Titta Pågen

Ensirakkaudesta nousee esiin Titta. Kaikenlaista misua on ollut, mutta Titta. Titta on rakkauden koko kuva. Äidinrakkaudesta mulla ei ole ollut oikein mitään käsitystä. Mutsi oli sellainen kotitalouskone. Heti kun hommat väheni, niin sillä oli harrastuksia kalenteri täynnä. Kai se jotain on, mutta naapuritalon Titta oli kuin aamuauringon loiste.

Hän oli pidempi kuin pikkusisarensa, vaalea kuin kahiseva kaislameri ja hänellä oli soma pikku rako etuhampaiden välissä. Muistan vieläkin hänen tuoksunsa ja untsarin ilmavan huokauksen, kun kietouduimme talvipakkasella toisiimme.

Ja mitäs sitten tapahtuikaan?

(Hihitystä)
11113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Ihminen joka saa toisen hehkumaan ja lopulta loistamaan, on rakkauden koko epätodellisuus ja sen kirjo.

Dantella oli vähän samaa vikaa.

(Reps)

Äänestä
  • Rakkaudessa sen hämmentävin kokemus on yhteensulautuminen. Minuus ja sinuus sekoittuvat ja äkkiä emme ole mitään ilman toista. Kadun varteen jätetty pikkulapsikin osaa toimia täysin rationaalisesti yllättävässä tilanteessa, mutta rakastuneet eivät.

    Kun ensimmäinen ero tulee, niin se on kokemuksena ihmiselämässä sen arvokkain. Juuri sillä hetkellä näkee kaiken. Aivan kaiken.

    (Naurua)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Rakkaudessa sen hämmentävin kokemus on yhteensulautuminen. Minuus ja sinuus sekoittuvat ja äkkiä emme ole mitään ilman toista. Kadun varteen jätetty pikkulapsikin osaa toimia täysin rationaalisesti yllättävässä tilanteessa, mutta rakastuneet eivät.

    Kun ensimmäinen ero tulee, niin se on kokemuksena ihmiselämässä sen arvokkain. Juuri sillä hetkellä näkee kaiken. Aivan kaiken.

    (Naurua)

    Vittu, talossa ei ole leipää.

    (Hirn)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Vittu, talossa ei ole leipää.

    (Hirn)

    Mjoo

    Titta jäi elämän pyörivien puolien runtelemaksi. Mä löysin (oikeastaan minut bongattiin) jonkun tumman ja vaarallisen naisenalun jalkojen välistä.

    En muista hänestä oikein mitään.

    (Katumusnaurua)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Mjoo

    Titta jäi elämän pyörivien puolien runtelemaksi. Mä löysin (oikeastaan minut bongattiin) jonkun tumman ja vaarallisen naisenalun jalkojen välistä.

    En muista hänestä oikein mitään.

    (Katumusnaurua)

    Funtsi, millainen paskiainen sinäkin olet ollut. Siis aivan sika.

    Kaikista matemaattisista mallinnuksista ja todennäköisyyslaskelmista huolimatta, sä olet kaveri, jolla on pää aina jonkun perseessä. Se on kuin luonnonlaki, että kohta taas kolisee.

    (Reps)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Funtsi, millainen paskiainen sinäkin olet ollut. Siis aivan sika.

    Kaikista matemaattisista mallinnuksista ja todennäköisyyslaskelmista huolimatta, sä olet kaveri, jolla on pää aina jonkun perseessä. Se on kuin luonnonlaki, että kohta taas kolisee.

    (Reps)

    Mjaa

    Sattuuhan sitä. Titta taas meni naimisiin jonkun insinöörin kanssa ja asuu omakotitalossa Salossa. Hänellä on kaksi lasta ja muutama tutkinto takataskussa.

    Mielestäni hän ei voi olla onnellinen.

    (Hihitystä)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Mjaa

    Sattuuhan sitä. Titta taas meni naimisiin jonkun insinöörin kanssa ja asuu omakotitalossa Salossa. Hänellä on kaksi lasta ja muutama tutkinto takataskussa.

