Ollaan noin nelikymppinen pari joilla teini-ikäiset lapset. Aiemmin miehellä oli tapana juoda aika paljon ja tehdä välillä "katoamistemppuja" ja yllättäen alkanut juominen sotki muutenkin perheen kuvioita. Olin aika rikki tilanteen takia ja raivosin sitten miehelle, mikä varmaan sitten antoi uusia aiheita juoda... Sellainen perinteinen noidankehä...
Nyt sitten vajaa pari vuotta sitten oli ollut taas parisuhteessa kylmää kautta, mies teki töitä, joi epäsäännöllisen säännöllisesti ja oli välillä perheenkin kanssa mitä nuo teinit nyt edes perheen kesken enää haluavat tehdä. Mutta minun kanssa ei ollut käytännössä ollenkaan. Minulla oli taas "paska" olo ja valitin miehelle melkein koko ajan. Kerran sitten aloitin aika kovan raivoamisen kun huomasin että miehellä oli taas muutama ryyppy otettu eli juominen alkamassa. Mies suuttui myös huusi, että mikä ...vetti minua vaivaa, hän käy töissä, tekee asioita perheen kanssa, huolehtii talosta ja autoista ja kesämökistä yms... Ja minä vaan valitan. Mitä hänen pitäisi tehdä että tuo loppuisi? Kysyi että erotako haluan? Itkuisena selitin, että en halua erota, mutta en kestä tällaista epävarmaa elämää kun oikein mitään yhteistä ei voi suunnitella ja meillä ei ole kaksinkeskistä aikaakaan kun juominen tulee kuvioihin milloin sattuu.
Asia jäi sitten siihen ja mies joi sen illan. Mutta muutaman päivän päästä tuli kalenterin kanssa mihin oli merkinnyt parin kuukauden ajan päivät kun aikoo juoda ja sitten joitakin "selkeitä" päiviä aina vuoden päähän saakka. Oli myös merkintä jos aikoo juoda vain illan. Kertoi myös että jos jokin päivä ei sovi minulle, niin päivä voidaan ehkä asiallisesta perustelusta vaihtaa toiseen, kunhan sen ajoissa ottaa puheeksi.
Olin alussa epäileväinen että toimiiko se että pystyykö mies pysymään tässä kalenterin rytmissä, mutta näytti toimivan. Hiljalleen tuli uusia merkintöjä kun aika eteni, mutta pääosin tiesin noin kuukautta ennen tulevan "juopottelukalenterin".
Nyt siis voidaan suunnitella asioita ja muutama päivien vaihtaminenkin on onnistuneesti tehty, meillekin on järjestynyt yhteistä aikaa vähän on reissattukin.
Eli tämä käytäntö toimii. Ongelma on kuitenkin nyt, että minua on alkanut hiljalleen ahdistamaan tuo kalenteri. Vaikka se tuo antaa mahdollisuuden elää "säännöllistä" elämää, niin toisaalta se taas koko ajan muistuttaa, että tuossa ja tuossa mies taas juo.
Mitä teen asian kanssa, en oikein voi puhua miehellekkään, koska se alkuperäinen vaihtoehto oli kuitenkin paljon pahempi?
Nyt sitten vajaa pari vuotta sitten oli ollut taas parisuhteessa kylmää kautta, mies teki töitä, joi epäsäännöllisen säännöllisesti ja oli välillä perheenkin kanssa mitä nuo teinit nyt edes perheen kesken enää haluavat tehdä. Mutta minun kanssa ei ollut käytännössä ollenkaan. Minulla oli taas "paska" olo ja valitin miehelle melkein koko ajan. Kerran sitten aloitin aika kovan raivoamisen kun huomasin että miehellä oli taas muutama ryyppy otettu eli juominen alkamassa. Mies suuttui myös huusi, että mikä ...vetti minua vaivaa, hän käy töissä, tekee asioita perheen kanssa, huolehtii talosta ja autoista ja kesämökistä yms... Ja minä vaan valitan. Mitä hänen pitäisi tehdä että tuo loppuisi? Kysyi että erotako haluan? Itkuisena selitin, että en halua erota, mutta en kestä tällaista epävarmaa elämää kun oikein mitään yhteistä ei voi suunnitella ja meillä ei ole kaksinkeskistä aikaakaan kun juominen tulee kuvioihin milloin sattuu.
