Leikataan ja leikataan
Lomarahojen leikkaukset ovat olleet vahvasti tapetilla.
– He jotka uskovat Suomen kilpailukyvyn puutetta lietsovaan propagandaan, ovat valmiita siihen, että lomarahoista leikataan. He unohtavat kuitenkin sen, että jos nyt leikataan 30 prosenttia pois lomarahoista, niin niitä ei enää takaisin tulla saamaan. Palkkojen ja työehtojen parantaminen ovat aina kovemman taistelun tulosta kuin ansaituista eduista luopuminen.
Nyt työaikaa ollaan pidentämässä 24 tunnilla. Mitä muuta kilpailukykysopimus toteutuessaan tulisi pahimmillaan aiheuttamaan JHL:n työntekijöille?
– Sopimuksen tavoitteena on leikata palkoista. Pahinta asiassa on se, että samalla kun palkkoja leikataan, hinnat, verot, vuokrat, viranomaismaksut ja monet muut maksut saavat nousta täysin vapaasti.
Nyt olisi toimittava toisin.
– Tulisi keskittyä viikossa tehtävien työtuntimäärien vähentämiseen ja tätä kautta työllistämään ihmisiä ja parantamaan työhyvinvointia. Samalla tulisi tehdä konkreettisia tulonsiirtoja yhteiskunnassa pääomatuloja saavalta ryhmältä työntekijöille. Tämä vaatisi toteutuakseen todellista kamppailua, mutta sitä ei tulla JHL:n ja ay-liikkeen taholta vielä näkemään.
Toukokuu
Vaikka alakohtaisiin sopimusneuvotteluihin lähdetäänkin, ei ole varmaa, että aikaan saadaan hyväksyttävät sopimukset. Lopullisesti neuvottelutuloksen hyväksyttävyydestä JHL:n osalta ottaa kantaa liiton edustajisto toukokuun lopussa.
– Sopimus pitäisi ehdottomasti kaataa. On outoa, että käytetään nimitystä kilpailukykysopimus, koska kyse on Sipilän leikkauslistasta, joka hyväksytetään. Mitä pienemmässä piirissä päätöksenteko tapahtuu, sitä heikompia sopimuksia ollaan valmiita tekemään. Sopimuksen sisältö tulisi avoimesti esittää kaikkine menetyksineen jäsenistölle ja sitten äänestää suljetulla lippuäänestyksellä siitä hyväksytäänkö sitä vai ei. Tällaiset kilpailukykysopimukset ovat täysin järjettömiä, eikä sitä pitäisi missään nimessä mennä hyväksymään.
SSS-hallitus
– Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin kaventamaan ay-liikkeen asemaa ja se on mielestäni ottanut aivan liian aktiivisen roolin työmarkkinakysymyksissä. Toisaalta on hyvä, että se toiminnallaan paljastaa todelliset kasvonsa. Nykyinen hallitus on osoittanut sen, että äänestämällä voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomea viedään.
Keskustapuolueen toimintatavoissa on tapahtunut suuria muutoksia.
– EK:n ja kokoomuksen toiminta ei yllätä. Keskusta on puolestaan oikeistolaistunut ja siirtynyt Sipilän johdolla kannattamaan ääriliberaalia, uusoikeistolaista talouspolitiikkaa. Siksi Paavo Väyrysen irtiotto keskusta-puolueesta on hyvä asia ja herättää samalla keskustelua. Väyrynen ei kokenut voivansa vaikuttaa asioihin ääriliberaalien ja lestadiolaisten miehittämässä puolueessa, joka on totaalisesti hylännyt alkiolaisen aateperinnön.
lÄHDE: tIEKKARIN NETTISIVUT
Lomarahojen leikkaukset ovat olleet vahvasti tapetilla.
– He jotka uskovat Suomen kilpailukyvyn puutetta lietsovaan propagandaan, ovat valmiita siihen, että lomarahoista leikataan. He unohtavat kuitenkin sen, että jos nyt leikataan 30 prosenttia pois lomarahoista, niin niitä ei enää takaisin tulla saamaan. Palkkojen ja työehtojen parantaminen ovat aina kovemman taistelun tulosta kuin ansaituista eduista luopuminen.
Nyt työaikaa ollaan pidentämässä 24 tunnilla. Mitä muuta kilpailukykysopimus toteutuessaan tulisi pahimmillaan aiheuttamaan JHL:n työntekijöille?
– Sopimuksen tavoitteena on leikata palkoista. Pahinta asiassa on se, että samalla kun palkkoja leikataan, hinnat, verot, vuokrat, viranomaismaksut ja monet muut maksut saavat nousta täysin vapaasti.
Nyt olisi toimittava toisin.
– Tulisi keskittyä viikossa tehtävien työtuntimäärien vähentämiseen ja tätä kautta työllistämään ihmisiä ja parantamaan työhyvinvointia. Samalla tulisi tehdä konkreettisia tulonsiirtoja yhteiskunnassa pääomatuloja saavalta ryhmältä työntekijöille. Tämä vaatisi toteutuakseen todellista kamppailua, mutta sitä ei tulla JHL:n ja ay-liikkeen taholta vielä näkemään.
Toukokuu
Vaikka alakohtaisiin sopimusneuvotteluihin lähdetäänkin, ei ole varmaa, että aikaan saadaan hyväksyttävät sopimukset. Lopullisesti neuvottelutuloksen hyväksyttävyydestä JHL:n osalta ottaa kantaa liiton edustajisto toukokuun lopussa.
