http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-03/cwru-tcb032116.php hieman lukemista..
kreationismi-neurologinen sairaus?
29
317
Vastaukset
To believe in a supernatural god or universal spirit, people appear to suppress the brain network used for analytical thinking and engage the empathetic network, the scientists say. When thinking analytically about the physical world, people appear to do the opposite.
- tieteenharrastaja
Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia, ja alyyttisessä ajattelussa ei juuri ole tunteille sijaa.
Nuo ajattelumoodit mahtuvat kuitenkin myös samaan ihmiseen riitelemättä keskenään. - epiphaniuseikirj
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia, ja alyyttisessä ajattelussa ei juuri ole tunteille sijaa.
Nuo ajattelumoodit mahtuvat kuitenkin myös samaan ihmiseen riitelemättä keskenään."Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia"
Kyllähän jumaluskon perustelut voivat olla filosofisesti loogisia. epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia"
Kyllähän jumaluskon perustelut voivat olla filosofisesti loogisia.Ilmankos filosofia on kuollut tieteenala, jolla ei ole mitään annettavaa.
- tieteenharrastaja
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia"
Kyllähän jumaluskon perustelut voivat olla filosofisesti loogisia.Voivat toki olla:
"Kyllähän jumaluskon perustelut voivat olla filosofisesti loogisia."
Sellaiset perustuvat kuitenkin aina lähtöolettamuksiin, joiden pohjana ei ole objektiivisia havaintoja. Vähän niinkuin matematiikkakin. - epiphaniuseikirj
he-ma kirjoitti:
Ilmankos filosofia on kuollut tieteenala, jolla ei ole mitään annettavaa.
"Ilmankos filosofia on kuollut tieteenala, jolla ei ole mitään annettavaa."
Ironinen kommentti. Kai ymmärrät, että tuo on filosofinen kannanotto tieteisiin?
Samanlaisen kommentin heitti muuten Stephen Hawking, mikä taas kertoo siitä, että hölynpöly pysyy hölynpölynä vaikka se tulisi maailmankuulun tiedemiehen suusta. - ufjehefuh
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Tuo kulostaa aika luonnolliselta. Jumalauskon perusteluthan ovat tunneperäisiä eivätkä loogisia"
Kyllähän jumaluskon perustelut voivat olla filosofisesti loogisia.Jos tarkoitat loogisella kestäviä, niin ei.
- ufjehefuh
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Ilmankos filosofia on kuollut tieteenala, jolla ei ole mitään annettavaa."
Ironinen kommentti. Kai ymmärrät, että tuo on filosofinen kannanotto tieteisiin?
Samanlaisen kommentin heitti muuten Stephen Hawking, mikä taas kertoo siitä, että hölynpöly pysyy hölynpölynä vaikka se tulisi maailmankuulun tiedemiehen suusta.Kaiken ajattelun pitäminen filosofiana ei ole filosofiaa. Jos pitää, ei ole erikseen filosofiaa. Oliko tämä filosofiaa?
- epiphaniuseikirj
ufjehefuh kirjoitti:
Kaiken ajattelun pitäminen filosofiana ei ole filosofiaa. Jos pitää, ei ole erikseen filosofiaa. Oliko tämä filosofiaa?
"Kaiken ajattelun pitäminen filosofiana ei ole filosofiaa. Jos pitää, ei ole erikseen filosofiaa. Oliko tämä filosofiaa?"
Oli.
Filosofia sanana tarkoittaa "viisauden rakastamista",mutta sen määritteleminen ei ole mikään yksiselitteinen juttu.
Se voidaan lokeroida erikseen, mutta se kuitenkin ulottoo esimerkiksi kaikkiin tieteenaloihin.
Sanoisin vielä niinkin, että filosofia on tieteen alku ja sen loppu.
Kaikki ajattelu ei kuitenkaan tietysti ole filosofiaa.
Älykin tottakai perustuu ajattelemiseen, se esimerkiksi ratkaisee matemaattisia yhtälöitä. Filosofia (viisaus) pohtii mitä matematiikka on, mitä hyötyjä tai haittoja siitä voi olla, miten siihen tulisi suhtautua jne.