Asia jäi sitten siihen ja mies joi sen illan. Mutta muutaman päivän päästä tuli kalenterin kanssa mihin oli merkinnyt parin kuukauden ajan päivät kun aikoo juoda ja sitten joitakin "selkeitä" päiviä aina vuoden päähän saakka. Oli myös merkintä jos aikoo juoda vain illan. Kertoi myös että jos jokin päivä ei sovi minulle, niin päivä voidaan ehkä asiallisesta perustelusta vaihtaa toiseen, kunhan sen ajoissa ottaa puheeksi.
Olin alussa epäileväinen että toimiiko se että pystyykö mies pysymään tässä kalenterin rytmissä, mutta näytti toimivan. Hiljalleen tuli uusia merkintöjä kun aika eteni, mutta pääosin tiesin noin kuukautta ennen tulevan "juopottelukalenterin".
Nyt siis voidaan suunnitella asioita ja muutama päivien vaihtaminenkin on onnistuneesti tehty, meillekin on järjestynyt yhteistä aikaa vähän on reissattukin.
Eli tämä käytäntö toimii. Ongelma on kuitenkin nyt, että minua on alkanut hiljalleen ahdistamaan tuo kalenteri. Vaikka se tuo antaa mahdollisuuden elää "säännöllistä" elämää, niin toisaalta se taas koko ajan muistuttaa, että tuossa ja tuossa mies taas juo.
Mitä teen asian kanssa, en oikein voi puhua miehellekkään, koska se alkuperäinen vaihtoehto oli kuitenkin paljon pahempi?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Niin, sinulla on ongelma ja miehelläsi on ongelma. Olisiko syytä selvitää, mikä sinun ongelmasi on ja tehdä sen mukaiset ratkaisut.
Hei nimimerkki Vilma123456
Mielenkiintoinen tarina. Positiivinenkin; miehesi tahtoi tehdä sinua kiusaavaan asiaan muutoksen, hän toi itse ehdotuksen, jonka hyväksyit ja miehesi on toiminut oman ajatuksensa mukaan. Mielestäni tämä on mainiota. Tosin ymmärrän kyllä, että tuo nykyinenkin tilanne sinua harmittaa. Silti nyt kyse taitaa olla sinun ongelmastasi. Miten sinä voisit ratkaista asia niin, että kykenet elämään sen kanssa? Teet aktiivisesti "omia juttuja" silloin, kun miehesi tekee omaa juttua eli juo? Mieti ja pohdi asiaa monelta kannalta. Mikä on vaihtoehto nykyiselle? Jos miehesi ei aio lopettaa kokonaan juomistaan, mitä hän voi enää tehdä asialle? Onko joku keino, jolla voit nykyisen systeemin kanssa olla, liikaa ärsyyntymättä? Mikä auttaisi? On ihan mahdollista, että mies jossain vaiheessa ihan itse ja vapaaehtoisesti lopettaa tai ainakin vähentää juomistaan.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi
Onneksi kaikki eivät ole yhtä ahdasmielisiä!
12-vuoden juopotteluputki ei aiheuttanut vaimoni taholta mitään tunnepurkauksia.
Eikä myöskään sen lopettaminen.
Jos hän olisi alkanut ratkuttamaan niin sehän olisi vainprovosoinut minut lisäämään määriä.
"Jos hän olisi alkanut ratkuttamaan niin sehän olisi vainprovosoinut minut lisäämään määriä."
No alkoholisti toki aina löytää jonkun hyvän syyn juoda. Ja se syy ei ole koskaan siinä itsessä vaan aina jossain muussa...
En minä etsinyt syyllistä tai syytä. Olipa vain rentouttavaa muualla tehdyn, arkiviikon puutteentorjuntarupeaman jälkeen, kotiin palatessa ottaa muutama terävä ja olutta.
Miehen ryyppäämiseen on aina syy mies alistuu ja juo
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-2000001140733.html
What is the problem? Sinullahan on ihan fiksu mies - tykkää viinasta mutta sen otto on hallinnassa kun kerran pystyy säännöllestelemään ottamistaan ja huolehtii työnsä. Ongelma tietysti tässä on että et pysty hyväksymään miehesi "harrastusta" . Mikäli miehesi humalassa käyttäytyy asiallisesti eikä aiheuta läsnäolollaan / olematta läsnä haittaa niin suosittelen jatkamaan normimalliin etiäpäin - etenkin jos miehedi on muuten kelpo kaveri ja rakastat häntä. Ilmeisesti itse et nautiskele alkomahoolia laisinkaan ?