    Mielestäni hän ei voi olla onnellinen.

    (Hihitystä)

    Näkemys

    "Titta herää valoon. On lauantaiaamu. Lattia tuntuu kylmältä. Yläkerran käytävällä ei enää tuoksu unelta. Hän kulkee hiipien lastenhuoneen oven editse vessaan, istuutuu pöntölle ja tunnustelee rintojaan etsien niistä kyhmyjä. Hautajaisista oli jo vuosia."

    (Naurua)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Näkemys

    "Titta herää valoon. On lauantaiaamu. Lattia tuntuu kylmältä. Yläkerran käytävällä ei enää tuoksu unelta. Hän kulkee hiipien lastenhuoneen oven editse vessaan, istuutuu pöntölle ja tunnustelee rintojaan etsien niistä kyhmyjä. Hautajaisista oli jo vuosia."

    (Naurua)

    Siinäpä sitä keskiluokkaista perheenäidin elämää. Kirjoittelisi vaikka nettiin jotain soopaa.

    (Perheellistä hihitystä)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Siinäpä sitä keskiluokkaista perheenäidin elämää. Kirjoittelisi vaikka nettiin jotain soopaa.

    (Perheellistä hihitystä)

    Jos mä olisin Titta, niin taatusti mussa olisi jokin irrationaalinen aspekti, kuin syvyyksien lonkerohirviö, jolla olisi voimaa kaataa valtamerilaivoja hauraudestaan huolimatta. Sen voima olisi sen avuttomuudessa ja yksinäisyydessä, irrallisuudessa ja absoluuttisessa vapaudessa. Tämä kevyt naisellisuuden temppeli on avoin elämän tuulille puhaltaa sen pylväiköissä siirrellen kuivia lehtiä kuin rapisevia roskia.

    Multaa se vain on, se harha, jonka kuulet.

    (Hihitystä)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Jos mä olisin Titta, niin taatusti mussa olisi jokin irrationaalinen aspekti, kuin syvyyksien lonkerohirviö, jolla olisi voimaa kaataa valtamerilaivoja hauraudestaan huolimatta. Sen voima olisi sen avuttomuudessa ja yksinäisyydessä, irrallisuudessa ja absoluuttisessa vapaudessa. Tämä kevyt naisellisuuden temppeli on avoin elämän tuulille puhaltaa sen pylväiköissä siirrellen kuivia lehtiä kuin rapisevia roskia.

    Multaa se vain on, se harha, jonka kuulet.

    (Hihitystä)

    Ei hitto, suihkuun pitäisi mennä. Ja just kun oli rpmaani aluillaan.

    (Komediallista hihitystä)

    Äänestä

  • Luolamadonna kirjoitti:

    Ei hitto, suihkuun pitäisi mennä. Ja just kun oli rpmaani aluillaan.

    (Komediallista hihitystä)

    Jos kirjoitan joskus fiktiivisen elämäntarinan, niin sen nimeksi tulisi juuri tuo kirjoitusvirhe.

    Rqmaani

    (Reps)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Luolamadonna kirjoitti:

Ensirakkaudesta nousee esiin Titta. Kaikenlaista misua on ollut, mutta Titta. Titta on rakkauden koko kuva. Äidinrakkaudesta mulla ei ole ollut oikein mitään käsitystä. Mutsi oli sellainen kotitalouskone. Heti kun hommat väheni, niin sillä oli harrastuksia kalenteri täynnä. Kai se jotain on, mutta naapuritalon Titta oli kuin aamuauringon loiste.

Hän oli pidempi kuin pikkusisarensa, vaalea kuin kahiseva kaislameri ja hänellä oli soma pikku rako etuhampaiden välissä. Muistan vieläkin hänen tuoksunsa ja untsarin ilmavan huokauksen, kun kietouduimme talvipakkasella toisiimme.

Ja mitäs sitten tapahtuikaan?

(Hihitystä)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu