Tämä taitaa olla vähän väärä kanava tälle aloitukselle, mutta yritetään.
Olen 23-vuotias nainen. Melko lyhyt, hyväkroppainen ja kasvoiltanikin ihan ok. Pukeudun siististi ja feminiinisesti, joskin suosin löysiä yläosia, jotka eivät tosin lainkaan muistuta jätesäkkiä. Luonteeltani olen aika rauhallinen, emotionaalisesti tasainen ja hyväntahtoinen ihminen. Fiksuksi on kutsuttu ja pystyn keskustelemaan asiallisesti lähes mistä vaan aiheesta, eikä yleissivistyksen taso ole mitenkään turhauttavan matala. Käyn töissä mutta palkka on aika pieni. Koulutusta ei ole.
Kaipaisin elämääni miestä, mutta en uskalla etsiä. Pelkään hylätyksi tulemista, ongelmieni vuoksi lähinnä. En halua sellaista suosittua ja komeaa miestä vaan ihan tavallinen kaveri käy. Tosin älykkyyttä pitäisi löytyä enemmän kuin tunnetta, suhteet enemmän emotionaalisten kuin rationaalisten miesten kanssa eivät ole toimineet. Mitään levottomia seksisuhteita minulla ei ole koskaan ollut, enkä sellaisia halua jatkossakaan. Viimeisimmässä suhteessani kerroin, että olen käyttänyt joskus päihteitä, mutta senhetkisestä tilanteesta en kertonut. Eli käytän huumeita. Suonensisäisesti. En mitään, mistä menisin sekaisin, vaan vaikutan aina selvältä. Ainoa merkki tästä on pienet pupillit ja hieman jäykkä ajatuksenjuoksu, mutta ei mitään mikä olisi helposti huomattavissa. Paitsi ehkä se, että nauran vähän. Pistojäljet eivät näy, koska kohdassa on tatuointi. Narkkikavereita minulla ei ole.
Käyttöä en voi lopettaa ennen töiden loppumista, mikä tapahtunee kesällä. Siltikään mitään takeita ei ole, että onnistun siinä. Ja täysraittius on tavoitteena, mikä sekin rajoittaa vähän kumppanin etsimistä. Toki mies saisi juoda toisinaan kunhan itse en olisi paikalla.
Mutta siis, kelpuuttaako kukaan mies huumeongelmaista naista? Kuitenkin tuntuu tärkeältä kertoa, sillä valheellisessa suhteessa en halua elää.
Olen 23-vuotias nainen. Melko lyhyt, hyväkroppainen ja kasvoiltanikin ihan ok. Pukeudun siististi ja feminiinisesti, joskin suosin löysiä yläosia, jotka eivät tosin lainkaan muistuta jätesäkkiä. Luonteeltani olen aika rauhallinen, emotionaalisesti tasainen ja hyväntahtoinen ihminen. Fiksuksi on kutsuttu ja pystyn keskustelemaan asiallisesti lähes mistä vaan aiheesta, eikä yleissivistyksen taso ole mitenkään turhauttavan matala. Käyn töissä mutta palkka on aika pieni. Koulutusta ei ole.
Kaipaisin elämääni miestä, mutta en uskalla etsiä. Pelkään hylätyksi tulemista, ongelmieni vuoksi lähinnä. En halua sellaista suosittua ja komeaa miestä vaan ihan tavallinen kaveri käy. Tosin älykkyyttä pitäisi löytyä enemmän kuin tunnetta, suhteet enemmän emotionaalisten kuin rationaalisten miesten kanssa eivät ole toimineet. Mitään levottomia seksisuhteita minulla ei ole koskaan ollut, enkä sellaisia halua jatkossakaan. Viimeisimmässä suhteessani kerroin, että olen käyttänyt joskus päihteitä, mutta senhetkisestä tilanteesta en kertonut. Eli käytän huumeita. Suonensisäisesti. En mitään, mistä menisin sekaisin, vaan vaikutan aina selvältä. Ainoa merkki tästä on pienet pupillit ja hieman jäykkä ajatuksenjuoksu, mutta ei mitään mikä olisi helposti huomattavissa. Paitsi ehkä se, että nauran vähän. Pistojäljet eivät näy, koska kohdassa on tatuointi. Narkkikavereita minulla ei ole.
Käyttöä en voi lopettaa ennen töiden loppumista, mikä tapahtunee kesällä. Siltikään mitään takeita ei ole, että onnistun siinä. Ja täysraittius on tavoitteena, mikä sekin rajoittaa vähän kumppanin etsimistä. Toki mies saisi juoda toisinaan kunhan itse en olisi paikalla.
Mutta siis, kelpuuttaako kukaan mies huumeongelmaista naista? Kuitenkin tuntuu tärkeältä kertoa, sillä valheellisessa suhteessa en halua elää.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Mikä on syysi ja suunnitelmasi käytön lopettamiselle?
Syitä on useita, mutta käytön aloittamisen syyt eivät oikeasti enää päde tämän päivän käyttöön, vaikka niin olisi helppo ajatella.
Aloitin käytön huonon itsetunnon vuoksi. En pärjännyt sosiaalisesti, olin epävarma ja päihteet toimivat pakokeinona. Nykyään olen paljon itsevarmempi, pärjään sosiaalisesti ihan hyvin eikä todellisuuden ja vastuun pakoilu enää kiinnosta.
Lopettamiasen varalle olen varannut pari viikkoa aikaa, mutta ei se vierottautuminen ole ongelma vaan selvänä pysyminen. Yritänkin keksiä mielekästä tekemistä, asettaa tavoitteita lyhyelle ja pidemmälle aikavälille, ja harkitsen vertaistukiryhmiä.
Kannattaa varmaan vähän yrittää selvittää, jos et ole jo, että miten kuiville päässet ovat päässeet kuiville. Huumeet sotkevat fiilikset ja omia fiiliksiä vastaan on vaikea taistella.
Tarkoittikohan HC-ätmel syitä lopettamiselle ja suunnitelmaa lopettamisen toteutukselle? Aika olennaisia kysymyksiä. Käytön ja lopettamisen syiden podintaa kannattaa tehdä jonkun asiaa ymmärtävän kanssa, koska niin voit vahvistaa motivaatiotasi ja saada lisää ymmärrystä itsestäsi. Samaa pätee lopettamissuunnitelmaan ja retkahtamisen ehkäisyyn. Hae apua ja tukea! Vertaisryhmätkin ovat hyviä, mutta eivät ehkä aina korvaa terapiaa.
Olen kyllä parhaani mukaan selvittänyt muiden toimintastrategioita raitistuessa. Hoidoistakin olen oppinut paljon, mutta en usko niistä olevan enempää apua. Ongelmana minulla on ollut viedä teoriassa oppimani asiat toiminnan tasolle, ja se tässä onkin esteenä. Pakko tästä on päästä eteenpäin, ei voi loppuelämäänsä pakoilla itseään.
Niin, tärkeitä kysymyksiähän nuo ovat, ja lopettamisen syythän ovat täysin itsessäni ja omassa hyvinvoinnissani. Täytyy tosin jalostaa ajatusta vielä hieman pidemmälle, jotta asia vielä konkretisoituu. Käytöstä ei ole pitkään aikaan ollut minulle hyötyä, joten tuntuu raskaalta jatkaa. Olisi toki hyvä, jos saisin ammattiapua, mutta toisaalta samoja asioita siellä käydään läpi, kuin mitkä jo tiedän. Tietysti joku ammattilainen voisi tuoda uutta näkökulmaa asioihin, mutta sellaisen avun saaminen on todella vaikeaa.
Ihmiset yleensä tietävät täsmälleen, mitä heidän tulisi tehdä, mutta fiilikset tulevat joskus tielle. Silloin voi auttaa, jos on joku toinen, joka kertaa faktat.
Parisuhde on vakava asia. Kyse on kahden ihmisen elämästä. Aineiden käyttö on myös kuin rakkaussuhde. Kun olet selvitellyt sen suhteen loppuun ja kykenet olemaan oma itsesi ilman tuota "rakastajaa" tavallisessa elämässä, niin sitten se voisi olla mahdollista. Riippuu paljolti siitä, oletko aloittanut käytön murrosiässä, ennenkuin olet kasvanut tunne-elämältäsi aikuiseksi. Aineiden käyttö pysäyttää tämän kehityksen. Tämä kehitysvaihe sinun täytyy käydä ennekuin voi ajatella kahden aikuisen suhdetta. Voipi viedä useamman vuoden.
