Miksi et ostaisi Colin Archeria?

>>En oikein usko veneeseen, jolla on maailmanennätys meripelastuksen tarpeesta.

Ei se ennätys ole veneellä vaan miehistöllä!

Jos auto ajaa puuta päin, niin ei se ole auton syy vaan kuskin.

Colin Archerhithan on päinvastoin alunperin tehty pelastamaan muita merihädästä. Reilut satavuotta sitten, kun ei ollut siihen kykyneviä moottoriveneitä. Norjan vaikealla rannikolla.

Joo kyllä Colin Archereiden täytyy olla huonoja veneitä kun noin paljon apua tarvitaan! Syttyvät tuleenkin ihan tuosta vaan. En kyllä tommoista venettä halua.

Venettä on romutettu aika paljon jo noin alkumatkasta, kylkikin raavittu pahasti karilla kyljellään.

Jonmeri 482:ssa on heiveröinen lapioperäsin. Jos tuo em. parivaljakko olisi sellaisella liikkeellä, olisi vene jo tuhottu purjehduskelvottomaksi.

"Colin Archereiden maine vakaina ja siten hyvinä veneinä perustuu niiden järjettömään uppoumaan ja lähinnä kylpyammeesta otettuun runkomuotoon."

Mitä haittaa tuosta on pallonkierrolla? Siitähän vain marginaalinen osa purjehditaan, purjehdus on ikään kuin sivuosassa ja vene on vain matkantekoväline. Eikö tällainen väline kannata mitoittaa mahdollisimman huonoon keliin, vaikka paremmissa keleissä joutuisikin ajamaan koneella?

Varakas niin lähtisin matkaan jo Jonmeri nelikymppisellä vaikka on CA:ssakin puolensa...

01928374 kirjoitti:

"Colin Archereiden maine vakaina ja siten hyvinä veneinä perustuu niiden järjettömään uppoumaan ja lähinnä kylpyammeesta otettuun runkomuotoon."

Mitä haittaa tuosta on pallonkierrolla? Siitähän vain marginaalinen osa purjehditaan, purjehdus on ikään kuin sivuosassa ja vene on vain matkantekoväline. Eikö tällainen väline kannata mitoittaa mahdollisimman huonoon keliin, vaikka paremmissa keleissä joutuisikin ajamaan koneella?

Lue lisää

Jäin miettimään mitä oikeastaan tarkoitit. Mihin perustuu se ajatuksesi, että pallonkierrosta "vain marginaalinen osa purjehditaan"? Vielä marginaalisempia ovat kai kaikki lyhyemmät retkipurjehdukset. Miten paljon keskivertopurjehtija purjehtii kuukauden mittaisella kesälomallaan? Keskimäärin varmaankin "marginaalisemmin", mutta sekin on purjehdusta! Aika monella kesäpurjehdusten aikana kertyneet purjehdusmailit saattavat jäädä 500:n seutuville ja nekin suojaisilla vesillä.
Jos vuodessa kertyy 500 mpk, pallon kiertoa vastaavaan määrään kuluisi n. 80 vuotta! (Pallonkierto merkitsee 35-45.000 mpk, jos reitti on Uuden-Seelannin kautta ja Afrikan eteläpuolitse Brasilia- Karibia - Bermuda - Azorit reittiä kotiin).

Kun itse kiersin pallon, käytin siihen tasan 3 vuotta ja gps näytti purjehdittua matkaa kertyneen hiukan yli 42.000 mpk. Kolme vuotta on 36 kk, joten yhtä kuukautta kohti tuli yli 1.166 mpk. Tietenkin tavanomaisen pallonkiertopurjehduksen aikana myös pysähdytään tutustumaan eri maihin ja maanosiin, retkeilemään vuoristoon ja viidakkoon ym.
Esim. Uuteen- Seelantiin pysähdyin lähes puoleksi vuodeksi, mutta sinä aikana kyllä purjehdin sen maan alueella. Afrikan pysähdys oli 3 kk retkeilyä, mutta siihen sisältyi myös 1000 mailin purjehdus itärannikolta Kapkaupunkiin. Valtamerten ylitykset taas ovat pelkkää ympärivuorokautista purjehtimista. Tavanomaisen pallonkiertoreitin pisin etappi on > 3000 mpk (Galapagokselta Ranskan Polynesiaan).
Tietenkin pallonkierron voi tehdä nonstoppina, jos sitä pitää mielekkäänä. Tai vaikka vastatuulireittiä, jos se kiehtoo. Ehkä tukevatekoinen colinarcher olisi niihinkin turvallisempi kuin kevytrakenteinen raaseri (vrt. VOR-veneiden ongelmat). Nopeuskilpailu pallonympäri on oma lajinsa, johon sisältyy tietoista riskinottoa. Colinarcherit ja muut raskastekoiset veneet eivät sovellu nopeuskisoihin.
Mikä mielestäsi on "oikea" tapa purjehtia pallon ympäri niin, ettei purjehtiminen ole sinulle "sivuosassa"?

Mitä kysymykselläsi oikeastaan tarkoitat? Jos ajattelet Itämeren ja sen lahtien vierassatamia ja veneen kiinnittämistä niihin, valitse mahdollisimman pieni vene ja mieluiten sellainen, jossa ei ole pitkää pukspröötiä ( perinteisissä colinarchereissa on pitkä pukspröötti). Merten ylitykissä isommasta koosta ja painosta ei ole haittaa, joskus vain hyötyä, kunhan purjeiden käsittelyn pystyy hallitsemaan yksin. Colinarcher on pitkäköisenä suuntavakaa.
Telakoinnissa ja muussa huoltoon liittyvässä hommassa käsittely yksin on sitä työläämpää mitä isompi vene on - olkoonpa vvene mikä tahansa. Vanhan puisen colinarcherin kunnostus yksin on varmasti iso urakka. Kaikkien kunnostustöiden käsittely on sitä helpompaa mitä pienempi vene. Jos olet aloittelija, älä edes haaveile perinteisen, oikean colinarcherin hankkimista yksin hoidettavaksi. Myös ylläpitokustannuksia täytyy ajatella, jos hoidat budjetin käsittelyn kokonaan yksin.