Nämä kaksi yhdessä on hyvä, mutta harvemmin(tuskin koskaan) ne ovat ihmisillä yhteiskuntana tai yksilöinä tasapainossa. Olisi mielestäni typeryyttä väittää jommankumman kuolleen tai vähätellä toista.
Jos minä joutuisin päättämään, niin eläisin mielummin maailmassa jota dominoi viisaus, saatikka maailmassa jota dominoi äly. Tämä siis älyä vähättelemättä, mutta pidän viisautta turvallisempana.
Tässä yhden miehen viisautta viisaudesta:
http://yle.fi/uutiset/viisaus_ja_alykkyys_eivat_valttamatta_asu_samassa_ihmisessa/5097734 - ufjehefuh
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Kaiken ajattelun pitäminen filosofiana ei ole filosofiaa. Jos pitää, ei ole erikseen filosofiaa. Oliko tämä filosofiaa?"
Oli.
Filosofia sanana tarkoittaa "viisauden rakastamista",mutta sen määritteleminen ei ole mikään yksiselitteinen juttu.
Se voidaan lokeroida erikseen, mutta se kuitenkin ulottoo esimerkiksi kaikkiin tieteenaloihin.
Sanoisin vielä niinkin, että filosofia on tieteen alku ja sen loppu.
Kaikki ajattelu ei kuitenkaan tietysti ole filosofiaa.
Älykin tottakai perustuu ajattelemiseen, se esimerkiksi ratkaisee matemaattisia yhtälöitä. Filosofia (viisaus) pohtii mitä matematiikka on, mitä hyötyjä tai haittoja siitä voi olla, miten siihen tulisi suhtautua jne.
Nämä kaksi yhdessä on hyvä, mutta harvemmin(tuskin koskaan) ne ovat ihmisillä yhteiskuntana tai yksilöinä tasapainossa. Olisi mielestäni typeryyttä väittää jommankumman kuolleen tai vähätellä toista.
Jos minä joutuisin päättämään, niin eläisin mielummin maailmassa jota dominoi viisaus, saatikka maailmassa jota dominoi äly. Tämä siis älyä vähättelemättä, mutta pidän viisautta turvallisempana.
Tässä yhden miehen viisautta viisaudesta:
http://yle.fi/uutiset/viisaus_ja_alykkyys_eivat_valttamatta_asu_samassa_ihmisessa/5097734Se että meille on olemassa esim. matematiikkaa vaatii jo itsessään älyä ja viisautta. Sen faktan "unohtamisen" seurauksesta johtuu tarve esiintuoda ja sormella osoittaa aiheeseen sisältyviä asioita erikseeen filosofisina. Mitä muutakaan aiheen sisällä ja käytössä olisi kuin älyä ja viisautta vaativia asioita, kun se kokonaisuudessaan on niiden luomia. Kun puhutaan matematiikan hyödyistä ja haitoista ei puhuta matematiikasta itsestään vaan muusta. Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen vaan: matematiikka erillisenä filosisena luomuksena ja sen/jonkin käytön filosofia. Jos matematiikkaa tekee väärin, ei osaa, se raukeaa olemasta sekä matematiikkaa että filosofiaa(älyä ja viisautta). Siinä itsessään ei siis ole mitään filosofisia johdannaisia mistä keskustella, se joko on tai ei ole. Muu keskustelu käytöstä on keskustelua käytöstä, jonka voi liittää mihin vain.
Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan. - ufjehefuh
ufjehefuh kirjoitti:
Se että meille on olemassa esim. matematiikkaa vaatii jo itsessään älyä ja viisautta. Sen faktan "unohtamisen" seurauksesta johtuu tarve esiintuoda ja sormella osoittaa aiheeseen sisältyviä asioita erikseeen filosofisina. Mitä muutakaan aiheen sisällä ja käytössä olisi kuin älyä ja viisautta vaativia asioita, kun se kokonaisuudessaan on niiden luomia. Kun puhutaan matematiikan hyödyistä ja haitoista ei puhuta matematiikasta itsestään vaan muusta. Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen vaan: matematiikka erillisenä filosisena luomuksena ja sen/jonkin käytön filosofia. Jos matematiikkaa tekee väärin, ei osaa, se raukeaa olemasta sekä matematiikkaa että filosofiaa(älyä ja viisautta). Siinä itsessään ei siis ole mitään filosofisia johdannaisia mistä keskustella, se joko on tai ei ole. Muu keskustelu käytöstä on keskustelua käytöstä, jonka voi liittää mihin vain.
Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan.Pointtina taisi olla: ymmärtämättömien sormella osoittelua ilmeisestä.
- epiphaniuseikirj
ufjehefuh kirjoitti:
Se että meille on olemassa esim. matematiikkaa vaatii jo itsessään älyä ja viisautta. Sen faktan "unohtamisen" seurauksesta johtuu tarve esiintuoda ja sormella osoittaa aiheeseen sisältyviä asioita erikseeen filosofisina. Mitä muutakaan aiheen sisällä ja käytössä olisi kuin älyä ja viisautta vaativia asioita, kun se kokonaisuudessaan on niiden luomia. Kun puhutaan matematiikan hyödyistä ja haitoista ei puhuta matematiikasta itsestään vaan muusta. Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen vaan: matematiikka erillisenä filosisena luomuksena ja sen/jonkin käytön filosofia. Jos matematiikkaa tekee väärin, ei osaa, se raukeaa olemasta sekä matematiikkaa että filosofiaa(älyä ja viisautta). Siinä itsessään ei siis ole mitään filosofisia johdannaisia mistä keskustella, se joko on tai ei ole. Muu keskustelu käytöstä on keskustelua käytöstä, jonka voi liittää mihin vain.
Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan."Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen"
Kyllä on, mutta sen perusta on filosofia eikä matematiikka.
"Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan."
Tietenkään matematiikka itsessään ei tarvitse filosofiaa yhtään sen enempää kuin ihmistäkään.
Filosofi ei voi lisätä tai poistaa matematiikasta mitään, mutta hän voi pohtia esimerkiksi matematiikan filosofisia perusteita ja seurauksia.
Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys, tai sitten hänellä on äärimmäisen suppea käsitys filosofiasta.
"Pointtina taisi olla: ymmärtämättömien sormella osoittelua ilmeisestä."
Pikemminkin muistuttaa tärkeästä asiasta.
Älyn ihainnointi viisauden kustannuksella on mielestäni huono asia. Se on kuin tultaisiin ehdointahdoin "värisokeiksi" - sokeita.riittää
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen"
Kyllä on, mutta sen perusta on filosofia eikä matematiikka.
"Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan."
Tietenkään matematiikka itsessään ei tarvitse filosofiaa yhtään sen enempää kuin ihmistäkään.
Filosofi ei voi lisätä tai poistaa matematiikasta mitään, mutta hän voi pohtia esimerkiksi matematiikan filosofisia perusteita ja seurauksia.
Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys, tai sitten hänellä on äärimmäisen suppea käsitys filosofiasta.
"Pointtina taisi olla: ymmärtämättömien sormella osoittelua ilmeisestä."
Pikemminkin muistuttaa tärkeästä asiasta.
Älyn ihainnointi viisauden kustannuksella on mielestäni huono asia. Se on kuin tultaisiin ehdointahdoin "värisokeiksi""Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys"
En nyt sanoisi, että se on äly, joka siinä sokaisee. Mieluumminkin sen vastakohta. - ufjehefuh
epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Ei ole matematiikan filosofiaa erikseen"
Kyllä on, mutta sen perusta on filosofia eikä matematiikka.
"Matematiikka itsessään ei siis tarvitse enää filosofiaa, filosofia "tarvitsee" matematiikkaa yms. ollakseen jotain, saadakseen sisältöä, voidakseen toimia... Filosofi ei voi matematiikasta itsestään sanoa enää yhtään mitään mikä ei siihen olisi aina lähtökohtaisesti kuulunutkin. Kyse olisi silloin huonosta filosofiasta tai oikeammin ei filosofiasta lainkaan."
Tietenkään matematiikka itsessään ei tarvitse filosofiaa yhtään sen enempää kuin ihmistäkään.
Filosofi ei voi lisätä tai poistaa matematiikasta mitään, mutta hän voi pohtia esimerkiksi matematiikan filosofisia perusteita ja seurauksia.
Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys, tai sitten hänellä on äärimmäisen suppea käsitys filosofiasta.
"Pointtina taisi olla: ymmärtämättömien sormella osoittelua ilmeisestä."
Pikemminkin muistuttaa tärkeästä asiasta.