Niin, jos et lukenut alkuperäistä tekstiä: "Ongelma on kuitenkin nyt, että minua on alkanut hiljalleen ahdistamaan tuo kalenteri. Vaikka se tuo antaa mahdollisuuden elää "säännöllistä" elämää, niin toisaalta se taas koko ajan muistuttaa, että tuossa ja tuossa mies taas juo. "
Eli myönnän että ongelma on siinä että minä en pidä tuosta juopottelusta näköjään ollenkaan ja nyt tuo kalenterikin ahdistaa. Mitä tälle asialle voisi tehdä? Ja, kyllä en yleensä juo ollenkaan.
Eroa ja etsi mies joka ei juo usein. Minä juon kerran 2 kk. Sulla on vielä aikaa seurustella ja löytää mie sjoka kunnioittaa sinua. Liika Juominen pilaa suhteet aina.
No, aina tuota eroa ollaan ensimmäisenä tarjoamassa!
Minä olisin ennemmin ehdottanut, että kun lapset ovat jo tuon ikäisiä, voisi tuo emäntäkin hieman hellittää ja ottaa viinilasillisen tai kaksi miehensä seurana.
Ja jos tarkemmis ajatellaan, voisi emäntä ottaa joskus oikein perskännit sellaisena päivänä, kun mies ei juo. Näkisipä mieskin, miten "mukavaa" on katsella kun puoliso örveltää humalassa. :D
Ainainen ihmisten ongelma, luullaan että toinen voidaan omistaa, ja häntä hallita. Mies näyttää tajuavan että ketään ei voi omistaa, mutta suostuu kompromisseihein.
Nainen ei taas näytä sitä tajuavan. Mitäs läksit? Jo ei kelpaa sellaisenaan, jätä se. Jos yrität häntä koskaan mitenkään muuttaa, se ei ole aitoa rakkautta.
Mikä se huonompi vaihtoehto on kuin elää miehen kanssa, joka ei osaa hillitä juomistaan muutoin kuin kalenterin avulla? Meinaatko että mies muuttuu täysin raittiiksi kun rajoittaa juomistaan vain tiettyihin ennalta sovittuihin päiviin? Niitä ennalta sovittuja päiviä taitaa vaan vuosi vuodelta tulla lisää, eikö niin? Mikä sua pitelee liitossa, jossa kärsit toisen juomisesta? Sä et hänestä raitista pysty tekemään. Ihminen lopettaa juomisen vain itse niin halutessaan.
Kerro mulle mikä vaihtoehto on pahempi sun mielestä.
Todellinen ongelma on ehkä kuitenkin sinun suhtautumisesi alkoholiin ja miehesi juomiseen. Miestäsi et voi raitistaa, joten ainoa asia johon voit vaikuttaa, on oma suhtautumisesi asiaan.
Tee miehesi juomapäivistä itsellesi mukavia hemmottelupäiviä. Lähde kampaajalle, leffaan, risteilylle. Tapaa ystäviäsi tai lähde sukuloimaan. Ei mikään voi pakottaa sinua olemaan humalaisen kanssa saman katon alla. Eikä teinejä. Jättäkää mies yksin juomapäiviksi. WinWin.
Olet aikuinen ja vastuussa itsestäsi ja tunteistasi.
"Todellinen ongelma on ehkä kuitenkin sinun suhtautumisesi alkoholiin ja miehesi juomiseen. Miestäsi et voi raitistaa, joten ainoa asia johon voit vaikuttaa, on oma suhtautumisesi asiaan."
Sinällään totta. Asian toinen puoli on kyllä se että mies on selkeästi alkoholisti koska juominen hallitsee elämää. Aika harva ihminen haluaa elää alkoholistin kanssa. Alkoholisti on naimisissa enemmän viinan kanssa kuin puolisonsa. On varsin luonnollista että ihminen haluaisi muuttaa käytöstapaa joka on tuhoisa sekä alkoholistille itselleen että hän puolisolleen.
Höpö höpö. Avaajan mies ei ole alkoholisti. Sinä et tiedä mistä kirjoitat.
Kyllä alkoholistilta vaikuttaa. Laskea voi onko määrällisesti suurkäytön puolella per kuukausi, luulen että on.
taas joku vitun moraalitantta marmattaa.
