Aihe

Einhell akkulaturin toiminta.

kaisetoimii

Miten toimii 10A:n laturi, kun mitattaessa ilman akkua piuhoista tulee vaan 10 volttia, mutta kytkettäessä siihen akku, jännite nouseekin 14,2 volttiin. Vehkeessä on joku iso tyristori sisällä ja pieni piirilevy, jossa on pari trankkua ,trimmeri ja jotain vastuksia. Kun trimmeriä rimpauttaa vastapäivään, saa jännitteen nousemaan latauksen aikana 14,7 volttiin. Latausjohdot pääsivät kerran oikosulkuun, jolloinka pritsahti ja 15A:n sulake paloi lähdöstä. Olen luullut, että tyristori suojaisi oikosuluilta , muttei tässä vehkeessä, kun virtaa tulee jo kylmiltäänkin ulos.

23

2705

    Vastaukset

      • Näppärä elektroniikkahenkilö rakentaa tuohon melko helposti oikosulkusuojauksen, jotta sulakkeita ei tarvitse aina vaihtaa. Asiaa on käsitelty täällä aikaisemmin. Vanhoista viesteistä pitäisi löytyä.


    • Se 10V on varmaan abautkerrallaan muuntajan rms, se kun kerrotaan siniaallon muotokertoimella eli kakkosen juurella päästään noihin 14V lukemiin. Täysi akku kerää siniaallon harjat kuin kondensaattori ja jännite nousee yleismittarin mielestä. Todella vähältä tuo 10V silti kuulostaa, yleensä on keskiarvo 12V tuntumassa...

      Tyristorin tehtävä on leikata aaltoa pois kun akku tulee täydeksi, ei suojata oikosululta. Siinä vanhassa ketjussa minä testasin myös laturia ja sulake paloi mikä on mielestäni huonoa suunnittelua sillä se voi periaatteessa palaa tyhjän akunkin latauksessa.

      Yhtään paremmin suunnitellussa muuntajalaturissa käämi on termostaatilla lämpötilasuojattu ja sulake ainoastaan väärän napaisuuden sattuessa suojaa tasasuuntaussillan.

      • Näyttäisko 10V jännitettä kun ei ole mitään kuormaa ja yleismittari ei ehkä osaa laskea tehollisarvoa oikein sen jälkeen mitä tyristori tekee aaltomuodolle? Palstalla idlaavat oikeat Pro-miehet osaisi tämänkin selventää...


    • Kertomuksesi perusteella se toimii. Mittari ei välttämättä näytä jännitettä (siniaallon positiivisia puolikkaita) oikein ilman akkua. Toisaalta liipaisuvirta on pieni ilman akkua, eikä iso tyristori välttämättä kunnolla aukene. Toiminnan puolesta puhuu sekin, että latauksen loppujännitettä pystyy säätämään trimmerillä.

    • Mitään tyristoria tarvita sen kuin vaan 230/12 muuntaja ja diodisilta akkuun kiinni ja töpseli seinään ja otetaan pois jännitteen noustua tarpeeksi.

      • Tuolla konstilla rippelijännite (eli jännitteen aaltoilu) on suuri, mikä vahingoittaa akkua. Ei hyvä.


      • dsafassasd123 kirjoitti:

        Tuolla konstilla rippelijännite (eli jännitteen aaltoilu) on suuri, mikä vahingoittaa akkua. Ei hyvä.

        Sillä "aaltoilulla" ei ole akkulaturikäytössä mitään merkitystä, eikä vahingoita akkua. Onpahan tavallaan pulssilaturi, eli virtaa kulkee vain sinijännitteen huippujen aikana. Ennenvanhaan, ennen hakkuriteknologiaa kaikki laturit olivat tällaisia.

        Eikä tuo tyristori Einhellissä muuta tilannetta millään tavalla, muuten kuin että po. kytkennällä saadaan latauksen katkaisu, kun akku on täynnä.


      • Akku ei koskaan lataudu jos mitoitetaan niin että virta kulkee vain huippujen aikana kun latausaika jää prosentteina niin pieneksi. Siniaallon huippu on noissa 17V tuntumassa jota akku osaltaan rajoittaa nousemasta ihan sinne asti mutta 16V helposti nouseekin.