Jos sinua kiinnostaa, miten nuori norjalaispari kunnosti vanhan 12-metrisen Colin Archerin suunnitteleman luotsiveneen ja käsitteli koneetonta colinarcheriaan maailman merillä vuosina 1928-32, lue Erling Tambsin kirjoittama kirja Teddy-nimisestä veneestä. Kirja on painettu suomeksi v. 1943 nimellä "Häämatkalla". Löytynee kirjastosta. Erling käsitteli colinarcheriaan tietenkin myös yksin, kun pariskunnalle syntyi vauva matkan aikana. Mukana reissulla oli koira, jonka nimi oli "Varamuona".

haaveilustarealismiin kirjoitti:

Mitä kysymykselläsi oikeastaan tarkoitat? Jos ajattelet Itämeren ja sen lahtien vierassatamia ja veneen kiinnittämistä niihin, valitse mahdollisimman pieni vene ja mieluiten sellainen, jossa ei ole pitkää pukspröötiä ( perinteisissä colinarchereissa on pitkä pukspröötti). Merten ylitykissä isommasta koosta ja painosta ei ole haittaa, joskus vain hyötyä, kunhan purjeiden käsittelyn pystyy hallitsemaan yksin. Colinarcher on pitkäköisenä suuntavakaa.
Telakoinnissa ja muussa huoltoon liittyvässä hommassa käsittely yksin on sitä työläämpää mitä isompi vene on - olkoonpa vvene mikä tahansa. Vanhan puisen colinarcherin kunnostus yksin on varmasti iso urakka. Kaikkien kunnostustöiden käsittely on sitä helpompaa mitä pienempi vene. Jos olet aloittelija, älä edes haaveile perinteisen, oikean colinarcherin hankkimista yksin hoidettavaksi. Myös ylläpitokustannuksia täytyy ajatella, jos hoidat budjetin käsittelyn kokonaan yksin.

Jos sinua kiinnostaa, miten nuori norjalaispari kunnosti vanhan 12-metrisen Colin Archerin suunnitteleman luotsiveneen ja käsitteli koneetonta colinarcheriaan maailman merillä vuosina 1928-32, lue Erling Tambsin kirjoittama kirja Teddy-nimisestä veneestä. Kirja on painettu suomeksi v. 1943 nimellä "Häämatkalla". Löytynee kirjastosta. Erling käsitteli colinarcheriaan tietenkin myös yksin, kun pariskunnalle syntyi vauva matkan aikana. Mukana reissulla oli koira, jonka nimi oli "Varamuona".

Lue lisää

30-jalkaisen lasikuitu-CA:n hoitaminen ja käsittely tuskin sen vaativampaa kuin muidenkaan tavanomaisten purkkareiden jollainen itsellänikin on, mutta miten noin 40 -jalkaisen kanssa, onko suuresta massasta yksinpurjehtijan satamamanöövereille erityistä haittaa?

Jos nyt vain sitä nopeuseroa ajattelee, niin avotuulissa ero moderneihin konstruktioihin verrattuna on suurimmillaan. Toisaalta mukavuusero on avotuulissa pienimmillään, jollei jopa osin modernin eduksi.

ei.kryssitä kirjoitti:

Jos nyt vain sitä nopeuseroa ajattelee, niin avotuulissa ero moderneihin konstruktioihin verrattuna on suurimmillaan. Toisaalta mukavuusero on avotuulissa pienimmillään, jollei jopa osin modernin eduksi.

Lue lisää

Aika harva moderni huvivene lähtee ylittämään Pohjanmerta joulukuussa. Colin Archer suunnitteli veneensä pelastus- ja luotsaustehtäviin, joista se selvisi ilman moottoria. Sitä ei suunniteltu nopeaksi lomaveneeksi, vaan sellaiseksi, jolla lähdettiin pelastamaan merihätään joutuneita. Parista youtubevideosta saa ainakin käsityksen, miltä perinteiset colinarcherit näyttivät ja miten ne purjehtivat:
https://www.youtube.com/watch?v=vA7zZQVPayY
https://www.youtube.com/watch?v=_DtqzqRnuX0

Tässä linkissä on vanha artikkeli colinacherin rikistä ja purjeiden käsittelystä.
http://media.wix.com/ugd/315222_4404ed8095394fd3892583307f3021be.pdf

eri.kategoria kirjoitti:

Aika harva moderni huvivene lähtee ylittämään Pohjanmerta joulukuussa. Colin Archer suunnitteli veneensä pelastus- ja luotsaustehtäviin, joista se selvisi ilman moottoria. Sitä ei suunniteltu nopeaksi lomaveneeksi, vaan sellaiseksi, jolla lähdettiin pelastamaan merihätään joutuneita. Parista youtubevideosta saa ainakin käsityksen, miltä perinteiset colinarcherit näyttivät ja miten ne purjehtivat:
https://www.youtube.com/watch?v=vA7zZQVPayY
https://www.youtube.com/watch?v=_DtqzqRnuX0

Tässä linkissä on vanha artikkeli colinacherin rikistä ja purjeiden käsittelystä.
http://media.wix.com/ugd/315222_4404ed8095394fd3892583307f3021be.pdf

Lue lisää

Kannella:-) Aika märkää näytti kyyti olevan eikä ainakaan tuon perinnetakilan kanssa yksinpurjehtijan peli - liikaa liikkuvia osia, mutta kiitos tuosta rikiartikkelista. Kahvelipurje mielessäin...

ei.kryssitä kirjoitti:

Jos nyt vain sitä nopeuseroa ajattelee, niin avotuulissa ero moderneihin konstruktioihin verrattuna on suurimmillaan. Toisaalta mukavuusero on avotuulissa pienimmillään, jollei jopa osin modernin eduksi.

Lue lisää

Mitenkähän toikin nyt sit pitäs ymmärtää??

HmHmHmm kirjoitti:

Mitenkähän toikin nyt sit pitäs ymmärtää??

Ihmettelin samaa!! Avotuulillla nopeusero nykypursiin verrattuna on pienimmillään. Kun käännytään kohti vastaista niin eroa alkaa syntymään, ainakin jyrkään kryssiessä.

ei.kryssitä kirjoitti:

Jos nyt vain sitä nopeuseroa ajattelee, niin avotuulissa ero moderneihin konstruktioihin verrattuna on suurimmillaan. Toisaalta mukavuusero on avotuulissa pienimmillään, jollei jopa osin modernin eduksi.

