Osaiskohan joku laskea tai kertoa paljonko tommoinen hidastaa matkantekoa.
Vaikkapa vertailukohde kuinka monta ylikiloa napadynamo tuottaa polkijalle yms...
Oonpa ajatellu ostaa tavallisen vantee eteen ja korvata napadynamo pattereilla.
Vaikkapa vertailukohde kuinka monta ylikiloa napadynamo tuottaa polkijalle yms...
Oonpa ajatellu ostaa tavallisen vantee eteen ja korvata napadynamo pattereilla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
No onhan se. Mutta tuskinpa puhutaan kiloista edes. Kyseinen laite tuottaa sen verran vähän virtaa eli siis vie minimaalisen vähän energiaa sun polkemisesta että merkitys ei voi olla kovin suuri.
3W on teho mitä nuo tuottaa. Hiha-arvio siis että noin 300g.
Tosin ehkä tätä kannattaa funtsia suhteellisesti koska eihän tähän kysymykseen ole vastausta ellei tiedetä kaikkia parametreja kuten vauhtia.
Esim:
An elite cyclist can produce about 5 watts (5W) of power for every kilogram of bodyweight for a 1-hour event. For example, a 70kg cyclist who is able to maintain a power output of 350W for 1 hour would be considered to be in the elite category
Elikkä optimaalisen hyvällä napadynamolla superpolkijan tehosts menee noin prosentin verran dynamon aiheuttamaan kitkaan.
Napadynamolla ja napadynamolla on eroa. Pelkän tuotetun virran mittaaminen ei anna todellista kuvaa. Halpiksien vastus on melkoinen, mutta SONdeluxin dynamoita käytetään randonneur pyörissäkin.
Kiitos hyvistä vastauksista, sainpahan pohjaa mietinnöille.
En tiedä oonko ihan väärässä mutta lenkkini varrella on yksi mäki joka vapaa pudotuksella on mennyt noin 40/kmh mutta dynamon kanssa noin 30/kmh. Kutakuinkin samoilla olosuhteilla. Sama asia tasamaalla, keskinopeus on tippunut on 18kmh 16kmh. Vaikuttaisi että mitä enemmän vauhtia sitä kovempi vastustus.
Kiitoksia vastauksista - saa toki laittaa lisääkin.
No, jos sulla on napadynamo pyörässä, ei varmaan pääasia ole enää vauhti?
Aattele asia niin, että kunnolle se on parempi asia se dynamo, jos hiukan lisää vastusta.
Sitten kun pari vuotta poljet tolla, vaihdat rinkulan normaaliin, niin on keskinopeus 25 :)
Minulla on kahdessa vakituisesti käytettävässä pyörässä napadynamo. Toisessa SON, toisessa Shimano. Kummassakaan ei tasan huomaa, onko valot päällä vai ei. Eikä tiedä mitään mistään "ylimääräisestä vastuksesta". Napadynamon vastus on normaaliajossa niin pieni, ettei sen vaikutusta vain tunne.
Enemmän eroa rullausnopeuksiin saat muuttamalla rengaspaineita pari prosenttia optimaalisesta. (Kai tiedät, paljonko juuni nyt alla olevissa kumeissa pitää olla painetta parhaan rullaavuuden saavuttamiseksi?) Pyörällä on tärkeää saada valot päälle aina tarvittaessa ja ilman vaivaa. Siksi napadynamo ja valokennokatkaisimella varustetut valot.
Eihän valojen päällä oleminen vaikuta. Napadynamosta katsottuna se on "aina päällä". Se tuottaa vastuksen kun poljetaan, riippumatta siitä meneekö virta lampulle asti. Jos oikeasti haluaisi nähdä eron, niin tilalle pitäisi vaihtaa sama kiekko mutta "normaalilla" navalla. Vasta tällöin huomaa eron.
Tuskin edes huomaa että on napadynamo. On sen verran kevyt polkea.
