Elikkä syksyllä olis tarkotus muuttaa tyttökaverin kanssa yhteen mutta mulla vaivaa sen koira (collie) koira on 1vuoden vanha ja tyttökaveri hommasi sen puolivuotta ennen meidän suhdetta. itsellä lievää allergiaa.. itse tykkään koirista kun ne on pihalla ketjun nokassa joita voi käyttää metsästämisessä. mutta tämä collie se vie suhteesta aikaa n.1/4 tai jopa enemmän en tiiä miten tämän sanosin mutta naisesta en haluaisi luopua. koirassa on kauhea huolehtiminen emme voi mennä minnekkään ilman kauheaa hyysäämistä että minne koira pitäisi laittaa että otetaanko mukaan ja jne itse tyttöystävän vanhemmat ovat pitäneet koiraa muutamana n3 viikon loppuna mutta niilläkin on alkanut loppua innostus huolehtia koiraa viikonlopuksi. siinä koirassa on kauhea siivoaminen jokapäivä jos lakasee lattian karvoja tulee semmonen läjä että huh ja kun alkaa pyyhkimään sohvan laidat ja kaikki nii ompa niitä paljo monesti olen omasta suusta vetäny karvoja pois koiraa ei voi laittaa ulos jos on pakkasta eikä myöskään jos ulkona märkää.. koiraa pitää ulkoiluttaa väh. 3 kertaa päivässä joten ei yksinkertaisesti riitä aikaa olla yhdessä. ja en tiiä mitä teen sen kanssa.. on vähä huonosti selitetty ei riitä sanat sitä vaivaa kertomaan mitä minä siinä koirassa näen.
Koirasta koitui ongelma..
sisäkoiraansuivaantunu
14407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sun ongelma taitaa olla ihan joku muu kuin se koira. Mieti vähän. Ei naista voi omistaa. Entäpä kun hän ryhtyy harrastamaan vaikka ratsastusta? Tai saatte vauvan?
Ette tietenkään muuta yhteen!
Sinlla on allergiaa, et pidä sisäkotieläimistä, koira vie liikaa yhteistä aikaanne, loputon siivoaminen koiran jäljiltä jne jne jne
Salli tyttoystäväsi pitää koiransa, 3 kertaa päivässä ulkoiluttaessa sinä valitset ajat milloin sinulle sopii tavata heidän kanssaan lenkkeilyn merkeissä.
Suunnitellessanne pidempiä yhdessäoloaikoja, tyttoystäväsi on avainasemassa minne laittaa koiransa koska sinun allergian takiahan ei koira voi tulla mukaan.
On ilmeistä että tyttoystäväsi pysyy omassa asunnossaan ja sinä omassasi.
Ei ole aivokirurgiaa!
En ole ikinä kenenkään miehen sanovan et koira vie yhteistä aikaa! =D ja mulla on koira. tästä sai kyllä päivän naurut. Jos et siedä koiraa niin hommaa muija joka koiraton niin kaikki ongelmasi on ratkaistu. Joo ja älä ikinä lisäänny jos pelkkä koira tuo sinulle noin paljon päänvaivaa, en halua edes kuvitellla mitä jos tyttöystäväsi pamahtaisi paksuksi ja kiljuva vauva olisi kodissanne ja sotkisi jatkuvasti,valvottaisi, sehän olisi kamalaa, eikä uloskaan voi pistää!
ja tiedän moni joilla lievä allergia ja elävät parisuhteessa missä eläimiä, allergialääkitys auttaa. jokaisen oma valinta.
Miten voitte verrata elukkaa ja lapsia toisiinsa? Mä oon ihan varma, että jos ap lapsia joskus saa, hän huolehtii heistä ihan varmasti ilman mutinoita. Joku järki päähän noissa eläinasioissa. Eläin ei ole perheenjäsen. Se on kotieläin josta huolehtii se, joka on sen hommannut.
Jokainen tajuaa, että eläin ja lapsi on ihan eri asia. Jos ei elukoista tykkää niin en suosittele ap:tä muuttamaan yhteen naisen kanssa. Molemmille omat tuvat ja nainen huolehtikoon koirastaan itse. Ap:n vaan pitää sopeutua siihen, että koira vie naisen aikaa.
Koiran omistajat ettei ilmeisesti tajua, että kaikki ihmiset ei halua eläimiä sisätiloihin. Se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö eläimistä tykkäisi. Hlökohtaisesti ymmärrän, jos koiraa käytetään metsästykseen tai opaskoirana. Mutta että kaverina, jota ilman ei voi elää ja joka määrää kaapin paikan... huh huh.
Minulla oli koira 13 vuotta, ja minulla on myös pari lasta. Ja kyllä hyvin voin verrata lapsia ja koiraa keskenään. Se ei tarkoita sitä, että koira olisi ollut juurikin yhtä tärkeä kuin lapset -ei tietenkään. Mutta näissä asioissa on paljon samaa. Molemmat ovat tärkeitä ja herättävät tunteita. Molempiin voi kiintyä. Molemmat vaativat aikaa, joka on poissa itseltä ja/tai parisuhteelta. Lapset tosin vaativat sitä aikaa huomattavasti enemmän...