En tietenkään suhtaudukaan asiaan kevyesti. Uskoisin parisuhteen toimivan motivaationa, sekä kumppanin tukena vaikeina aikoina. Käytön aloitin teini-ikäisenä, joten tunteiden käsittelyssä on vielä oppimista. Olen kuitenkin ollut joitakin kuukausia selvin päin ja niinä aikoina olen joutunut prosessoimaan asioita paljon. Tunne-elämältäni en enää ole täysin lapsen tasolla, vaan osaan suhtautua tunteisiini melko objektiivisesti.
Hyvältä kuulostaa :)
Ei kelpaa mikään huume hörhö. Olet varmaan jonkun jännämiehen exä jolta olet huumeista oppinut ja alkanut käyttämään.
Eli positiivisia ominaisuuksia löytyy. Nätti ja hoikka, oikein hyvä. 23v, mainiota. Kirjoituksen perusteella suhteellisen fiksu. Koulutuksella/ammatilla ei suuremmin väliä, kunhan teet jotain työksesi.
Kynnyskysymyksiä kolme kappaletta:
1. haluat lopettaa vasta myöhemmin, ja luettelet jo etukäteen syitä mikset onnistuisi
2. "Pelkään hylätyksi tulemista, ongelmieni vuoksi lähinnä. En halua sellaista suosittua ja komeaa miestä vaan ihan tavallinen kaveri käy"
Muuten hyvä, paitsi että haluat sen tavallisen KOSKA tällä hetkellä itsetuntosi on heikko. Usein käy niin että kiltin miehen kanssa se itsetunto nousee -> mies päätyy vaihtoon, tilalle luonnollisesti tasokkaampi. Samoin käy jos käytät potentiaaliasi kouluttautumiseen ja paremman ammatin hankkimiseen, kiitos hypergamian mies vaihtuu menestyvämpään.
3. "Tosin älykkyyttä pitäisi löytyä enemmän kuin tunnetta, suhteet enemmän emotionaalisten kuin rationaalisten miesten kanssa eivät ole toimineet."
Kertoo että oikeasti pidät jännittävämmistä miehistä, mutta järkisyistä haluat loogisemman miehen. ts. looginen mies ei koskaan sytyttäisi niin kuin "intohimoiset" jännittävät ja impulsiiviset bipomiehet.
Mutta 23v, nätti. hoikka ja naisellinen. Mies kyllä löytyy sormia napsauttamalla, erityisesti jos (toistaiseksi) tavis kelpaa.
En usko voivani seurustella aineita käyttävän naisen kanssa. Etenkään jos vetää suonensisäisiä.
En usko, että silloin on kovinkaan älykäs.
Huumeita ja muita päihteitä yleensäkin käyttävät ovat keskivertotasoa tyhmempiä. En usko, että kukaan järkevä osaisi perustella itselleen huumeiden käyttöään vaikka itsetunto olisikin heikko. Se kalvaisi lopun elämää.
Ja miksi haluaisi tuhoa aivoilleen ja koko kropalle, jos tiedostaa vaarat ja on noin muutenkin fiksu?
Vaatii tyhmyyttä aloittaa itsensä tietoinen pilaaminen ja todellisuudesta pakeneminen. Vahvat, fiksut ihmiset pystyvät elämään todellisuudessa ja taistelemaan mielenterveys ongelmia vastaan.
Mitä sä haet oikein huumeiden käytölläsi, jos niin vähänkin käytät?
Eikö olisi samantien helppo lopettaa, kerta käyttö ei ole päivittäistä?
Voi kuulostaa jälkiviisaudelta, mutta jos olet kerran hakenut huumeista lohtua, niin eikö olisi kannattanut etsiä ennen aloittamista sitä vaikka kumppanista?
On olemassa myös teoria, että mieleltään köyhät ja tylsistyneet ihmiset alkavat etsiä jotain jännitystä elämälleen ja alkavatkin käyttämään huumeita.
Sinuna en haaveilisi miehestä.
Lopeta ensin itsesi pilaaminen.
