Aika erikoista

Opettele osaamaan, jokainen tietää kyllä mitä pitää osata. Jos et osaa ei kukaan vuosia jaksa olla mukana.

Se että joku satunnainen kaverisi sanoo, että syy on pettäminen, niin se ei vielä tee asiaa totuudeksi. Onhan sinulla vielä sen verran älliä päässä, että tämän ymmärrät?

Syitä voi olla lukuisia: ette ole huolehtineet muuten parisuhteen romantiikasta ja vireystilasta. Esimerkiksi, koska viimeksi kävitte leffassa tai koska veit kukkia? Koska viimeksi hieroit naistasi kunnolla, koska viimeksi kävitte kävelyllä käsi kädessä ja välillä halaillen? Kun nämä jutut jäävät pois, hiipuu myös seksielämä.

Lisäksi naisella saattaa olla itsetunto-ongelmia. Jos pitää itseään "vanhana, väsyneenä, vain äitinä, työmyyränä..." niin tästä väkisinkin seuraa, ettei seksi tule edes mieleen, ja tuntuu ahdistavalta ajatukselta. Voitko ystävällisesti tiedustella naiseltasi, että "Tiedäthän sinä, että olet minun mielestäni maailman seksikkäin nainen?" Vai koska olet viimeksi sanonut hänelle mitään vastaavaa? Niitä kertoja ei lasketa, kun olet ruinannut seksiä... Sano noita asioita etenkin silloin, kun seksille ei ole mahdollisuutta. Vaikka silloin kun luotte lumia pihalla tai olette menossa lasten kanssa pelaamaan lautapeliä. Huolehdi myös siitä, että naisellakin on joskus omaa aikaa.

Entäpä miten viettelet naista? Onko se ruinaamista, että sinä saisit seksiä, vai haluatko tehdä vilpittömästi naiselle hyvää? Iso osa naisista ei ole saanut koskaan kumppaninsa kanssa orgasmia, tai saa sen hyvin harvoin. Mieti paljonko sinua kiinnostaisi seksi, jos et koskaan saisi orgasmia... Ja älä sano että kyllä SINUN vaimosi saa. Itse elin 7 vuotta suhteessa saamatta, mutta ei kumppanini sitä tiennyt...

Mieti siis asioita olematta katkera. Hae aitoa ratkaisua.

ps. Itse olen 38v nainen, mieheni 43v. Meillä seksiä on n. 2 kertaa viikossa.

Tuo naiskaverin mielipide on vain hänen mielipiteensä. Aikanaan minäkään en halunnut seksiä liitossani, kyse ei ollut toisesta miehestä. Minulla vain ei ollut mielenkiintoa omaa miestäni kohtaan yhtään. Hän ei kiihottanut minua mitenkään. Hän itse ei voinut ymmärtää miksi en halua seksiä. Mikään muu siihen ei auttanut kuin uusi mies.
On väärin pettää. Miksi et eroa? Mitään ikärajaa ei ole olemassa, kaikki on hyvin yksilöllistä, minä olen 50 vuotias ja koskaan en ole halunnut yhtä paljon seksiä kuin nyt. Vuosikaudet elin selibaatissakin nuorempana.

Sun kaltasille mulkuille ei etes huvita antaa. Toi sun asentees jo valmiiks, että jotenkin haet oikeutusta omalle pettämiselle kuulostaa kyl aika seliseli paskalta. Hyi vittu, mikä urpo oot. Oon ite 29-vuotias ja aviomieheni kanssa seksi toimii hyvin ja halut kohtaa. Meillä seksiä on useesti. Tulee olemaan reilu kymmenen vuodenkin päästä ja teen kyl kaikkeni, että omatkin paikat toimii.

Mitäs oot ite tehny asioiden edistämiseks? Maannu sohvalla, kaukosäädin kädessä ja toisella kädellä kaivat palleja ja ihmettelet sit vielä, että miks ei ole seksiä.

Vitun raukkis, pettäminen ei ole ratkasu tohon ja ilmeisesti sun kaverit muodostaa tän urpo haaremin ympärille, että oikeen tulee idiotismin riemuvoitto ideoita, käy pettää.

Oikeesti toivon sun vaimolle parempaa, ymmärtäväisempää ja kunnoittavampaa miestä. Sun kohalla on upottanu kätensä kyynerpäitä myöten paskaan. Vaimollas on oikeus tietää, että aijot pettää. No niin luuseri, onks munaa sanoo rehdisti, että aijot käydä kairaamassa vierasta monttua?

Eiku ota viimeinen pelastuskeino käyttöön keinoja kaihtamatta ja hanki ryhdikäs dildo osaamattomasi tilalle, ja sit kun et sitäkään osaa oikein käyttää nii hanki sitä dildoa käyttämään sellanen joka osaa.

