Olen huomannut töitä hakiessani, että monet työnantajat nykyään eivät halua palkata työntekijää työsuhteeseen vaan "alihankkijaksi". Viimeksi tänään erään firman infossa etsittiin työntekijöitä heille yrittäjäperiaatteella, ei siis työsuhteeseen/palkansaajaksi firmaan vaan tekemään heille hommia yrittäjänä. Näin työnantaja välttyy palkan sivukuluilta, työnantajamaksuilta ym. eikä tarvitse irtisanoa, eli työntekijä kantaa yrittäjäriskin, ei työnantaja jos vaikka töitä on vähemmän.
Tähän markkinarakoon ovat osuneet erilaiset laskutuspalveluita tarjoavat yritykset, joiden kautta "yrittäjätyöntekijä" voi laskuttaa työnantajaa. Eli työtekijä maksaa työttömyysvakuutusmaksun ym. mutta ei työttömäksi joutuessaan saa työttömyysturvaa, koska on "yrittäjä", ei työsuhteessa. Ennen oli freelancereita esim.taiteilijat, kirjailijat, toimittajat ym. Nykyään "freelancerius" on laajentunut moniin muihinkin ammatteihin, kuten erilaiset asentajat ja toimistotyöntekijät.
Ei välttämättä toivottava kehityskulku työntekijän kannalta.
Tähän markkinarakoon ovat osuneet erilaiset laskutuspalveluita tarjoavat yritykset, joiden kautta "yrittäjätyöntekijä" voi laskuttaa työnantajaa. Eli työtekijä maksaa työttömyysvakuutusmaksun ym. mutta ei työttömäksi joutuessaan saa työttömyysturvaa, koska on "yrittäjä", ei työsuhteessa. Ennen oli freelancereita esim.taiteilijat, kirjailijat, toimittajat ym. Nykyään "freelancerius" on laajentunut moniin muihinkin ammatteihin, kuten erilaiset asentajat ja toimistotyöntekijät.
Ei välttämättä toivottava kehityskulku työntekijän kannalta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Totta turiset. Ja näiden pakkoyrittäjien oikeuksia ei taida puolustaa juuri kukaan, Outi Alanko-Kahiluoto taitaa olla niitä harvoja poikkeuksia. Vuoden vaihteessa tullut lakimuutos vieläpä vain hankaloitti tilannetta, kun kaikki omassa työssään työllistyvät henkilöt muuttuivat nuijan kopautuksella yrittäjiksi. TE-toimistoille jaettu tulkintaohjeistuksesta huolimatta lain tulkinta on ollut varsin kirjavaa eli "laskutusyrittäjä" ei voi etukäteen tietää, miten hänen tilanteensa tulkitaan.
Toinen tapa siirtää yrittäjäriskiä työntekijälle on provisiopalkka. Siinä tehdyn työn määrä tai laatu ei välttämättä korreloi saadun palkan kanssa.
Tuollainen näennäisyrittäjyys on toisen ihmisen hyväksikäyttöä pahimmillansa.
Siinä "yrittäjä" on sidoksissa yhteen päämieheen/työnantajaan, joka omistaa sinut totaalisesti ja sanelee ehdot pöytään yksipuolisesti.
Sinulla ei ole sellaisessa suhteessa mahdollista toimia oikean vapaan yrittäjän tavoin.
Et voi ottaa muita toimeksiantoja samanaikaisesti/rinnakkaisesti hoidettavaksesi.
Päämiehesi ei salli sitä.
Niinpä ikuisesti ei voi kiristää työnantajalta etuja! Niin makaat kuin petaat!
Tosin kärsijöinä on nuoret, vanhat Ay jäärät on eläkkeellä tai suojatyössä.
Niin, vielä tuosta "kevytyrittäjyydestä", että jos olet vapaa tekemään hommia kenelle tahansa, milloin tahansa kuten oikea yrittäjä niin mikäs siinä. Ja laskutat sitten laskutusyrityksen kautta aina kutakin asiakastasi (ellei esim.toiminimeä).
Mutta tuo on ihan eri asia, kun yritys hakee työntekijöitä itselleen "kevytyrittäjyyden" varjolla. Kuten tuossa joku mainitsikin niin siinä olet "työnantajasi" listoilla/armoilla ja käytössä koko ajan. Tällaiset firmat jotka eivät ota työntekijöitään palkkalistoilleen/työsuhteeseen menestyvät arvatenkin hyvin, kun ei ole työntekijöitä rasitteena.
Toinen on tuo provisio palkkaus. Pahimmillaan vaikka teet niska limassa töitä vaikkapa koko kuukauden pitkiä päiviä niin et välttämättä saa siitä kummoistakaan palkkaa (voi jäädä esim. 1000 euroon - esimerkkejä on). Jos et vaikka saa tarpeeksi myyntiä aikaiseksi kovasta yrityksestä huolimatta (esim.puh.ja muut myyjät, asiakashankkijat). Työnantajalle ei tässäkään mitään riskiä, vain työntekijällä. Kuitenkin tuotot käärii työnantaja. Toki onnistuessaan työntekijäkin voi saada joskus mukavankin palkan, mutta se ei kokemukseni mukaan kovin yleistä.
Nämä on niitä työelämän epäkohtia mitä kyllä työnantajat esittävät eri tavalla työntekijöille näitä "etuja" markkinoidessaan - mahdollisuus tehdä tulosta, vaikuttaa omaan ansiotasoonsa jne. Hyvin harvan kohdalla tuo kuitenkin käytännössä toteutuu.
Madelkaa vain nuolemaan tällaisen bisnesnerotyönteettäjän saappaat.
On huomattavasti edullisempi rekrytoida puoliväkisin itselleen "kevytyrittäjä" orja- surkimus työtä tekemään, kuin palkata hänet rehelliseen työsuhteeseen. Jos saman työn/palvelun tilaa vaikkapa toiselta oikealta yrittäjältä vapailta markkinoilta, niin sitähän ei ilmaiseksi saakkaan. Ei se toinen vapaa yrittäjä lähde hintoja polkemaan, vaan vaati työlleen markkinahinnan voittoineen päivinensä. Jos hinta yms. on liian pieni, niin diiliä ei tule. Ei toinen yrittäjä lähde huvikseen toisen työantajan riskiä kantamaan ja ilmaiseksi tekemään työtä toiselle.
Sähkäristä veloitetaan kahdessa päivässä insinöörin kk-palkka, mutta nyt on pakolaisia laittaa paljon palkattomaan harjoitteluun, onko tällaisille freelancereille edes tarvetta.