        Tyristori einhelissä ei latausta katkaise vaan leikkaa aallosta osan pois jos jännite nousee yli 14,4V. Eli yksinkertaisesti rajoittaa RMS-tehoa kun akku tulee täydeksi.

        Kannattaa hieman tutustua laitteeseen eikä arvailla.


      • Meikä- kirjoitti:

        Akku ei koskaan lataudu jos mitoitetaan niin että virta kulkee vain huippujen aikana kun latausaika jää prosentteina niin pieneksi. Siniaallon huippu on noissa 17V tuntumassa jota akku osaltaan rajoittaa nousemasta ihan sinne asti mutta 16V helposti nouseekin.

        Tyristori einhelissä ei latausta katkaise vaan leikkaa aallosta osan pois jos jännite nousee yli 14,4V. Eli yksinkertaisesti rajoittaa RMS-tehoa kun akku tulee täydeksi.

        Kannattaa hieman tutustua laitteeseen eikä arvailla.

        Höpö höpö! Einhell-laturissa tyristori ei leikkaa mitään, vaan on pelkästään on-off-kytkimenä. Eli tyristori sulkeutuu, kun akun jännite on haluttu. Tuo jännite on trimmerillä säädettävissä. Tuo on nähtävissä alan ihmiselle kytkentäkaaviosta ihan kertavilkaisulla. Mitään tyristorin avauskulman säätöä ei ole.

        Mitä taas tulee lataamiseen tasasuunnatulla siniaallolla, jolloin virta kulkee vain jännitteen huippukohdan ympärillä, niin sitä on tehty iät ja ajat vanhanmallisilla latureilla. Tuo virta on huipun kohdalla vastaavasti suurempi, jolloin keskimääräinen virta on riittävän suuri.

        Ja noitten akkulatureiden A-mittari on ns. meltorautamittari, mikä näyttää pulssimuotoisen virran tehollisarvon. Toisekseen, kun akku on tyhjempi, niin virtauskulma huipun aikana on suurempi, eli virtapulssi leveämpi. Myös muuntajan tyhjäkäyntijännite noissa tuon tyypin akkulatureissa mitoitetaan tarpeeksi suureksi, jotta virtapulssin leveys on riittävän suuri. Maksimivirta vastaavasti rajoittuu siten, että muuntajan jännite notkuu suuremmilla virroilla.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Höpö höpö! Einhell-laturissa tyristori ei leikkaa mitään, vaan on pelkästään on-off-kytkimenä. Eli tyristori sulkeutuu, kun akun jännite on haluttu. Tuo jännite on trimmerillä säädettävissä. Tuo on nähtävissä alan ihmiselle kytkentäkaaviosta ihan kertavilkaisulla. Mitään tyristorin avauskulman säätöä ei ole.

        Mitä taas tulee lataamiseen tasasuunnatulla siniaallolla, jolloin virta kulkee vain jännitteen huippukohdan ympärillä, niin sitä on tehty iät ja ajat vanhanmallisilla latureilla. Tuo virta on huipun kohdalla vastaavasti suurempi, jolloin keskimääräinen virta on riittävän suuri.

        Ja noitten akkulatureiden A-mittari on ns. meltorautamittari, mikä näyttää pulssimuotoisen virran tehollisarvon. Toisekseen, kun akku on tyhjempi, niin virtauskulma huipun aikana on suurempi, eli virtapulssi leveämpi. Myös muuntajan tyhjäkäyntijännite noissa tuon tyypin akkulatureissa mitoitetaan tarpeeksi suureksi, jotta virtapulssin leveys on riittävän suuri. Maksimivirta vastaavasti rajoittuu siten, että muuntajan jännite notkuu suuremmilla virroilla.

        Minulla on täällä einhelin laturi joka pitää akkua 14,4V tuntumassa eikä lopeta yhtään mitään, olen myös kokeillut siitä tyristori-lataussäätimen ohittamista ja täydellä akulla jännite nousee 16V tutntumaan.

        Olen pistänyt tutkimuskuvia aijemminkin jo tänne kyseisestä laitteesta ja voin tänään päivän jälkeen pistää lisää kun kerkiän sen purkamaan pois lakaisukoneesta.

        Aivan kuten jännite nousee hyvin pitkälti tämän näköisellä laturilla:

        http://www.lampa.it/en/prod-464-2447-4342-turbo_4_a,_battery_charger_12v.asp

        Minun versioni on tosin cd -cardic Turbo 4 jossa on magneettivuon voimakkuudella jousta vastaan toimiva viisarimittari.