Älyn ihainnointi viisauden kustannuksella on mielestäni huono asia. Se on kuin tultaisiin ehdointahdoin "värisokeiksi""Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys, tai sitten hänellä on äärimmäisen suppea käsitys filosofiasta."
Joku saattaa mieltää filosofian itsestäänselvyytenä, luonnollisena ajatteluna mitä ei tarvitse erikseen nimetä ja liittää asioiden kylkeen. Niin kuin tieteentekijät, rahoittajat yms. ei automaattisesti miettisi niitä asioita tutkimuskohteisiinsa liittyen, että tarvittaisiin erikseen filosofi kertomaan seikkaperäisesti mitä tutkimustuloksista seuraa tms. Tai isommin ettei koko kansakunta tiedä mitä tutkimustulokset tarkoittaa, miten pitää suhtautua tai toimia niiden pohjalta ilman että filosofi tulee tornistaan kertomaan. Tuollain nähtynä filosofia saattaa ärsyttää... - epiphaniuseikirj
ufjehefuh kirjoitti:
"Ihminen joka sanoo että filosofia on kuollut tai tarpeeton, on mielestäni rumasti sanottuna oman älynsä sokaisema typerys, tai sitten hänellä on äärimmäisen suppea käsitys filosofiasta."
Joku saattaa mieltää filosofian itsestäänselvyytenä, luonnollisena ajatteluna mitä ei tarvitse erikseen nimetä ja liittää asioiden kylkeen. Niin kuin tieteentekijät, rahoittajat yms. ei automaattisesti miettisi niitä asioita tutkimuskohteisiinsa liittyen, että tarvittaisiin erikseen filosofi kertomaan seikkaperäisesti mitä tutkimustuloksista seuraa tms. Tai isommin ettei koko kansakunta tiedä mitä tutkimustulokset tarkoittaa, miten pitää suhtautua tai toimia niiden pohjalta ilman että filosofi tulee tornistaan kertomaan. Tuollain nähtynä filosofia saattaa ärsyttää...Joo noinhan se saattaa olla.
Tuli ehkä itsekin kärjistettyä liikaa ja käytettyä turhan kärjekästä kieltä.
Kiitoksia keskustelusta.
Onko kreatinismi synnynnäinen vai hankittu sairaus sillä aivothan mukautuvat sen mukaan miten niitä käyttää.
- epiphaniuseikirj
Tuossa artikkelissahan ei puhuttu kreationismista (sinällään kuin se yleensä ymmärretään) mitään, vaan uskosta Jumalaan/universaaliin henkeen.
Oletko aivan varma, että haluat ehdottaa suurinta osaa maailman väestöstä päävikaisiksi, ja oman ajatusmaailmasi jakavan vähemmistön terveeksi?
Analyyttinen ja rationaalinen ajattelu on hyvä asia, mutta ihminen ei ole kone, vaan kokonaisuus jonka toimintaan ja olemukseen liittyy laajalti paljon muutakin. - ErkkiEiUsko
epiphaniuseikirj kirjoitti:
Tuossa artikkelissahan ei puhuttu kreationismista (sinällään kuin se yleensä ymmärretään) mitään, vaan uskosta Jumalaan/universaaliin henkeen.
Oletko aivan varma, että haluat ehdottaa suurinta osaa maailman väestöstä päävikaisiksi, ja oman ajatusmaailmasi jakavan vähemmistön terveeksi?
Analyyttinen ja rationaalinen ajattelu on hyvä asia, mutta ihminen ei ole kone, vaan kokonaisuus jonka toimintaan ja olemukseen liittyy laajalti paljon muutakin.Psykologiassa normaalin ja epänormaalin raja on häälyvä. Epänormaalia on yleensä sellainen mikä haittaa elämää.
Mielikuvitusolentoihin uskomisen normaaliuden määrittää lähinnä yhteisö ja yhteiskunta. Esimerkiksi jos laittaisin takapihalleni alttarikiven lepytelläkseni siellä asuvia maahisia, naapurit pitäisivät minua epäilemättä mielenvikaisena. - tieteenharrastaja
ErkkiEiUsko kirjoitti:
Psykologiassa normaalin ja epänormaalin raja on häälyvä. Epänormaalia on yleensä sellainen mikä haittaa elämää.
