Tajusin juuri, että koulun loputtua tuttavapiiriini ei ole kuulunut enää ainuttakaan naista, lähiomaiset poislukien. Työkaverit ovat kaikki miehiä. Elämäni on kuin teinitytöille suunnattu yaoi-sarjakuva, jossa naiset loistavat poissaolollaan. Kohta joku androgyyni mies varmaan alkaa lähennellä mua. ;____;
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Onpas naispuolisia tuttuja. Mitä sekoilet?
Kuinka niin?
Se en ollut minä. Joku varasti taas nimimerkkini :(
Susta tulis hyvä gigollo.
Olemassaoloaan anteeksi pyytelevä ja sääliä keräävä gigolo.
Minä voisin olla kaverisi.
Jee! :-)
Minun työpaikalla on naisia mutta mulla ei ole mitään tekoa heidän kanssaan, on joitain jotka ovat olleet jo vuosia talossa mutta en ole edes yhtään sanaa vaihtanut heidän kanssaan. YTMit piirittävät tietysti heitä niin tiukasti että ei riitä aikaa eikä energiaa edes huomata pimennossa olevia atmeja. Muutenkin kyllä elämäni näyttää menevän niin että kaikki hyvä kiertää meikäläisen, saa katsella vaan sivusta kun muilla on kivaa.
Ei toisillakaan välttämättä ole kivaa, vaikka siltä näyttää
Pitäisköhän sinun puolestasi tulla hetkeksi tädin syliin istumaan, niin täti kertoo että sinun pitää alkaa sosiaalisemmaksi, niin vastenmielistä kuin se onkin. Sun pitää hommata joku harrastus missä voi tutustua naisiin tai vaikkapa alkaa hengata sellaisen miesten kanssa joilla on naiskavereita ja tuttuja.. Ylipäätään liikkua ihmistenilmoilla.
Pöh, aika kaukaa haettua. Mikä se sellainen harrastus edes olisi, eivätkö naiset harrasta lähinnä tunnekylmää irtosuhteilua? :-/
Kyllä ne paljon muutakin harrastaa kuin irtosuhteilua. Eräs tuttu setä on alkanut harrastaa kamppailulajeja ja siellä on kuulemma myös naisia. Oli päässyt ihan luvalla fyysiseen kontaktiin ja yhdessä treenailemaan.. Näin yhtenä esimerkkinä.
Vaikutanko joltain viiksekkäältä pervosedältä? >:-( Olen melko raamikas, joten naisen kanssa sparraaminen tuskin tulee kysymykseen.
Et tietenkään.. :)
On tuokin kyseinen setä yli 180 cm ja niin vain on naisten kanssa sparrannut. Sehän on vain ritarillista, että jeesaa naisia treeneissä, niillehän siitä on hyötyä että on hyvä vastus.. Ja plussapisteitä ropisee.
Mutku oon leveäharteinen sikaniska ja elopaino hipoo satasta. ;___;
Ei varmaankaan ole tarkoitus että runnoisit niitä tosissaan lattiaan, sitä voi sitten tehdä kunnolla miesten kanssa.. :) Mutta siis joku sellainen laji, mikä ei sisällä niin paljon vääntämistä, vaan ennemminkin potkuja ja lyöntejä, voisi tulla kyseeseen eikä koko ero haittaa niin paljon.
Jännämies on selvästi jättänyt jälkensä, kun luonteva sukupuolten välinen kanssakäyminen sisältää mielestäsi lyöntejä ja potkuja.
Höh, äläs nyt viitsi ätmel hyvä, kysehän oli kuntoilusta. Eikä kukaan ole ikinä käynyt minuun käsiksi suhteessa.
Kuulostavat aika platonisilta nuo sinun suhteesi sitten.
Tuo oli ennalta arvattavaa. :) tarkoitin tietenkin, että väkivaltaisesti ei ole käyty käsiksi, seksuaalisesti tietysti on.
Mahtaa olla kivaa, kun joku tykkää. :-(
Joo.. olihan se kivaa. :/
Lasketaanko väkivaltaan myös alistusseksiin kuuluvat asiat?
En tiedä onko tämä joku yleisluontoinen kysymys vai mitä tarkoitat, mutta ei, sitä ei lasketa väkivallaksi.
Jaksaisiko sitä ylipäätänsä harrastaa jotain kuraa vain vastakkaisen sukupuolen takia? Pitäs olla jotain oikeasti mielekästä tekemistä, jossa ihmisten tapaaminen ois bonus.
Jos vain kaikki pitäs omista asioista huolta.
Olis mukavaa tuntea edes yksi nainen elämäni aikana.
Miehestäkö olet syntynyt?
No hei haloo: koulu just päättynyt. Eka duuni alla vai? Ja niin hämmästyttää kun ei ole "naisia" kavereina, siis jonkun näppynaaman, joka on just päässy koulusta.... Aww.... Keskity sinä niihin tyttöihin nyt ekaks.