        Esimerkisi tuossa Turbo4 laturissa on pelkkä muuntaja ja tasasuuntaussilta ja sekin nostaa täydellä akulla jännitteen 16V yläpuolelle. Sinulle tuosta ylijännitteestä ei ilmeisesti ole haittaa kun käytät nesteakkuja joista kierrät keltaisen korkin auki ja lisäät nestettä. Tämän päivän geeli- ja AGM-akut pilaantuvat tuosta kun nestettä ei voi niihin lisätä.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Höpö höpö! Einhell-laturissa tyristori ei leikkaa mitään, vaan on pelkästään on-off-kytkimenä. Eli tyristori sulkeutuu, kun akun jännite on haluttu. Tuo jännite on trimmerillä säädettävissä. Tuo on nähtävissä alan ihmiselle kytkentäkaaviosta ihan kertavilkaisulla. Mitään tyristorin avauskulman säätöä ei ole.

        Mitä taas tulee lataamiseen tasasuunnatulla siniaallolla, jolloin virta kulkee vain jännitteen huippukohdan ympärillä, niin sitä on tehty iät ja ajat vanhanmallisilla latureilla. Tuo virta on huipun kohdalla vastaavasti suurempi, jolloin keskimääräinen virta on riittävän suuri.

        Ja noitten akkulatureiden A-mittari on ns. meltorautamittari, mikä näyttää pulssimuotoisen virran tehollisarvon. Toisekseen, kun akku on tyhjempi, niin virtauskulma huipun aikana on suurempi, eli virtapulssi leveämpi. Myös muuntajan tyhjäkäyntijännite noissa tuon tyypin akkulatureissa mitoitetaan tarpeeksi suureksi, jotta virtapulssin leveys on riittävän suuri. Maksimivirta vastaavasti rajoittuu siten, että muuntajan jännite notkuu suuremmilla virroilla.

        Tarkennetaan vielä, että jokainen sen ymmärtää. Akkulaturi tasasuuntaajayhdistelmä toimii siten, että virtaa kulkee, kun tasasuuntaajalta tuleva jännite on suurempi, kuin akun jännite. Eli virtaa kulkee suhtkoht leveällä alueella jännitehuipun tuntumassa, eikä vain tarkalleen huipun kohdalla.

        Ja Einhellin tyristori toimii vain kytkimenä, joka sulkeutuu, kun akun jännite nousee riittävän suureksi. Muuta virkaa sillä ei ole.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Tarkennetaan vielä, että jokainen sen ymmärtää. Akkulaturi tasasuuntaajayhdistelmä toimii siten, että virtaa kulkee, kun tasasuuntaajalta tuleva jännite on suurempi, kuin akun jännite. Eli virtaa kulkee suhtkoht leveällä alueella jännitehuipun tuntumassa, eikä vain tarkalleen huipun kohdalla.

        Ja Einhellin tyristori toimii vain kytkimenä, joka sulkeutuu, kun akun jännite nousee riittävän suureksi. Muuta virkaa sillä ei ole.

        Mitäpä jos hieman esittäisit jotain perusteita etkä vaan ulostaisi random-nimimerkillä sontaa palstalle??? Palstan taso laksee kun osa seuraajista ei tiedä kuka sontaa ulostaa. Jos minä olen väärässä niin asian kyllä selvitän loppuun asti ja tunnustan virheeni. Oma tarkoitukseni täällä on oppia, ja käyttää provosoivaa kakkosluokan kansalaisten verbaliikkaa jolloin minulle huomattavasti helpommin asiasta huomautetaan jos selitän jotain tuollaista paskaa.

        Minä myös tunnustan suoraan että tuo tyristorin kytkentä ei ole minulle entuudestaan tuttu, vaan olen ratkaissut omat pussisuhdannemuutokset PWM-säätimellä. Joten en tässä ainakaan suoraan saa selvitettyä tarkkaa kytkennän toimintaa. Tässä kuitenkin hyvä kuva johon voimme ensihätään paneutua:

        http://karavaanari.org/index.php?topic=9963.0

        Ja päivän jälkeen puretaan lakaisukoneesta se enhelin laturi ja ihmetellään miten jännite pysyy akussa jatkuvasti 14V yläpuolella jos laturi kuitenkin on lopettanut latauksen, tosin siihen mennessä sinä lienetkin jo kadonnut täältä arvailemasta ja saan tutkia yksinäni?