Lue lisää

Tarkoitin kryssissä lähinnä kryssikulmia, se on aika näkyvä ero. Sivutuulessa ko. Colin Archer ei jäänyt samanmittaisille 70- 80-luvun pursille. Eikä uusi Bavariakaan näyttänyt sitä saavuttavan. Noita Colin Archer-tyyppisiä veneitä on tietysti monenlaisia.

hmmhmm2 kirjoitti:

Ihmettelin samaa!! Avotuulillla nopeusero nykypursiin verrattuna on pienimmillään. Kun käännytään kohti vastaista niin eroa alkaa syntymään, ainakin jyrkään kryssiessä.

Jopa nyt on tietäjiä liikkeellä. CA:lla jopa surffit ovat maltillisia siinä kun moderni paremmassa tuulessa lähentelee plaania. Edes metriluokkien veneet, jotka kuitenkin ovat aikansa kovimpia kilpaveneitä, eivät avotuulilla tee muuta kuin järkyttävän ison peräaallon. Sivutuulissa yleensä mennään suunnilleen vesilinjan mukaan, silti moderni kantava perä antaa enemmän resursseja runkonopeuden ylitykseen. Slöörin ajaminen aallokossa on pitkäkölisen epämukavin olosuhde.

Kryssillä CA:n köli on todella pitkä ja tehoton metriveneiden enemmän evämäiseen pitkään köliin verrattuna. Metriveneen kölilläkin noustaan selvästi ylemmäs tuuleen ja modernilla eväkölillä yhtä ylös selvästi paremmalla nopeudella. CA vain on kovan tuulen kryssillä paljon armeliaampi purjehtijoilleen.

CA:lle jää käytännössä hyvin kapeat olosuhteet, joissa se ei ole merkittävästi uudempia hitaampi. Sillä ei todellakaan voi perustella CA:n valintaa, se valinta tehdään täysin toisin perustein. Eikä sitäkään valintaa voi vääräksi perustella.

no.ihmetelkää kirjoitti:

Jopa nyt on tietäjiä liikkeellä. CA:lla jopa surffit ovat maltillisia siinä kun moderni paremmassa tuulessa lähentelee plaania. Edes metriluokkien veneet, jotka kuitenkin ovat aikansa kovimpia kilpaveneitä, eivät avotuulilla tee muuta kuin järkyttävän ison peräaallon. Sivutuulissa yleensä mennään suunnilleen vesilinjan mukaan, silti moderni kantava perä antaa enemmän resursseja runkonopeuden ylitykseen. Slöörin ajaminen aallokossa on pitkäkölisen epämukavin olosuhde.

Kryssillä CA:n köli on todella pitkä ja tehoton metriveneiden enemmän evämäiseen pitkään köliin verrattuna. Metriveneen kölilläkin noustaan selvästi ylemmäs tuuleen ja modernilla eväkölillä yhtä ylös selvästi paremmalla nopeudella. CA vain on kovan tuulen kryssillä paljon armeliaampi purjehtijoilleen.

CA:lle jää käytännössä hyvin kapeat olosuhteet, joissa se ei ole merkittävästi uudempia hitaampi. Sillä ei todellakaan voi perustella CA:n valintaa, se valinta tehdään täysin toisin perustein. Eikä sitäkään valintaa voi vääräksi perustella.

Lue lisää

Eihän sinun purkaus muuttanut ihmettelyä yhtään mihinkään. Kerroit vaan, että modernit veneet on joka tuulella huomattavasti nopeampia kuin ca.t. Silti säilyy ajatus siittä, että tuuleen noustessa ero kasvaa entisestään nykyveneiden eduksi.


Asiaahan silti muuten kirjoitit, enkä sitä haluakkaan kiistää ja kuriositeettina haluaisin mainita, että ehkä olisi hyvä määritellä sekin, että mitä tarkoittaa "nykyvene" tai "moderni vene".

hmmhmm255 kirjoitti:

Eihän sinun purkaus muuttanut ihmettelyä yhtään mihinkään. Kerroit vaan, että modernit veneet on joka tuulella huomattavasti nopeampia kuin ca.t. Silti säilyy ajatus siittä, että tuuleen noustessa ero kasvaa entisestään nykyveneiden eduksi.


Asiaahan silti muuten kirjoitit, enkä sitä haluakkaan kiistää ja kuriositeettina haluaisin mainita, että ehkä olisi hyvä määritellä sekin, että mitä tarkoittaa "nykyvene" tai "moderni vene".

Lue lisää

Tuuleen noustessa CA häviää kryssikulmassa myös ikäisilleen kilpaveneiksi tehdyille, nuoremmilleen myös nopeudessa. Mutta ero on paljon pienempi kuin avotuulissa. Kuten sanottu, CA:n kyky surffaukseenkin on rajoitettu siinä kun nykyvene menee kolminkertaisella nopeudella lähes plaanaten. Siis juuri avotuulilla ero on suurin. Kovemman tuulen kryssillä moderni häviää sukupolvea vanhemmille.

CA:n ja modernin välillä on monta erinäköistä design-sukupolvea. Jokaisella niistä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä nopeuden että muiden ominaisuuksien suhteen. Moderni CA:han verrattuna voi olla melkein mitä hyvänsä.

ihmettele.vielä kirjoitti:

Tuuleen noustessa CA häviää kryssikulmassa myös ikäisilleen kilpaveneiksi tehdyille, nuoremmilleen myös nopeudessa. Mutta ero on paljon pienempi kuin avotuulissa. Kuten sanottu, CA:n kyky surffaukseenkin on rajoitettu siinä kun nykyvene menee kolminkertaisella nopeudella lähes plaanaten. Siis juuri avotuulilla ero on suurin. Kovemman tuulen kryssillä moderni häviää sukupolvea vanhemmille.

CA:n ja modernin välillä on monta erinäköistä design-sukupolvea. Jokaisella niistä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä nopeuden että muiden ominaisuuksien suhteen. Moderni CA:han verrattuna voi olla melkein mitä hyvänsä.