Itse asiassa päihdeongelmaisaisista löytyy poikkeuksellisen paljon keskivertoa älykkäämpiä ihmisiä. Mikään älykkyyden merkki se itsessään ei ole, mutta toisinaan älykkäiden yksilöiden on vaikea sopeutua yhteiskuntaan, ja ulkopuolisuuden tunne onkin yksi yleisimpiä syitä päihteiden käyttöön. Vahva ja älykäs eivät automaattisesti kuulu samaan pakettiin.
Aloittajalle: Mulla on vähän samanlaista kokemusta, ja täytyy sanoa, ettei mitään parisuhdekuvioita kannata miettiä ennen kuin saa itsensä kuntoon. Minä raitistuin parisuhteen aikana, eikä meistä ollut pariskunnaksi enää sen jälkeen. Itse ainakin muutuin todella paljon eloisammaksi, hankalammaksi ja tunteellisemmaksi, enkä omana itsenäni ollut lainkaan samankaltainen kuin käyttäessä. Siitä on yli vuosi aikaa, enkä vieläkään ole valmis suhteeseen. Ensin pitää oppia olemaan itsensä kanssa, jotta elämästä toisen kanssa tulisi mitään.
Tsemppiä, kyllä se siitä, vaikka välillä toivottomalta tuntuisikin. Se usko omaan pystyvyyteen kasvaa positiivisten kokemusten kautta. :)
Kyllä älykkäätkin voivat olla itsetuhoisia.
dfhdhdsdg:
Kirjoituksesi pääpointti tiivistettynä on, että et ymmärrä oikeastaan yhtään mitään riippuvuusongelman problematiikasta. Keskimääräistä tyhmempää on ilmaista asia ääneen ja luulla tietävänsä. Älykkäämpi koittaisi ottaa asioista selvää ja oppia.
Joojoo, seliseli. Katso nimimerkkiäsi.
Olet ironinen.
Miesmetsästä sanoo alkoholiongelmaiselle, etten tiedä mitään riippuvuusongelmasta. Käskee ottamaan asiasta selvää ennenkuin kommentoi. Mieti mitä itse juuri teit.
EOD.
Itseasiassa tuo on kauan elänyt myytti.
Kuitenkin monet uudet tutkimukset osoittavat, että huumeiden käyttö on yhteydessä tavallista matalampaan ÄO:hon. Enkä ihmettele yhtään; Tyhmyys on hetken mielijohteita, äkkinäisiä päätöksiä ja hätiköintiä. Älykkyys on pidemmälle ajattelua ja suunnittelua.
Jonkin verran sitä on tutkittu ja tuloksia on saatu molempiin suuntiin. Esimerkiksi jenkeissä tehdyt tutkimukset eivät päde Suomessa, sillä yhteiskuntarakenne, huumeet ja hoidon saatavuus ovat täysin erilaisia.
Eräässä hoitopaikassa asiaa on hieman tutkittu ja havaittu löytyvän molempia tapauksia, keskimääräistä älykkäämpiä ja keskimääräistä tyhmempiä. Impulsiivisuus on kuitenkin voimakkaasti vaikuttava tekijä, mikä voidaan toki liittää tyhmyyteen, mutta todellisuudessa se ei sitä ole. Suunnittelukyky ei myöskään kerro juuri mistään. Tunteidenkäsittelytaidot ovat addikteilla lähes poikkeuksetta huonot.
Miehille kelpaa tunnetusti mikä vaan, kunhan se sanoo olevansa hyvännäköinen. Vain ulkonäkö ratkaisee.
"Mutta siis, kelpuuttaako kukaan mies huumeongelmaista naista?"
Riippuu varmaan miehestä. Suosittelen sinulle huumeongelmaista miestä. Olisitte samalla viivalla "vetämässä viivaa".
Kuvittele itsesi mieheksi, joka ei käytä huumeita ja mieti muutama kerta miksi hän seurustelisi sinun kanssa eikä huumeita käyttämättömän naisen kanssa.
Jos haluat miehen, joka ei käytä huumeita, niin lopeta ensin käyttäminen Ei ehkä helppoa, mutta tsemppiä jos yrität lopettaa.