Se vaan on niin, että kun matka pitenee, vaikuttaa kaikki. Ei tarvi kuin vaijerinpätkä olla törröllään ja esim osua nilkkaan joka polkaisulla niin jo ottaa päähän, kun olet satakunta kilsaa mennyt ja väsy alkaa painaa.
Ei napadynamo mikään jarru ole, mutta jossain kohtaa sen tekis mieli heittää hiiteen :) kun alkaa reidet puutua ja joutuu satulaa keventelemään..
Ethän vain yritä liian pitkiä matkoja, kun noin vaikealta tuntuu?
Napadynamon vastuksen huomaa käytännössä vain kun kiekko on irti. Jos silloin yrität pyörittää akselista sormin, tunnet pykäläisen vastuksen. Kiekko kiinnitettynä eron huomaa ehkä toiseen pyörään verratessa. Napadynamollinen kiekkokin pyörii monen-monta kierrosta ihan vain ilmassa kun pyöräytät.
Joskus pitää vetää hiukan yli, siitä on apua myöhemmin. Tuo oli vähän kuin esimerkki vain ;) ei tarvi olla isoa asia, ihan vaikka henkinen vain, siinä kohtaa kun energiat loppuu.
Ei ole hidaste, jos on akku tarakalla, mistä syöttää virtaa dynamolle potkimaan lisävauhtia :)
Tuotahan voisi joku testata: Napadynamolla varustettu vanne ja sähkömoottori pyörittämään akselia. Vertaa energiankulutusmittarilla eroa kun vanne pyörii tai on pysäytetty. Itse kokeilin kerran porakoneella pyörittää napadynamoa hetken ja kyllä se dynamo kuumeni niin ettei kehdannut koskea. Oli halpa shimano ja ei tuntunut mukavalta pyörässä. Edes 5mm keltaista lediä en saanut dynamolla käräytettyä alamäessä.
yksi kokeilemisen arvoinen juttu olisi myös propelli tarakalla, alamäessä valot palaa kirkkaasti ja ainahan meill on vastatuuli?
Jos ei muuta niin napadynamo lisää polkupyörän hintaa n. 100 eurolla. Satasalle saa vinon pinon pattereita ja valaisimia.
Yhtä tehokkaan lampun (400lumenia) saa 23€, jossa on mukana akku mitä voi ladata ja valaisee ~2h täydellä kirkkaudella. Lampussa on mukana päivävilkku.
Napadynamon (a kiinteän valaisimen) idea on kai
1.Se on aina mukana.
2.Hyytyy vasta kun polkijakin.
3.Vaikeammin varastettava parkissa.
Ja palaa niin yöllä kuin päivällä. Katselee tuolla pyöräilijöitä, niin niillä palaa ne dynamolamput keskellä kirkasta päivääkin, kun niitä ei vissiin saa mistään kytkettyä pois päältä. Mutta tuleehan sille polttimolle jossain kohtaa tunnit täyteen, on sitten lediä tai vanhan liiton halogeenia.
Saa kytkettyä pois mutta miksi näkisin sen vaivan, eli palaa aina.
Saa pois, mutta palaa aina. Mitäpä sitä naksuttelemaan.
Parempi kun on samalla poljinvastusvaivalla valot aina päällä, huomaapahan autoilijat paremmin.
Semmonen lamppu olis hyvä, että se lataisi virtaa pimeydestä ja se olisi integroitu pyörän runkoon.
Napadynamo aiheuttaa vastusta kun valo päällä, sen voi todeta kun pyörittää käsin rengasta valot päällä tai pois.Siitä aiheuttaako pienintäkään vastustusta kun valot pois en osaa sanoa.
Napadynamon rooli nykypyöräilyssä on antaa latausvirtaa, ei käyttövirtaa.
Ikiliikkujaa ei tuostakaan saa.
Yleisimpiä ovat vieläkin ne pelkkää valontuottoa tarjoavat dynamot koska ovat huomattavasti halvempia kuin ne joilla voi ladata kännyköitä tms.