Ei koira määrää kaapin paikkaa. Eikä muuten määrää lapsetkaan.
Miten voitte verrata elukkaa ja lapsia toisiinsa? Mä oon ihan varma, että jos ap lapsia joskus saa, hän huolehtii heistä ihan varmasti ilman mutinoita. Joku järki päähän noissa eläinasioissa. "
Hyvin voin verrata jos pelkkä koira tuottaa noin paljon päänvaivaa aplle niin kyllä se lapsi tulee tuottamaan taatusti ongelmia koska se ei käyttäydy niinkuin ap toivoo ja tulee viemään suurimman osan tämän tyttöystävän ajasta. Ja yleensä niillä ihmisillä jotka ovat itsekkäitä se vanhemmuus tulee olemaan kaikkein vaikeinta koska eivät pysty laittamaan lasta etusijalle niinkuin kuuluisi. Apn kirjoituksesta paistaa hänen oma itsekkyys ja oma napa.
Ja tiedoksi kokemuksesta voin kertoa että se lapsi sotkee enemmän kuin koira. =)
Aivan hyvin voi verrata minunkin mielestäni. Eläin on monelle perheenjäsen, vaikka ei ole ihminen eikä sitä saa inhimillistää. Mistä muuten tiedät telepaattisesti että sinulle tuntematon kirjoittaja on aivan varmasti hyvä isä?
Eläimet ketjulla lipputangon varteen-ajattelu oli muuten in joskus sata vuotta sitten. Ei eläimestä huolehtiminen tarkoita sitä, että kyseinen lemmikki määräisi kaapin paikan. 3 kertaa päivässä ulkoiluttaminen, karvat ja hoitopaikan hankkiminen kuuluu asiaan.
Mutta tosiaan, jos elämäntapa eroaa toisen elämäntavasta ja se vaivaa, aloittajan kannattaa harkita lemmikitöntä kumppania.
Pitäisikö naisen olla kanssasi aina kun ei ole töissä? Entä jos joskus saatte lapsia?? Kyllä ne vievät aikaa monin kerroin enemmän kuin mikään koira! Entä voiko nainen tavata vapaasti ystäviään, harrastaa aktiivisesti tms?
Jos allergia on sulle ongelma terveydelle, niin selvä. Mutta jos selityksesi on että koira vie liikaa aikaa ja sitoo liikaa, niin olet ihan totaalisen kakara.
Ette te voi muuttaa yhteen, se on selvää. Tyttöystäväsi on koiraihmisiä ja sinä et, siitä ei tulisi mitään, vaikka sinulla ei olisikaan allergiaa.
Tajutonta puhetta nuo koira ulkona -jutut. Ettei vain olisi niin, että oikeasti pelkäät koiria. Itselläni kun on isoja hurjamaineisia palveluskoiria, jotka kulkevat mukanani kaikkialla (ja asuvat tietysti sisällä), niin huomaan heti erilaisista kummallisista selityksistä, kun koiria pelätään. Koulutettu palveluskoira on täysin hallinnassa ja kiltti, mutta silti pelätään ja ymmärrän sen.
Pelolle ei voi mitään, jos on pienenä tottunut pihalla pidettäviin ja julmasti kohdeltuihin vahtikoiriin, joita ei ole koulutettu ja jotka ovat kouluttamattomina rajuja esim lapsen mielestä. Pelkoa ei tarvitse hävetä. Pihassa kahlekoiranakin pidetystä tulee mukava perhekoira, kun se koulutetaan, joten kyllä ihminenkin voi päästä peloistaan. Toinen asia on sitten allergiasi. Yhdessäasumisesta ei varmasti tule mitään sen takia.
On surullista, kun koiraa pidetään yksin pihassa narussa. Yleensä nuo koirat eivät saa mitään virikkeitä eikä päivittäistä liikuntaa. En tykkää!
Pitkään vielä miettisin yhteenmuuttoa kohdallanne.
Tyttöystäväsi on koiraihmisiä ja Sä et. Aika inhottavasta puhut koirasta.. Jos se vie teiltä aikaa niin mietis jos likka pamahtaakin paksuksi? Sitten sitä yhteistä aikaa ei alkuun olekaan kuin nukkuessa, hyvä jos ehditte nukkumaankaa ;)
Koira muuten ulkoiluttaa ihmistä samalla. Voisi se liikunta vähentyä ilman koiraa. Ootkos sitä miettiny? Mitä jos ilman koiraa tyttösi lösähtääkin suruissaan sohvalle lihomaan? Koirasta on paljon hyötyjäkin mitä ei aina tajua..
Ei, edes ns.mehtäkoirat ei ole ketjun päässä vaan loikovat sohvalla hyvin (ja vaikka ajo menis heikostiki) suoritetun jahdin jälkeen. Eivät silti mene mieheni edelle, ikinä. Meillä mies tajuaa, että kiitos koirien emäntä pysyy vireänä ja jaksaa hoitaa paremmin nuo "ihmisenpennutkin" myös :D - rehellisesti ilman koiria lösähtäsin ittekii varmasti. Lapset kun hoituu vaik käsi sipsipussilla käviski ahkerammin.. Koirat tarvii pakosti ulkoilua, mettäkaude ulk.puolellakin tietty.
Sinuna miettisin suhteen jatkoa tai mikäli tyttösi ei ole niiiiin eläinihminen kuitenkaan, että voisitte etsiä sille koiralle paremman uuden kodin? Olisi kaikkien etu. :)
Olisi kohtuutonta sekä sinulle että koiralle joutua saman katon alle noiden ajatustesi ja näkökantasi kanssa. (en minäkään kaikista eläimistä pidä.. En asu sellaisten kanssa siispä)
Ehdit vielä miettiä osaisitko suhtautua koiraan paremmin (tunnen monia allerg.lääk.käyttäviä koiran omistajia) tulevaisuudessa vai voisitteko luopua koirasta kaikkien edun nimissä?
Voi voi, ei taida teidän muutosta tulla yhtään mitään. Olet hyvinkin koirakielteinen ja ajatuksesi ei muutenkaan ole asiaan positiivinen. Allergia on vähän tekosyykin. Mutta sinuna etsisin sen naisen, jolla ei ole lemmikkiä. On teille kummallekin parempi. Ja sitä paitsi nyt olette olleet yhdessä puolivuotta. Jos koira on ongelma nyt, niin se ei muuta mihinkään tulevaisuudessa.
Nuorempana yhdellä tyttöysvan kotona oli koira ja kyllä itseäni hyvitti se nasina että kuka on koiran kanssa ja koska. Pidän koirista mutta itse en koiraa ota kosak tykkään myös matkustelusta niin aina olisi miettiminen mihin koira. Kattelin teini-iässä kun kaverin isä oli koiraihmisiä ja otti pennun vanhan koiran kanssa ja se oli semmoiset 2-4 tuntia joka ilta kun koulutti koiraa niin silloin ajattelin ettei koskaan koiraa kun harrastan kuntourheilua ja moottoripyöräilyä ja kaikkea muuta kiva ja koira sitoo liikaa koska haluan olla vapaa naiseni kanssa kun lapsikin täysi-ikäinen.
Sinä et vain selkeästikkään ole koiraihmisiä ja se on ihan ok, mutta tyttöystäväsi on. No tästähän päästäänkin siihen ikävään tosiasiaan että se koira on jo olemassa joten vaihtoehtosi ovat:
A) Erota, etsiä lemmikitön kumppani jonka kanssa kumpikaan ei joudu "uhrautumaan" yhteenmuuton takia.
B) Pyytää tyttöystävääsi luopumaan koirasta. Tämähän ei tietenkään ole niin yksinkertaista koska lemmikki on useimmille rakas perheenjäsen, ja se, että kumppani vaatisi siitä luopumaan voi aiheittaa syvääkin katkeruutta ja jopa inhoa sinua kohtaan. Tai käydä niin että tyttöystävä päättää pitää koiran ja pyytääkin sinua poistumaan, olihan koira ensin.
C) Opetella rakastamaan tyttöystäväsi lisäksi hänen (teidän) koiraa. Lievä allergia ei ole ongelma vaan tekosyy, kysy vaikka apteekista niistä lukuisista allergialääkkeistä tai suoraan lääkäriltä siedätyshoidosta. Oikeasti. Kaikki se koirankarva, hiekka, kura, kuola ja muut ikävät puolethan ei tule häviämään koirataloudesta minnekkään mutta kun sitä osaa keskittyä niihin koiran tuomiin hyviin asioihin ei se muutama karva aamupuurossa enää vaivaa lainkaan. Niiden kolmen lenkin päivässä ei todellakaan tarvitse olla "yhteisestä ajasta pois", päinvastoin, ne voivat olla takuu päivittäisestä yhteisestä ajasta vaikka taivas putoaisi jos vaan otat itse sen askeleen vastaan ja menet lenkeille mukaan!
sitten onnellinen ilman koiraa. Ole onnellinen, että hänellä on se koira, niin pääset myös omille menoillesi rauhassa ja tapaamaan kavereita. Kuulostaa siltä, että sinulla itselläsi ei ole muuta elämää, kuin se tyttöystävä, jonka pitäisi uhrata koko elämänsä sinulle. Eikö sinulla itselläsi ole mitään harrastuksia, jos tyttöystävälläsi on koiraharrastus. Voithan lähteä myös kävelyille mukaan. Onhan sekin parisuhdeaikaa ja mennä vaikka puistoon.