Lue lisää

Melko pieni prosentti tässä keskustelussa lasketaan nykyveneksi jos oletuksena on kolminkertainen nopeus avotuulilla verrattuna ca veneisiin. Kympin sivutuuleen voi 40 jalkainen ca kulkee hyvinki 8 solmua ja näin nykyveneen kriteerit täyttävä vene huitelisi 24 solmua.
Montako nykyvenettä ajattelisit Itämerellä purjehtivan? Noilla kriteereillä väittäisin että puhutaan promillen osista. Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä että ei ole oikein valaisevaa lähteä vertaamaan ca.ta johonkin äärimmäiseen poikkeukseen. Sinun esittämäsi vertailuvene voi tietysti olla hyvinkin yleinen jossain kilpailuissa isoilla merillä mutta tuskin Itämerellä edes kilpailuissa. Onko sinulla nykyvene?

Lopussa määrittelet hauskasti modernia venettä tukeutuen ajatukseen ikäänkuin ca.t olisi ensimmäisiä purjeveneitä:) purjeillä liikkuvia veneitä on ollut tuhansia vuosia, joten ca veneetkin voisi määritellä nykyveneiksi. Ymmärretttävä homma kun eihän virallista määritelmää nykyveneelle ole olemassakaan, eikä sitä ole tähän keskusteluunkaan erikseen määritelty.

hmhmmmm kirjoitti:

Melko pieni prosentti tässä keskustelussa lasketaan nykyveneksi jos oletuksena on kolminkertainen nopeus avotuulilla verrattuna ca veneisiin. Kympin sivutuuleen voi 40 jalkainen ca kulkee hyvinki 8 solmua ja näin nykyveneen kriteerit täyttävä vene huitelisi 24 solmua.
Montako nykyvenettä ajattelisit Itämerellä purjehtivan? Noilla kriteereillä väittäisin että puhutaan promillen osista. Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä että ei ole oikein valaisevaa lähteä vertaamaan ca.ta johonkin äärimmäiseen poikkeukseen. Sinun esittämäsi vertailuvene voi tietysti olla hyvinkin yleinen jossain kilpailuissa isoilla merillä mutta tuskin Itämerellä edes kilpailuissa. Onko sinulla nykyvene?

Lopussa määrittelet hauskasti modernia venettä tukeutuen ajatukseen ikäänkuin ca.t olisi ensimmäisiä purjeveneitä:) purjeillä liikkuvia veneitä on ollut tuhansia vuosia, joten ca veneetkin voisi määritellä nykyveneiksi. Ymmärretttävä homma kun eihän virallista määritelmää nykyveneelle ole olemassakaan, eikä sitä ole tähän keskusteluunkaan erikseen määritelty.

Lue lisää

Harvan veneen pääasiallinen meno avotuulilla on plaanausta, tai ainakaan sellainen vene ei ole kahden hengen matkavene.

hmhmmmm kirjoitti:

Melko pieni prosentti tässä keskustelussa lasketaan nykyveneksi jos oletuksena on kolminkertainen nopeus avotuulilla verrattuna ca veneisiin. Kympin sivutuuleen voi 40 jalkainen ca kulkee hyvinki 8 solmua ja näin nykyveneen kriteerit täyttävä vene huitelisi 24 solmua.
Montako nykyvenettä ajattelisit Itämerellä purjehtivan? Noilla kriteereillä väittäisin että puhutaan promillen osista. Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä että ei ole oikein valaisevaa lähteä vertaamaan ca.ta johonkin äärimmäiseen poikkeukseen. Sinun esittämäsi vertailuvene voi tietysti olla hyvinkin yleinen jossain kilpailuissa isoilla merillä mutta tuskin Itämerellä edes kilpailuissa. Onko sinulla nykyvene?

Lopussa määrittelet hauskasti modernia venettä tukeutuen ajatukseen ikäänkuin ca.t olisi ensimmäisiä purjeveneitä:) purjeillä liikkuvia veneitä on ollut tuhansia vuosia, joten ca veneetkin voisi määritellä nykyveneiksi. Ymmärretttävä homma kun eihän virallista määritelmää nykyveneelle ole olemassakaan, eikä sitä ole tähän keskusteluunkaan erikseen määritelty.

Lue lisää

Saivartelusi pilasi uskottavuutesi.

hmhmmmm kirjoitti:

Melko pieni prosentti tässä keskustelussa lasketaan nykyveneksi jos oletuksena on kolminkertainen nopeus avotuulilla verrattuna ca veneisiin. Kympin sivutuuleen voi 40 jalkainen ca kulkee hyvinki 8 solmua ja näin nykyveneen kriteerit täyttävä vene huitelisi 24 solmua.
Montako nykyvenettä ajattelisit Itämerellä purjehtivan? Noilla kriteereillä väittäisin että puhutaan promillen osista. Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä että ei ole oikein valaisevaa lähteä vertaamaan ca.ta johonkin äärimmäiseen poikkeukseen. Sinun esittämäsi vertailuvene voi tietysti olla hyvinkin yleinen jossain kilpailuissa isoilla merillä mutta tuskin Itämerellä edes kilpailuissa. Onko sinulla nykyvene?

Lopussa määrittelet hauskasti modernia venettä tukeutuen ajatukseen ikäänkuin ca.t olisi ensimmäisiä purjeveneitä:) purjeillä liikkuvia veneitä on ollut tuhansia vuosia, joten ca veneetkin voisi määritellä nykyveneiksi. Ymmärretttävä homma kun eihän virallista määritelmää nykyveneelle ole olemassakaan, eikä sitä ole tähän keskusteluunkaan erikseen määritelty.

Lue lisää

Kun mennään siihen kapeaan olosuhdesektoriin, jossa nopeusero ei ole pahimmillaan, voidaan todeta, ettei kolminkertaiseen nopeuteen ehkä päästä, kaksinkertaiseen kyllä. Modernille 40-jalkaiselle C/R -veneelle ei noissa oloissa 15 kts ole paha rasti avotuulessa. Eikä silloin puhuta mistään raaserista, vaan vain C/R -veneestä. Samoissa oloissa nopeusero kryssillä on pienempi. Tämähän oli se säikeen peruskysymys. Ja sen suuremman nopeuseron ehdon täyttävät uudet cruiseritkin, eivät vain yhtä näyttävästi.