Mielikuvitusolentoihin uskomisen normaaliuden määrittää lähinnä yhteisö ja yhteiskunta. Esimerkiksi jos laittaisin takapihalleni alttarikiven lepytelläkseni siellä asuvia maahisia, naapurit pitäisivät minua epäilemättä mielenvikaisena.Pitäisitkö sinäkin "epäilemättä":
"Esimerkiksi jos laittaisin takapihalleni alttarikiven lepytelläkseni siellä asuvia maahisia, naapurit pitäisivät minua epäilemättä mielenvikaisena."
Jos siis naapurisi tekisi tuollaista, mutte ei sillä mitenkään haittaisi omaa tai toisten elämää.
Varoitus: Vastaus saattaa paljastaa itsestäsi asioita. - ErkkiEiUsko
tieteenharrastaja kirjoitti:
Pitäisitkö sinäkin "epäilemättä":
"Esimerkiksi jos laittaisin takapihalleni alttarikiven lepytelläkseni siellä asuvia maahisia, naapurit pitäisivät minua epäilemättä mielenvikaisena."
Jos siis naapurisi tekisi tuollaista, mutte ei sillä mitenkään haittaisi omaa tai toisten elämää.
Varoitus: Vastaus saattaa paljastaa itsestäsi asioita.Tapauksesta riippuen tietenkin. Vanhassa sukupolvessa maahis- ja menninkäisuskoa on edelleen, se on ihan tavallista. Mutta jos tavallinen nuori jamppa alkaisi yhtäkkiä uskoa pihallaan olevan maahisia niin kyllä epäilys jonkinasteisesta mielenterveyden heilahduksesta saattaisi herätä. Pointti olikin millaisia uskomuksia ja uskoontuloja yhteisö pitää "normaaleina".
- mitä.häh.täh
ErkkiEiUsko kirjoitti:
Tapauksesta riippuen tietenkin. Vanhassa sukupolvessa maahis- ja menninkäisuskoa on edelleen, se on ihan tavallista. Mutta jos tavallinen nuori jamppa alkaisi yhtäkkiä uskoa pihallaan olevan maahisia niin kyllä epäilys jonkinasteisesta mielenterveyden heilahduksesta saattaisi herätä. Pointti olikin millaisia uskomuksia ja uskoontuloja yhteisö pitää "normaaleina".
"Vanhassa sukupolvessa maahis- ja menninkäisuskoa on edelleen, se on ihan tavallista."
????
Missäpäin Suomea / maailmaa eletään noin vanhaksi? Vai kuollaanko siellä laisinkaan? - ErkkiEiUsko
mitä.häh.täh kirjoitti:
"Vanhassa sukupolvessa maahis- ja menninkäisuskoa on edelleen, se on ihan tavallista."
????
Missäpäin Suomea / maailmaa eletään noin vanhaksi? Vai kuollaanko siellä laisinkaan?Kyllä kaikkea maakunnissamme on. Tunnen erään about 80-vuotiaan itäsuomalaisen, joka jopa väittää nähneensä menninkäisen. Ja on ihan selväjärkinen vanhus.
- tieteenharrastaja
ErkkiEiUsko kirjoitti:
Tapauksesta riippuen tietenkin. Vanhassa sukupolvessa maahis- ja menninkäisuskoa on edelleen, se on ihan tavallista. Mutta jos tavallinen nuori jamppa alkaisi yhtäkkiä uskoa pihallaan olevan maahisia niin kyllä epäilys jonkinasteisesta mielenterveyden heilahduksesta saattaisi herätä. Pointti olikin millaisia uskomuksia ja uskoontuloja yhteisö pitää "normaaleina".
Kevensit jo aika lailla väitettäsi, joka ensin oli "pitäisivät epäilemättä":
"..epäilys jonkinasteisesta mielenterveyden heilahduksesta saattaisi herätä."
Täsmennätkö vielä, millaisia "uskoontuloja" suomalainen yhteisö pitää melenterveysepäilyn ansaitsevia ja millaisia ei. Et ilmeisesti väitä, että kaikkia. - mitä.häh.täh
ErkkiEiUsko kirjoitti:
Kyllä kaikkea maakunnissamme on. Tunnen erään about 80-vuotiaan itäsuomalaisen, joka jopa väittää nähneensä menninkäisen. Ja on ihan selväjärkinen vanhus.