Niin, huumeriippuvaista miestä en taas halua. Ei oikein enää ole mitään muuta yhteistä, kuin ne päihteet ja se taas ei riitä. Kai täytyy ensin lopettaa ja sitten vasta katsoa suhdetta...
On minullakin huono itsetunto, ei ole sosiaalista elämää , ei ystäviä eikä ketään, en ole pillu saanu tkoskaan mutta en ole alkanut huumeita käyttämään- Ne syyt on jotain ihan muita aloittajalla kuten huono seura. Kaverit tai exä jännämies on käyttäneet huumeita joten sosiaalisen paineen takia aloitaja on alkanut käyttää huumeita jotta muut pitää siitä ja on varmaan myös painostettu " että yksin kerta ei haittaa" Ja sitten on jäänyt koukkuun. Huumeiden käyttöä ei lopeteta tuosta vaan vaan parissa viikossa siihen vaaditaan aikaa kuukausia ja hoitoa.
Ei kun ihan itse ja omasta tahdosta aloitin... en voi syyttää ketään muuta omista ongelmistani. Kai siihen liittyi sitäkin, että halusin tulla hyväksytyksi tietyissä piireissä mutta kyllä myös ihailin päihteiden käyttäjiä. Onneksi olen ollut hoidoissa ja oppinut niistä jotain. Oon päässyt hurjasti eteenpäin parissa vuodessa, että vaikka käytänkin vielä, niin en enää selittele sitä ja tiedän mitä se kuiville pääseminen vaatii.
Ja mikä työ on sellainen että ei voi lopettaa huumeiden käyttöä. Tekosyita käyttää vielä vähän aikaa löytyy aina
Tekosyyt on mulla aika loppu, vaikka tämä työjuttu vähän selittelyltä kuulostaiskin. Tämä työ joko mahdollistaa paljon tai haittaa työnhakua jatkossa tältä alalta, mikäli siis sen keskeytän. Toista mahdollisuutta tuskin tulee ja suosituksista olisi paljon hyötyä. Pakko ajatella vähän eteenpäinkin.
Ja oikeastaan vasta tämän työn saatuani olen saanut muut asiat kuntoon ja oikeasti tajunnut, että en halua käyttää enää.
Siinä pilaa sen kumppanin elämän jos tuohon tilanteeseen alkaa miestä etsimään. ensin johonkin vierotukseen ainakin puoleksi vuodeksi, keksi jotain harrastuksia vaikka juoksu, lopeta käyttö heti äläkä etsi tekosyitä työstä että työn takia pitää käyttää. Parin vuoden päästä kun olet ollut ilman huumeita pari vuotta, voit alkaa etsii kumppania.
Minulle näin alle 180-senttisenä miehenä kelpaisi ihan kuka hyvänsä nainen.
Kyllähän se huumeongelma voi vähän rajoittaa miehen löytämistä muttei kannata jättää kertomattakaan. Onhan jo muutenkin parempi asua alkuun erillään kunnes toisen tuntee kunnolla niin voi kai sen seurustelun aloittaa ja samaan aikaapn pyrkiä eroon, mies voi olla tukena kun tietää tilanteen mutta älä ihmettele jos ei anna asuntonsa avaimia, voi alkuun epäillä että saatat kanittaa hänen tavaroitaan äkillisessä rahan tarpeessa jos liikaa luottaa.
Vaikutat päällisin puolin ihan kivalta ja fiksulta. Sinänsä tuo huumeongelma on kyllä ns. turnoff kun ei oikein tiedä (tai ehkä et vain halua paljastaa) mitä potentiaalisia sivuvaikutuksia sillä voi olla. Minun mielestäni sinä et TARVITSE huumeita selvitäksesi arjesta, mutta helppohan sitä on täältä näytön takaa huudella tuntemattomille ihmisille ja yrittää neuvoa niitä omissa selviytymiskeinoissaan. Huumeet voivat kuitenkin käsittääkseni tuhota ihmisen arjen ja jossain tapauksessa psyykkeenkin, jos huumeista tulee isäntä ja sinusta niiden renki. Ja halpoja ne eivät varmastikaan ole.
Ei minulle kelpaisi todellakaan, sorry. EI huume- tai muukaan päihdeongelmainen.