Paljon ennen Colinia on purjeveneitä tehty, mutta 1800-luvun puolella tehdyistä jopa merkittävä osa on Colinin piirtämiä ja vieläpä rakentamia. Niihin nähden käytännössä kaikki, mitä kelluu, on uudempaa designia. Omani on noin sata vuotta uudempaa, mutta nykykäsityksen mukaan vanha "shitbox". Toisaalta ennen sotia piirretytkin ovat tulleet hyvin tutuiksi. Ja hiukan kokemusta on moderneistakin.

ihmettely.jatkuu kirjoitti:

Kun mennään siihen kapeaan olosuhdesektoriin, jossa nopeusero ei ole pahimmillaan, voidaan todeta, ettei kolminkertaiseen nopeuteen ehkä päästä, kaksinkertaiseen kyllä. Modernille 40-jalkaiselle C/R -veneelle ei noissa oloissa 15 kts ole paha rasti avotuulessa. Eikä silloin puhuta mistään raaserista, vaan vain C/R -veneestä. Samoissa oloissa nopeusero kryssillä on pienempi. Tämähän oli se säikeen peruskysymys. Ja sen suuremman nopeuseron ehdon täyttävät uudet cruiseritkin, eivät vain yhtä näyttävästi.

Paljon ennen Colinia on purjeveneitä tehty, mutta 1800-luvun puolella tehdyistä jopa merkittävä osa on Colinin piirtämiä ja vieläpä rakentamia. Niihin nähden käytännössä kaikki, mitä kelluu, on uudempaa designia. Omani on noin sata vuotta uudempaa, mutta nykykäsityksen mukaan vanha "shitbox". Toisaalta ennen sotia piirretytkin ovat tulleet hyvin tutuiksi. Ja hiukan kokemusta on moderneistakin.

Lue lisää

Haluat silti yleistää poikkeusta:) Mutta mielipiteessään pysyminen on ihan normaalia, joskin siinä on kysymys enempi psykologiasta kuin purjehduksesta.

Esittämäni näkökulma korostuu entisestään kun kohde on vastatuulessa.

Viimeisessä kappaleessa pääsit hyvin yhden hengen konsensukseen siitä, että purjeveneiden suunnittelu ja tuotanto katsotaan alkaneeksi 1800 luvu loppupuolella.

last-hmmhmm kirjoitti:

Haluat silti yleistää poikkeusta:) Mutta mielipiteessään pysyminen on ihan normaalia, joskin siinä on kysymys enempi psykologiasta kuin purjehduksesta.

Esittämäni näkökulma korostuu entisestään kun kohde on vastatuulessa.

Viimeisessä kappaleessa pääsit hyvin yhden hengen konsensukseen siitä, että purjeveneiden suunnittelu ja tuotanto katsotaan alkaneeksi 1800 luvu loppupuolella.

Lue lisää

Yleistää poikkeusta? Kun otetaan esimerkiksi juuri ne olosuhteet, joissa CA on parhaimmillaan ja unohdetaan ne muut olosuhteet, joita minä pidän yleisinä. Minä en ainakaan ollut se, joka yleisti poikkeusta.

Näkökulmasi jäi kyllä täysin hämäräksi. Oma shitboksini on takuulla CA:a nopeampi kryssillä tuulessa kuin tuulessa. Ja modernin kanssa olen suunnilleen samoissa, ehkä jopa hieman edellä. Avotuulia ovat normaalin katsantokannan mukaan ne, joita ajetaan spinnulla. Sivutuuli on kryssin ja avotuulen välissä se alue, jossa vesilinja on ratkaisevin, kunhan tuuli riittää siihen rajaan. Korkeimmalla se raja on CA:lla. Niissä avotuulissa minulla nopeus nousee hieman, CA:lla tuskin lainkaan ja modernilla huomattavasti, erityisesti kovemmassa tuulessa.

Viimeisessä kappaleessa totesin, että vanhimmat vielä kelluvat purjeveneet ovat 1800-luvun lopusta. Niitä on murto-osa verrattuna niihin hyvin pieneksi osuudeksi mainittuun lukumäärään. Sitä vanhemmilla konstruktioilla ei ole mitään relevanssia, kun keskustellaan CA-designeista verrattuna nykyisiin riippumatta niiden iästä tai lukumäärästä.

hmmm.todellakin kirjoitti:

Yleistää poikkeusta? Kun otetaan esimerkiksi juuri ne olosuhteet, joissa CA on parhaimmillaan ja unohdetaan ne muut olosuhteet, joita minä pidän yleisinä. Minä en ainakaan ollut se, joka yleisti poikkeusta.

Näkökulmasi jäi kyllä täysin hämäräksi. Oma shitboksini on takuulla CA:a nopeampi kryssillä tuulessa kuin tuulessa. Ja modernin kanssa olen suunnilleen samoissa, ehkä jopa hieman edellä. Avotuulia ovat normaalin katsantokannan mukaan ne, joita ajetaan spinnulla. Sivutuuli on kryssin ja avotuulen välissä se alue, jossa vesilinja on ratkaisevin, kunhan tuuli riittää siihen rajaan. Korkeimmalla se raja on CA:lla. Niissä avotuulissa minulla nopeus nousee hieman, CA:lla tuskin lainkaan ja modernilla huomattavasti, erityisesti kovemmassa tuulessa.

Viimeisessä kappaleessa totesin, että vanhimmat vielä kelluvat purjeveneet ovat 1800-luvun lopusta. Niitä on murto-osa verrattuna niihin hyvin pieneksi osuudeksi mainittuun lukumäärään. Sitä vanhemmilla konstruktioilla ei ole mitään relevanssia, kun keskustellaan CA-designeista verrattuna nykyisiin riippumatta niiden iästä tai lukumäärästä.

Lue lisää

Taidat väitellä eniten itsesi kanssa. Toisaalta hauskaahan näillä palstoilla ollaan viettämässä :)

CA 37ssa kyllä ruhtinaallinen vessa, mutta voiko suihkua käyttää tärvelemättä tuota jalopuusisustusta?

khbvkl kirjoitti:

CA 37ssa kyllä ruhtinaallinen vessa, mutta voiko suihkua käyttää tärvelemättä tuota jalopuusisustusta?