– Sopimus pitäisi ehdottomasti kaataa. On outoa, että käytetään nimitystä kilpailukykysopimus, koska kyse on Sipilän leikkauslistasta, joka hyväksytetään. Mitä pienemmässä piirissä päätöksenteko tapahtuu, sitä heikompia sopimuksia ollaan valmiita tekemään. Sopimuksen sisältö tulisi avoimesti esittää kaikkine menetyksineen jäsenistölle ja sitten äänestää suljetulla lippuäänestyksellä siitä hyväksytäänkö sitä vai ei. Tällaiset kilpailukykysopimukset ovat täysin järjettömiä, eikä sitä pitäisi missään nimessä mennä hyväksymään.
SSS-hallitus
– Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin kaventamaan ay-liikkeen asemaa ja se on mielestäni ottanut aivan liian aktiivisen roolin työmarkkinakysymyksissä. Toisaalta on hyvä, että se toiminnallaan paljastaa todelliset kasvonsa. Nykyinen hallitus on osoittanut sen, että äänestämällä voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomea viedään.
Keskustapuolueen toimintatavoissa on tapahtunut suuria muutoksia.
– EK:n ja kokoomuksen toiminta ei yllätä. Keskusta on puolestaan oikeistolaistunut ja siirtynyt Sipilän johdolla kannattamaan ääriliberaalia, uusoikeistolaista talouspolitiikkaa. Siksi Paavo Väyrysen irtiotto keskusta-puolueesta on hyvä asia ja herättää samalla keskustelua. Väyrynen ei kokenut voivansa vaikuttaa asioihin ääriliberaalien ja lestadiolaisten miehittämässä puolueessa, joka on totaalisesti hylännyt alkiolaisen aateperinnön.
lÄHDE: tIEKKARIN NETTISIVUT
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hengitä sisään välillä :D
Kun rahat eivät riitä nykyiseen julkiseen palveluun, palveluita karsitaan. Karsiminen tapahtuu vähentämällä väkeä tai karsimisen seurauksena on väen vähentäminen. Se on matematiikkaa.
Jotkut tosin uskovat, että velkaa voi ottaa vielä ja verojakin voi korottaa. Tostuus lienee kuitenkin toinen koska velka pitää maksaa takaisin ja veronkorotukset heikentävät talouden tilaa entisestään. Talous on nimittäin muutakin kuin julkista taloutta.
Kun JHL hyväksyy palkan alennuksen, useampi työpaikka säilyy. Sillä on suuri merkitys koska syrjäkylillä ollaan enimmäkseen kunnalla töissä ellei sitten olla eläkkeellä. Kerran kadonnut työpaikka ei julkiselle puolelle enää palaa.
Asiaa on helppo arvostella maalikylissä, mutta meille etäämmälle asuville sillä on suuri merkitys.
Julkiselle sektorille tulossa olevat muutokset ilmeisesti mahdollistavat vuokratyövoiman tulemisen myös julkiselle puolelle.
Mikä tehostaa huomattavasti julkisen sektorin raskasta ja kallista toimintatapaa!
Se on tärkeintä, että palkallaan elää. Julkinen puoli ei ole menoerä ja yksityinen puoli tuottava, kuten usein ne, joilla ei ole kansantalouden koulutusta helposti uskovat. Mikro- ja makrotalous ovat aivan eri asia.
Keskustelu julkisen sektorin koosta kävi erityisen vilkkaana aiemmin, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti julkisen sektorin kokonaiskustannusten olevan 58 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) tänä vuonna.
Saman väitteen on aiemmin esittänyt muun muassa presidentti Sauli Niinistö.
Vastaväittäjät huomauttivat pian, että kyseessä on suhde, ei osuus. (Alun perin Yrittäjät.fi:ssä julkaistua Sipilän haastattelua muutettiin myöhemmin siten, että Sipilän kerrottiin sanoneen kustannusten suhteellisen osuuden olevan 58 prosenttia bkt:stä.)
Samoilla mittareilla mitattuna yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat 239 prosenttia. Jos tätä ei ymmärrä, voi helposti erehtyä uskomaan, että julkisen sektorin koko söisi suoraan kasvutilaa yksityiseltä.
Julkisella puolella on ollut jo viimeisen 10 vuotta käytössä vuokratyövoimaa kuten lääkereitä, etkö edes tuota tiedä? Se on tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin oma tuotanto, opettele nyt edes alkeellisimmat perusasiat!
Kurjaa kouluruokaa, suttuista siivousta, jättikorotuksia hintoihin. Moni kunta on saanut karvaita kokemuksia, kun palveluita on ulkoistettu. Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä yhtiöltä.
Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi, koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti.
Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön kanssa.
Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon taso hidastavat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin.
Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle palveluntuottajalle.
Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi. Kuntien ulkoistukset paisuneet 10 miljardin euron bisnekseksi
Uusi ennätys: jo viidesosa kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenoista kuluu ostopalveluihin yrityksiltä.
Nyt Sotemallin vuoksi nousee esiin kova tarve edunvalvonnalle. Kykeneeko JHL, lähes kouluttamattomien toimijoidensa vuoksi, vastaamaan edunvalvonan haasteeseen?
Ei kykene edes perustason edunvalvontaan ainakaan Tampereella, laiskin lm mitä voi olla, koulua ei käyty mitään ja suorastaan laiskimus edunvalvonnan suhteen. MJihin tuollaisesta on kun sote tulee? Onko hän joku Demarimus-Laiskimus?
Ammattiosaston jäsenenä kannattaa katsoa peiliin, koska sieltä se vastaus ongelmaan löytyy. Jos nykyinen meno ei tyydytä mikään ei estä (ammattiliiton paikallisosaston jäsenen) ilmoittautumasta luottamusiesehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.
JHL: ssä on edustajistovaalit ensi keväänä 2017. Ehdokkaaksi pääsee lokakuusta alkaen. Sinne voi jäsenet pyrkiä päättämään asioista varsinkin jos nykyinen meno ei miellytä. http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/edustajistovaalit/