutuminen sitten mitä hyvänsä, siis jopa jotain ihan konkreettistakin eikä vain somalta kuulostava sana jonka käytöllä pyritään ruman sanan "riisto" käyttämistä estämään.
Sähkö- ja tietoliikenneverkot pimeäksi niin hommat luistaa.