"Tunnen erään about 80-vuotiaan itäsuomalaisen, joka jopa väittää nähneensä menninkäisen. "
Ei hyvä Luoja :=DDD Sinä tunnet yhden ja sanot että "kyllä se ihan tavallista on" :=DDD Itse olen tähän päivään tuntenut koko joukon kasikymppisiä vanhuksia, suurin osa, joskaan eivät kaikki, itä-suomalaisia, eikä heistä kukaan ole puhunut menninkäisuskosta kuin naureskellen sille.
Meillä on varmaan hieman eri käsitykset siitä, mikä on tavallista :=DDD - ErkkiEiUsko
mitä.häh.täh kirjoitti:
"Tunnen erään about 80-vuotiaan itäsuomalaisen, joka jopa väittää nähneensä menninkäisen. "
Ei hyvä Luoja :=DDD Sinä tunnet yhden ja sanot että "kyllä se ihan tavallista on" :=DDD Itse olen tähän päivään tuntenut koko joukon kasikymppisiä vanhuksia, suurin osa, joskaan eivät kaikki, itä-suomalaisia, eikä heistä kukaan ole puhunut menninkäisuskosta kuin naureskellen sille.
Meillä on varmaan hieman eri käsitykset siitä, mikä on tavallista :=DDDJep. Tavallinen on suhteellista. Ehkäpä eräissä ympyröissä tapaa tavallista mielenkiintoisempia ihmisiä... :)
- mitä.häh.täh
ErkkiEiUsko kirjoitti:
Jep. Tavallinen on suhteellista. Ehkäpä eräissä ympyröissä tapaa tavallista mielenkiintoisempia ihmisiä... :)
Et kai ole kansanperinteen tutkija? Tai joku muu esim haastattelututkimuksia tekevä?
- iesifsii
Atheists, the researchers found, are most closely aligned with psychopaths--not killers, but the vast majority of psychopaths classified as such due to their lack of empathy for others.
- huomattu-on
No sen huomaa täälläkin, millä innolla he ovat pätemässä ja kiusaamassa mukavia ja empaattisia kristittyjä.
Joutaisivat tulla käännytetyiksi kaikki tyynni.
- kivakunäitäkinäkee
Mielenkiintoinen atikkeli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Selvästi näyttää siltä, että SDP:n kannattajat hyväksyy kiusaamisen
ja seksuaalisen ahdistelun, kun puolueen kannatus pysyy korkealla. Mitä tämä kertoo demari-äänestäjien moraalista?1544331Päivi Räsäsen seksipaljastus loksauttaa Katja Ståhlin leuat! Elämäni biisi kohujakso tv:ssä!
Elämäni biisi -suosikkisarjan uusinnat ovat startanneet ja nyt vuorossa on sarjan 2. jakso v. 2019. Sinisille sohville714049Muistan vuosikymmenten takaa
Toivottavasti voit hyvin ja jaksat työssäsi. Olet upea ja erinomainen ihminen, toivon kaikkea hyvää.123244Montako mitalia Suomi saa talviolympialaisista?
Nyt heittäkää veikkaus Suomen mitalisaldosta ja mistä lajeista metallilätkät tulevat. Oma veikkaukseni on 6 mitalia. -1292858- 1832557
Kokemuksia Rehux Oy yrityksestä työpaikkana?
Jonkin aikaa seurannut kyseistä firmaa sivusta, näyttäisi, että tälläkin hetkellä olisi peräti 3 eri roolia tai paikkaa391717Kenen joukoissa Suomi seisoo maailmalla, jos SDP voittaa seuraavat vaalit?
SDP on ainoa pohjoismainen sosialidemokraattinen puolue, joka edelleen kuuluu Sosialistiseen internationaaliin. Sitä ka581494- 661470
Jos mies oikeasti haluaa sinut
Hän ei ota riskiä että menettäisi sinut. Ei pienintäkään. Mies ei jätä vastaamatta viesteihin eikä pidä sinua epätietois1141173IS: Riitta Väisänen kärsii ikävästä vaivasta - Vaipparalli ja 40 antibioottikuuria takana...
71-vuotias Riitta Väisänen on kertonut tuoreista terveysongelmistaan. Väisänen on kertonut julkisuudessa jo aiemmin vaih181165