Miksei voisi? Eivät lakatut jalopuusta tehdyt veneet pahene kyljistäänkään.

khbvkl kirjoitti:

CA 37ssa kyllä ruhtinaallinen vessa, mutta voiko suihkua käyttää tärvelemättä tuota jalopuusisustusta?

Tarkoitatko ainoastaan tuota Phinoa vai myös muita myyntilistoilla olevia 37-jalkaisia CA:ta?
http://www.davidjonesclassics.com/sail/3704/fandango-37-colin-archer-gaff-ketch-279510/
vai kenties niitäkin, joka ovat hiukan yli 37ft ?
http://www.jul-nielsen.no/ColinArchersForSale-filer/sailing640x.jpg

Kyllä colinarcherit on rakennettu käyttöä kestäviksi. Koskee myös vessaa ja suihkua (alkuperäisissä ei ollut sähköpumppuja eikä siksi suihkuakaan). Vanhimmat yhä purjehtivat CA:t ovat yli satavuotiaita ja kokonaan puisia.
Enpä usko, että kukaan CA:n hankintaa suunniteleva tai saatikaan CA:n rakentaja haluaa sellaista venettä, joka ei siedä vettä. Mistä keksitkin ajatuksen, ettei nimenomaan CA:n puusisustus sietäisi vettä?

En vaan ole nähnyt taloissa jalopuuseinäisiä suihkutiloja. Jostain syystä sellaisia ei rakenneta.

Hyvä_puu kirjoitti:

En vaan ole nähnyt taloissa jalopuuseinäisiä suihkutiloja. Jostain syystä sellaisia ei rakenneta.

Eikö talot ole riittävän kalliita ilman jalopuisia kylpyhuoneitakin? Eikä puu ole myöskään muodissa kotien kylpyhuoneissa.

kaksi_syytä kirjoitti:

Eikö talot ole riittävän kalliita ilman jalopuisia kylpyhuoneitakin? Eikä puu ole myöskään muodissa kotien kylpyhuoneissa.

Asunnoissa maksaa sijainti, materiaalit ei paljon maksa, enkä usko että puu nyt on kovin järkevä suihkutilojen seinämateriaali.

khbvkl kirjoitti:

CA 37ssa kyllä ruhtinaallinen vessa, mutta voiko suihkua käyttää tärvelemättä tuota jalopuusisustusta?

Kuka käyttää pienessä veneessä (alle 70 jalkaa) suihkua? Vaikka omassa veneessä on WC:ssä suihku, niin ei tulisi mieleenkään kastella koko koppia.
Redillä suihkua on mukavampi käyttää sitloodassa ja tarvittaessa uikkarit jalassa. Vierassatamissa löytyy kunnon suihkut maissa.

Redillä kirjoitti:

Kuka käyttää pienessä veneessä (alle 70 jalkaa) suihkua? Vaikka omassa veneessä on WC:ssä suihku, niin ei tulisi mieleenkään kastella koko koppia.
Redillä suihkua on mukavampi käyttää sitloodassa ja tarvittaessa uikkarit jalassa. Vierassatamissa löytyy kunnon suihkut maissa.

Lue lisää

En oikein osaa kuvitella Colin Archer -purjehtijaa joka pysyttelee vierassatamien tuntumassa, käytän ulkoilmasuihkua veneessä.

Redillä kirjoitti:

Kuka käyttää pienessä veneessä (alle 70 jalkaa) suihkua? Vaikka omassa veneessä on WC:ssä suihku, niin ei tulisi mieleenkään kastella koko koppia.
Redillä suihkua on mukavampi käyttää sitloodassa ja tarvittaessa uikkarit jalassa. Vierassatamissa löytyy kunnon suihkut maissa.

Lue lisää

CA:lla kylmissä olosuhteissa tai kovassa tuulessa kaukana merellä arvostaisit kunnon suihkutilaa

puukoppi kirjoitti:

Asunnoissa maksaa sijainti, materiaalit ei paljon maksa, enkä usko että puu nyt on kovin järkevä suihkutilojen seinämateriaali.

Jalopuisessa kylpyhuoneessa ei materiaali tee sitä kustannusta, vaikka maksaakin vähintään saman kuin todella kallis laatta. Puun rakentaminen kylpyhuoneessa kestäväksi on se kallis osuus.

khbvkl kirjoitti:

CA 37ssa kyllä ruhtinaallinen vessa, mutta voiko suihkua käyttää tärvelemättä tuota jalopuusisustusta?

Toi wc-pytty on aika edessä ja tilaa ympärillä kaatuilla. Tartuntakahvat molemmille käsille kovaan menoon ja keskelle k-raudan muovinen suihkukoppi

varustus kirjoitti:

CA:lla kylmissä olosuhteissa tai kovassa tuulessa kaukana merellä arvostaisit kunnon suihkutilaa

Pesulapulla olen wc:ssä peseytynyt karuissa keleissä. Suihkun kanssa touhuamista en ymmärrä.

Jokunen vuosi sitten oli lehtijuttuja pohjanmaalaisesta pariskunnasta, joka oli kiertänyt useita vuosia ympäri maailmaa vanhalla teräsrunkoisella colinarcherillaan. Heitä haastateltiin FST:ssä. En ole etsinyt olisiko netissä jotain. Venelehdestä en tiedä, koska en sitä juurikaan seuraile.

Paul Suomisen vene ei kylläkään ollut Colin Archerin piirtämä tai CA:n piirustuksista mukaeltu, vaan se oli tanskalaisen Aage Utzonin design vuodelta 1935. Vene rakennettiin Loviisassa ja Paul Suominen tuli sen omistajaksi v. 1992. Veneen mitat: LOA 8.0, B 2.7, syväys 1.4 m, uppouma 3 tn. Suomisen retki pallon ympäri kesti 13 vuotta ja kippari ehti täyttää 80v. Suominen taisi muuttaa retkensä jälkeen Venezuelaan.

pallonkiertoCAlla kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten oli lehtijuttuja pohjanmaalaisesta pariskunnasta, joka oli kiertänyt useita vuosia ympäri maailmaa vanhalla teräsrunkoisella colinarcherillaan. Heitä haastateltiin FST:ssä. En ole etsinyt olisiko netissä jotain. Venelehdestä en tiedä, koska en sitä juurikaan seuraile.