Esim. netistä voi etsiä laskentatavan omasta/läheisen alkoholinkäytöstä. Toki jokaisen oma asia juoko itselleen maksakirroosin, alkoholidementian tai välillisesti sydän-verisuonitaudin tai diabeteksen, mutta kun lapsiakin on mukana kuviossa ja juomista inhoava vaimo..
Yllättävän paljon alkoholisteja kommentoijina : )
Idiootti jkampaajalle ei voi lähteä ilman ajan varausta, jättäisitkö lapset juopon hoiviin kun lähdet, sitten nämä idiootit vielä vievät kaikki rahat, joten seuraava viikko taas pihistellään ruoassa. Ota videoa joka juomisesta ja lähetä anopille ja puolelle suvulle. Niin on sitten erossa jokin todiste, että hän ei saa lasten huoltajuutta. Toinen mahdollisuus on sitten jättää ne lapset ja pyytää joku tekemään lastensuojelu ilmouitus kun juoppo ei selviä lasten kanssa. Se joku ei vaan saa olla tuttusi tai kukaan joka voidaan yhdistää sinuun.
Sukulaisten luona on helvettiä, kun ne kysyvät miehestä jne. Jos saat hänet houkuteltua viinalla ulos, pistä ovet lukkoon ja jätä ilman avaimia ulos.
Tärkeätä on että aloittajan lapset saavat vapaasti purkaa tunteensa, jopa vihansa. Ei saa teeskennellä että "kaikki on hyvin ja teillä on ihana isä" jos lasten turvallisuutta ja luottamusta horjutetaan. Pahimmassa tapauksessa lapsesi kärsivät vielä kymmenien vuosien jälkeen peloista ja luottamisvaikeuksista jos he eivät tiedosta oikeuttaan turvalliseen lapsuuteen. Vie lapsesi pois jos et kykene antamaan heille oikeutta.
Jos miehesi olisi viinikerhon puheenjohtaja ja nuo kalenteriin merkityt kokousaikoja / maisteluviikonloppuja, olisiko asia toinen? Ehkä kärsit sosiaalisesta häpeästä juopottelijan rinnalla?
Jos hän olisi purjelentäjä ja viettäisi nuo ajat kentällä koneensa kanssa, olisiko asia toinen? Jos ei asialla olisi eroa, kärsit ehkä liian vähästä yhteisestä ajasta?
Saat aatoksistasi paremmin selvää jos menet perkaamaan päätäsi vertaistukiryhmään, esim. Al-Anoniin. Sinne ainoa pääsyvaatimus on se että kärsii jonkun läheisen juomisesta. Toisen ei siis tarvitse olla alkoholisti. Oikeastaan sellaista diagnoosia ei voi muut antaa kuin henkilö itse ja ehkä lääkäri.
Mutta kun on itsellesi selvillä mitkä ovat omat rajasi ja sietokykysi juomisen suhteen, pystyt paljon paremmin keskustelemaan miehesi kanssa. Mitää neuvoja sulle ei anneta suuntaan tai toiseen.
Hyviä vaihtoehtoja. Arvostan vaimoni siinäkin, ettei hän ole koskaan varsinaisesti moittinut juomisestani. Takavuosina, parina sunnuntaina sanoi, ettei minusta ollut edellisenä iltana juurikaan järkevää keskusteluseuraa klo22:n jälkeen.
Loma-asunnollamme hän on sanonut, että lounas on valmistettava ennen ensimmäistä olutta.
Maltti saa aikaan malttia ja harkintaa myös palautteen saajan taholla.
Loma-asunnolla iltatissuttelu vie parhaan terän pois vanhalta mieheltä eikä ikääntynyt vaimoni pidä sitä aina menetyksenäkään.
Vaihtoehdoista. Kotona tissuttelu ei ole varsinaisesti vaihtoehto mutta jos olen kotona kolmatta lepopäivää, eli en ole menossa salille, niin vaimoni kysyy huolestuneena syytä laiskotteluun.
Aloittajan ongelmana tuntuu olevan toisen ihmisen hyväksynnän puute. Mies voi lopettaa juomisen kokonaan mutta nainen löytäisi miehestä silti jotain vikaa?
Seuraavaksi hän tekee aloituksen, mies lopetti juomisen mutta minua on alkanut ärsyttämään yksi asia....