parisuhteen aikana onko käynyt teillä?

Ei ole, ajattelen mieluummin näin, että miksi jatkaa suhdetta, jossa voin henkisesti pahoin? Miksi jatkaa suhdetta, jossa en saa mitä haluaisin? Miksi jatkaa suhdetta, jossa toinen osapuoli tekee aivan muuta kuin puhaltaa yhteiseen hiileen?

Takana pitkä tulehtunut parisuhde. En juurikaan ajatellut omaa kuolemaani, mutta puolison menetystä kyllä. Kumma kyllä en juurikaan miettinyt aiemmin eroa, mutta mietin ja haaveilin millaista olisi yksin jos mies menehtyisi. Olisin vapaa kaikista kahleista jne. No nyt tempaisin ja lähdin, enkä ole katunut, vaikka takana neljännesvuosisata yhteistä elämää.

Melkein puolen vuoden välein oma kuolema on käynyt mielessä ja nyt 2kk aikana joka päivä. Mies osaa niin lahjakkaasti kääntää kaikki syyt niiskaani,koska hänellä ei kuulemma ole osaa ja arpaa mihinkään.
Hänen tarvii saada kaikki ja se on hänelle helpompaa,että aina syytetään toisia.

Eroominen olsi hyvä sitä en kiellä.
Taitaisi olla oma kuoleminen helpompi juttu kuin eroominen. Pääsis koko paskasta eikä tarvi itse virus epäsäälisessä tunnekuohussa. Onneksi ei ole lapsia, jotka kärsisi. Eikä lähinomaisia muutenkaan.
Säälittävää on tietty sekin,että yksinäisyyttä pelkää, mutta myös pelkää olla suhteessa missä toinen on aina oikeessa joka asiassa ( mies on) mies on siinä kyllä oikeessa,että en tule kelpaamaan kenellekään tämän suhteen päättyessä ja pitää kuulemma olla tyytyväinen,että olen kelvannut hänelle ja hän on mun kanssa. Ehkä onkin oikeessa siinä asiassa. No, se onkin ainut asia.
Kiva olla suhteessa,jossa ollaan toisen kanssa säälistä. Ei ihme.ettei itsetunto ole kohonnut koko suhteen aikana, vaikka se on aina ollut huono, mutta kokoajan se on alenunut ja saanut entistä enemmän miettiin omaa kuolemaa. Tietty tää tulee riidassa aina esiin kuinka tyytyväinen pitää olla, kun olen hänen kanssaan.