Lue lisää

Lisään tähän vielä, että kyseinen teräsrunkoinen CA ei ole Venelehden kokoamalla suomalaisten pallonkiertäjien listalla. Siellä kyllä on kaksi muuta aikaisemmin pallon kierron tehnyttä colinarcheria: Henrita (CA 40 ketsi) sekä Rock´n Roll (CA 30).
http://venelehti.fi/jutut/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/

syEllen_ei.ollut.CA kirjoitti:

Paul Suomisen vene ei kylläkään ollut Colin Archerin piirtämä tai CA:n piirustuksista mukaeltu, vaan se oli tanskalaisen Aage Utzonin design vuodelta 1935. Vene rakennettiin Loviisassa ja Paul Suominen tuli sen omistajaksi v. 1992. Veneen mitat: LOA 8.0, B 2.7, syväys 1.4 m, uppouma 3 tn. Suomisen retki pallon ympäri kesti 13 vuotta ja kippari ehti täyttää 80v. Suominen taisi muuttaa retkensä jälkeen Venezuelaan.

Lue lisää

HSS:n vuosikirjassa oli juttu kuvat Paul Suomisesta ja hänen Ellen-veneestään (joka oli v.2009 saapunut HSS:n kotisatamaan).
https://issuu.com/hss-segel/docs/hssarsbok2011/31

kolmepallonkiertäjäCA kirjoitti:

Lisään tähän vielä, että kyseinen teräsrunkoinen CA ei ole Venelehden kokoamalla suomalaisten pallonkiertäjien listalla. Siellä kyllä on kaksi muuta aikaisemmin pallon kierron tehnyttä colinarcheria: Henrita (CA 40 ketsi) sekä Rock´n Roll (CA 30).
http://venelehti.fi/jutut/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/

Lue lisää

Eikös siitä pallonkierrosta jäänyt puuttumaan matka Kanarialta Madeiralle tms.

Kyllä jäi "vajaaksi" tuon verran mutta PS aikoo paikata sen ja olla vanhin yksin pallonkiertänyt.

En muuten väittänyt että vene olisi CA, vaan sen kaltainen.

putjettipurjehtija kirjoitti:

Kyllä jäi "vajaaksi" tuon verran mutta PS aikoo paikata sen ja olla vanhin yksin pallonkiertänyt.

En muuten väittänyt että vene olisi CA, vaan sen kaltainen.

Oudoksun väitettäsi, että Aage Utzonin piirtämät pienehköt kevytrakenteiset "spidsgatter" -huviveneet olisivat olleet Colin Archerin piirtämien raskaiden pelastus/luotsiveneiden kaltaisia.
Vai onko niin, että tietämyksen puuttuessa mielikuvitus tekee kaikki vanhat puuveneet, varsinkin suippoperäiset kosterit samankaltaisiksi aivan kuten vanhat autotkin. Kaikki autot olivat mustia. Silti kaikki eivät olleet Fordeja.

Keräsin netistä muutamia runkokuvia veneiden vertailua varten.
Tässä on Colin Archerin runkopiirroksia
http://colin-archer.no/ColinArcherPlans-filer/image004.jpg
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Redningsskøyte_RS1_blir_til.jpg/220px-Redningsskøyte_RS1_blir_til.jpg

Tässä Aage Utzonin suunnittelemia veneitä:
http://fri.info.pl/media/img/_s45_4.jpg
http://www.dba.dk/aage-utzon-spidsgatter-30m2/id-1011323788/
http://www.sckruger.dk/DieYacht1965.pdf
http://www.lystsejlads.dk/effekter/images/90-92-sub.jpg
http://www.forumdfael.dk/baadfoto/saga.jpg

Tässä Arvid Laurinin suunnittelema vene verrokiksi Aage Utzonin piirtämille
http://www.l32.jbrems.dk/db_Gaudeamus5.jpg
Laurinin runkopiirros vuodelta 1933
http://woodenboatrescue.org/archive/kosterpic4.jpg

Myönnän kernaasti että en pysty vertailemaan veneitä tuolla tarkkuudella.

Kun tarkemmin mietin niin yritin epäsuorasti vastata aloittajan kysymykseen so. miksi en hankkisi CA:ta juuri sillä kriteerillä jonka PSuominen mainitsi.

Suosittelen edelleen mainitsemani jutun lukemista vaikkapa kirjastossa, jos Vene-lehti muuten närästää.

Rustiraudoista kaapelit kölipulttien alle.

bulttiboikkar kirjoitti:

Rustiraudoista kaapelit kölipulttien alle.

Mutta rautaköli on lasikuiturungon sisällä, joten rauta ei ole meressä.

ei_kölipultteja kirjoitti:

Mutta rautaköli on lasikuiturungon sisällä, joten rauta ei ole meressä.

Pitäisikö näistä lasikuituveneistä oikeastaan puhua siten kuin englanninkielisissä kirjoituksissa ja vene-esittelyissä usein tehdään: "design inspired by Colin Archer"?
Alkuperäisissä Colin Archerin piirustuksissa oli runkoon pultattu köli. Lasikuitumukaelmat colinarchereista ovat tulleet vasta nykyaikana eikä lasikuitu taida sittenkään olla kaikkein tavallisin materiaali. Pikaisella nettisurffauksella näytti, että isojen colinarchreiden tavallisimmat runkomateriaalit olisivat teräs ja puu. Lasikuitu ja ferrobetoni näyttäisi vähemmistöltä. "Aitojen" puisten colinarchereiden rakentamiseen/kunnostamiseen erikoistuneita veistämöitä on muutama Norjassa - yhä harvemmalla varmaankin on varaa ja innostusta rakennuttaa uutta nostalgista colinarcheria.
Suomalaissilmin nähtynä kai tulee se käsitys, että muualla rakennetut lasikuituiset CA-mukaelmat olisivat samanlaisia kuin J.Lydmanin versiot. Niissä paarlastiköli on laminoitu lasikuidun sisään. Onko myös muissa lasikuituisissa?