Kai se on sitten pakko keskittyä niihin alle 25-vuotiaisiin tyttöihin, kun oikein vaatimalla vaaditaan. :-(
Ehdottomasti!
Kato keräät kokemuksia töpeksiessäsi niiden kanssa, niin sitten voit alkaa yrittämään aikuista naista.
Lycka till vaan.
Pitää varmaan sitten mennä tuonne päiväkodin nurkille norkoilemaan.
Juurihan yläpuolella kysyit, että vaikutatko viiksekkäältä pervosedältä.
Joo ei nyt isäksi ehkä sittenkään vielä tossa iässä.... Ne siellä daagiksen pihalla ja lähellä, ne kuule lisääntyy ku kanit, joten sinuna pysysin vielä kaukana niistä piireistä.
Ja lapsiin et saatana sekaannu, tiedä se!!!!!
Miten tuollainen on edes mahdollista? Tunnen miehen, joka ei koskaan poistu asunnoltaan ja hänkin tuntee ainakin minut.
Tässä helppo kaksikohtainen ohjelma:
1) Ole epäsosiaalinen.
2) Elä sen mukaisesti.
Siitäkin voi opetella pois altistamalla itseään niille ikäville tilanteille. Eikä kenenkään muun takia, vaan itsensä takia. Mä olen pohjimmiltani todella ujo ja arka. En olis koskaan murkkuna voinut kuvitella tekeväni tällaista työtä mitä nyt teen.
Minullapa ei vielä teini-iässä/peruskouluaikoina ja lukiossa kuulunut tuttavapiiriin ainuttakaan miestä. Kaikki kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen puuttuivat, siis myös pelkkinä kavereina. Osin siksikin opin vielä siihen aikaan suhtautumaan kaikkiin kaksilahkeisiin isolla varauksella (isompi syy oli tietysti poikien harjoittama raaka kiusaus ja naureskelu, joka koski aina ulkonäköäni) kun ei mitään positiivista kokemusta edes ystävänä heistä ollut, ja kesti kauan päästä siitä yli.
Vasta 20-vuotiaana sain ekat miespuoliset kaverini, ja hekin olivat aluksi kaikki ulkomaalaisia (mm. komea jenkki johon olin vuoden tai pari ihastunutkin ja josta olisin tietysti halunnut muutakin kuin pelkän hyvän kaverin). Ulkomaalaisten miesten on mielestäni siis helpompi hyväksyä nainen pelkäksi kaveriksikin ilman mitään taka-ajatuksia, suomalainen mies taas hyväksyy naisen tuttavakseen ainoastaan jos tämä on hänestä riittävän viehättävä eli toisin sanoen miestä romanttisessa/seksuaalisessa mielessä kiinnostava.
Vasta useita vuosia myöhemmin sain ekat suomalaiset miespuoliset kaverit, ja oikeastaan heitä oli sillä hetkellä minulla enemmän kuin suomalaisia naispuolisia kavereita (naispuolisista kavereistani kaikki yhtä lukuunottamatta ovat ulkomaalaisia). Tällä hetkellä en ole kuitenkaan heihin enää yhteydessä, mikä on sääli, sillä vastakkaisen sukupuolen kaverit ovat myös tärkeitä.
Nähdään joku päivä ja kaveerataan. ;) Olen minäkin vähän kaveria vailla, ei taida tuo epäsosiaalisuus olla minunkaan parhaita piirteitäni. Uusien tuttavuuksien hankkiminen voi olla oikeasti vaikeaa, kun on turhan ujo tapaus.
No hyvä, mulla onkin ensi sunnuntai juuri sopivasti vapaa. ;-)
Mulla on kaikki sunnuntait sopivasti vapaana. Yleensä mummoudun kotona viikonloppuni. :-<
Missä päin Suomea mummoudut?
Suomessa.. Missäpäin sinä? :-)
Pääkaupunkiseudulla.
Mees nyt siitä rölläämästä. :< Mummoudun pk-seudulla itsekin.
Kannattaa sitten henkisesti valmistautua jo kaveeraukseen. :-I
Taidan kyllä olla kaverin tarpeessa. Onneksi olen aina ollut hyvä valmistautumaan asioihin hyvissä ajoin. :--^
Ai sä oot vaihtanu työpaikkaa.
Muistelen sun aiemmin selittäneen työpaikkasi naisten kahvipöytäkeskusteluja. (Ei, en rupea etsimään sitä keskustelua. Niin tärkeä tämä palsta ei ole, että viitsisin vaivautua.)
Kyseinen nainen oli yhteistyökumppanilla töissä, ei meillä.
Niitä mainittiin muistaakseni useampi kuin yksi.
Muistat sitten varmaan väärin.