Aika tyypillistä. Siinä vaiheessa, kun mies huolestuu olemattomasta seksielämästä, on parisuhteen ongelmat jo aikamoiset. Ukot ei vaan huomaa muuta kuin s.e.k.s.i.n. En ihmettelisi, vaikka vaimosi suunnittelisi jo elämää ilman sua ja sä se vaan murehdit edelleen seksiä. Eikä tuohon välttämättä liity kolmatta osapuolta, ei mullakaan ollut. Exä vaan vitutti joka tavalla niin paljon, että lopulta aloin pihtaamaan ja se idiootti tajusi vasta siinä vaiheessa, että hei, meillä ei taida mennä kovin hyvin! Mikä valopää. Mulla ei ollut enää mitään kiinnostusta korjata tilannetta, ja lopulta ukko ymmärsi hankkia uuden panon ja erota. Mikä helpotus!
Jos sulla on yhtään älyä, niin tajuat tilanteen kun sille voi vielä tehdä jotain, tai sitten teidän suhde on jo taputeltu.

Naisesi ei ole tehnyt mitään väärää, mutta sinä olet. Olet mennyt lavertelemaan ulkopuolisille parisuhteesi intiimeimmistä asioista.

Useimmat naiset menettävät ennen pitkää himonsa mieheensä (jos sitä on ollut alun alkaenkaan). Mutta siitä ei kuulu juoruta kylillä.

Nuorena riitti energiaa. Ei erityisemmin vastuuta kenestäkään muusta kuin itsestä. Sai tehdä asioita, joista piti ja jotka antoivat energiaa. Tuli lapsi, toinen, kolmas. Vähitellen piti luopua niistä kivoista asioista, harrastuksista, omasta ajasta. Elämässäni on työ ja kodinhoito sekä lapset. Vielä kun neuropsyk probleemia lapsella, niin siinä sitä ollaan. Oma aikani on myöhään illalla, kun olen nukuttanut lapset, ripustanut pyykit, laittanut asiat valmiiksi seuraavaa päivää varten. Näin oma aikani lasketaan oikeastaan minuuteissa. Vastuulleni kuuluu työssäkäynti, vastuun kanto perheen taloudesta, kodinhoito lähes yksin, lastenhoito, heidän koulu/päiväkotiasiat, heidän lääkäri/neuvolakäynnit yms, lasten laittaminen valmiiksi aamuisin, nukuttaminen ja ruokkiminen, vaatehuolto, pesut jne jne. Saa vaan miettiä, kiinnostaako enää petipuuhat, kun mieskin on ilkeä minua kohtaan. Hän luulee, että en enää kykene, että olen vanha. Mutta ei se sitä ole. Olisi kiltimpi ja kohtelisi minua paremmin ja auttaisi, etten väsyisi. Hieroisi joskus niskaani, kun sitä sattuu koko ajan (kannan sylissä koko ajan lasta ja on univelkaa). Kuka tässä arjen keskellä edes ehtisi pettämään? No mies kyllä, koska hänellä sitä omaa aikaa riittää, vaikka muille jakaa...Mutta äitiyttä en pois vaihtaisi. Jos mies lähtee, niin menköön. Jos haluaisi energisemmän vaimon, niin auttaisi ja pitäisi hyvänä. Mutta kun ei, niin ei.

Itselläni kävi perinteisesti eli hoidettiin lapset mutta unohdettiin toisemme. Itse osallistuin kotitöihin usein vain lasten kouluasioihin ei tarvinnut sotkeentua. Annettiin ymmärtää.
Suhteen lopussa alkoi tulla ihme ehtoja, jos et tee sitä ja tätä niin...
Etäännyttiin toisistamme ihmisinä niin kauas kuin voitiin ja viimein erottiin.
Koin kuitenkin tehneeni isän osuuden parisuhteessa ja tuo pihtaaminen oli itselleni liikaa. Luulin pitkään etten osaa naida kun seksi ei tuntunut miltään, kuin kuollutta lahnaa olisi pannut. Jos toinen ei ole mukana niin minkäs teet?
Ero tuli helpotuksena ja elämä jatkuu.
Nykyään uuden kumppanin kanssa rakastellaan kuin kanit, useita kertoja viikossa ja on ollut ihanaa nähdä kuinka toinen nauttii täysin vapautuneesti minusta. Itsekin saan suurta nautintoa naisesta joka osaa rakastaa eikä vain makaa. Lapset hoidetaan ja siinä samalla itsemme. En neuvo ketään mutta kehotan jättämään paskan suhteen ja menemään elämässä eteenpäin.