Tällainen maadoitusohje löytyy:
“Connect a 4 AWG battery cable from the base of your aluminum mast to the nearest keel bolt from external ballast. If you have internal ballast, you should install a lightning ground plate.”
Dynaplate-maadoituslevyä suositellaan SSB-radion maadoitukseen lasikuituveneessä, mutta ei välttämättä pidetä riittävänä ukkossuojauksen maadoituslevynä. Saman tyyppisiä, mutta pitempiä rungon ulkopuolisia maadoituslevyjä on suositeltu (Boat US). Amerikkalaiset vakuutusyhtiöt näyttävät puoltavan rikin maadoitusta köliin. Sekstanttikeskustelussa oli linkki siihen. En muista oliko siinä viitattu maadoituslevyihin.
http://www.crew4sail.com/articles/SSB_earthing/SSB_gr10.jpg
http://www.boatus.com/seaworthy/magazine/2016/january/lightning-protection-on-recreation-watercraft.asp
http://marinelightning.com

En ole milloinkaan nähnyt tuollaisia maadoituslevyjä lasikuiturungon sisään leivotuissa pitkissä köleissä.

Omg. Aivan kamalannäköistä menoa. Tulee mieleen ajat jolloin omistin liukuvan matkaveneen. En halua palata niihin aikoihin takaisin.

Eiköhän syy ole nostalginen noste. Colin Archerin suunnittelemat pelastus- ja luotsiveneet oli käytännössä todettu niin merikelpoisksi, että niistä tuli legenda. Kun alkuperäisestä ideasta ei ole jäljellä muuta kuin tarunhohtoinen nimi ja samaan aikaan vanhojen puuveneiden tuntemus on minimaalista, mitä tahansa puukosteria on alettu nimittää "colinarcheriksi". Eivät Haukilahden Veneveistämön rakentamat CA:tkaan ole oikeita colinarchereita, vaan Colin Archerin runkomuotojen mukaelmia. Ehkä Colin Archerin nimen liittäminen vaikkapa 30-jalkaiseen muovi- tai puukosteriin tekee siitä paremmin myyvän?

Kuten totesit, purjeveneet ovat kehittyneet sadassa vuodessa. Muyya kehitys ei aina ole mennyt merikelpoisempaan suuntaan. Tarvittiin esim. Fastnet79 -katastrofi sekä ihmishenkiä aiheuttaneita kölikonstruktion pettämisiä muuttamaan rakenteiden suunnittelua. Optimaalisten runkomuotojen suunnittelu pilattiin mittasääntöjen palvonnalla jne. Peräsin- ja köliongelmat eivät ole vieläkään poistuneet. Lujitemuovisia rakenteita on ohennettu ja kevennetty riskirajoille saakka. Erilaisia mokia on sattunut yhä - jopa tunnetuille venevalmistajille vrt Oysterin ja HR:n laminaattiongelmat. Valtamerikisaan rakennetut VOR-veneet eivät välttämättä kestä valtamerta. Vauhti on tärkeämpi kuin merikelpoisuus?

Useimpia double-endereitä sanotaan ainakin Suomessa Colin Archer-tyyppisiksi. Täällä on kyllä omakin traditio, sillä talonpoikaisveneitä on paljon tuplapäisinä ja niiden malli on satoja vuosia mr. Archeria vanhempi. Toki myös katkaistun pään kanssa on etenkin isompia veneitä.

Olisi lipsahtanut tuonne peräsimen väliin.

http://colinarcherfinland.com/wp-content/uploads/2013/06/hvv-kuvia-2511.jpg

upqiojjnv kirjoitti:

Olisi lipsahtanut tuonne peräsimen väliin.

http://colinarcherfinland.com/wp-content/uploads/2013/06/hvv-kuvia-2511.jpg

Lue lisää

Alimmaisena CA-peräsimissä on sarana, joten ei verkko sinne väliin mene, ja peräsimen alareuna on korkeammalla kuin kölin alareuna.

Kerran olen mennyt eväkölin kanssa lohisiiman yli ja kerran rysän ankkurivaijerin yli. Kyllä ne molemmat huomasi, mutta molemmista meni yli köli, potkuri ja peräsin ongelmitta.

ei.tarvi.olla.ca kirjoitti:

Kerran olen mennyt eväkölin kanssa lohisiiman yli ja kerran rysän ankkurivaijerin yli. Kyllä ne molemmat huomasi, mutta molemmista meni yli köli, potkuri ja peräsin ongelmitta.

Lue lisää

Tuo sakemanni joutui sukeltelemaan atlantissa veneensä alla leikkaamassa verkkoa puukolla. Sanoi nielleensä ämpärillisen merivettä ja kädet veressä. Verkot on suuria. Ei ollut onneksi merenkäyntiä.

ei.tarvi.olla.ca kirjoitti:

Kerran olen mennyt eväkölin kanssa lohisiiman yli ja kerran rysän ankkurivaijerin yli. Kyllä ne molemmat huomasi, mutta molemmista meni yli köli, potkuri ja peräsin ongelmitta.

Lue lisää

Sulla kävi hyvä tuuri! Itse jäin eväkölisellä kiinni Suomenlahdella olleeseen ajoverkkoon niin, että irroituksessa kului toista tuntia. Harmi oli erityisen suuri siksi, että kysymyksessä oli avomerikisa. Oltiin kärkiporukassa ennenkuin vahinko sattui. Jäätiin lähes viimeiseksi, kun ei viitsitty keskeyttää.
Viron rannikolla oli kapulaverkkoja. Ehkä moni tietää sellaiset. Ne voivat olla satojen metrien pituisia eikä niitä aikaisemmin merkitty millään tavalla. Kalastajien tarkoitus oli kuulemma se, että verkon yli saa ajaa. Selkävaijeri kestää yliajot. Spinnulla kulki hyvää vauhtia ja viime hetkellä iltahämärässä huomattiin verkko. Köli meni yli, mutta peräsin ei.
Kurjin tilanne on, kun verkko takertuu lapioperäsimen ja rungon väliin.
Pitkäkölisellä ei satu samanlaisia ongelmia. On kokemusta, tosin ei colinarcherilla.