      • Meikä- kirjoitti:

        Minulla on täällä einhelin laturi joka pitää akkua 14,4V tuntumassa eikä lopeta yhtään mitään, olen myös kokeillut siitä tyristori-lataussäätimen ohittamista ja täydellä akulla jännite nousee 16V tutntumaan.

        Olen pistänyt tutkimuskuvia aijemminkin jo tänne kyseisestä laitteesta ja voin tänään päivän jälkeen pistää lisää kun kerkiän sen purkamaan pois lakaisukoneesta.

        Aivan kuten jännite nousee hyvin pitkälti tämän näköisellä laturilla:

        http://www.lampa.it/en/prod-464-2447-4342-turbo_4_a,_battery_charger_12v.asp

        Minun versioni on tosin cd -cardic Turbo 4 jossa on magneettivuon voimakkuudella jousta vastaan toimiva viisarimittari.

        Esimerkisi tuossa Turbo4 laturissa on pelkkä muuntaja ja tasasuuntaussilta ja sekin nostaa täydellä akulla jännitteen 16V yläpuolelle. Sinulle tuosta ylijännitteestä ei ilmeisesti ole haittaa kun käytät nesteakkuja joista kierrät keltaisen korkin auki ja lisäät nestettä. Tämän päivän geeli- ja AGM-akut pilaantuvat tuosta kun nestettä ei voi niihin lisätä.

        Selitetään vielä tarkemmin, jotta ymmärrät. Kuten sanoin, tyristori menee kiinni, kun akun jännite nousee määrättyyn pisteeseen. Mutta tietänet sen, että akun jännite alkaa laskea, kun lataus lopetetaan, jolloin laturi kytkeytyy lataamaan uudestaan, sitten taas tyristori kiinni, hetken päästä taas auki, jne. Eli tarkemmin sanottuna laturi pyrkii pitämään jännitteen asetusarvossa, jota arvoa säädetään trimmerillä.

        Riippuu sitten kahdesta transistorista muodostuvan takaisinkytkentäloopin vahvistuksesta, mikä on se jännite-ero tyristorin kiinni/ auki-asennolla. Luullakseni melko pienellä jännite-erolla akku levätessään kytkeytyy melko nopeasti uudestaan lataukseen.

        Itse tein vastaavanlaisen 20A laturin, jossa tuota hystereesiä (= auki/ kiinni jännite-ero) voi säätää. Kestää myös oikosulun ja akun väärinpäin kytkemisen. Voin sen postata myöhemmin tänne. Se on vain hätäisesti rakentamisen aikana tehty piirros, mutta saa siitä selvän.


      • Meikä- kirjoitti:

        Mitäpä jos hieman esittäisit jotain perusteita etkä vaan ulostaisi random-nimimerkillä sontaa palstalle??? Palstan taso laksee kun osa seuraajista ei tiedä kuka sontaa ulostaa. Jos minä olen väärässä niin asian kyllä selvitän loppuun asti ja tunnustan virheeni. Oma tarkoitukseni täällä on oppia, ja käyttää provosoivaa kakkosluokan kansalaisten verbaliikkaa jolloin minulle huomattavasti helpommin asiasta huomautetaan jos selitän jotain tuollaista paskaa.

        Minä myös tunnustan suoraan että tuo tyristorin kytkentä ei ole minulle entuudestaan tuttu, vaan olen ratkaissut omat pussisuhdannemuutokset PWM-säätimellä. Joten en tässä ainakaan suoraan saa selvitettyä tarkkaa kytkennän toimintaa. Tässä kuitenkin hyvä kuva johon voimme ensihätään paneutua:

        http://karavaanari.org/index.php?topic=9963.0

        Ja päivän jälkeen puretaan lakaisukoneesta se enhelin laturi ja ihmetellään miten jännite pysyy akussa jatkuvasti 14V yläpuolella jos laturi kuitenkin on lopettanut latauksen, tosin siihen mennessä sinä lienetkin jo kadonnut täältä arvailemasta ja saan tutkia yksinäni?

        Vai että sontaa! Nolaat vain itsesi haukkumalla muita, kun et itse ymmärrä käsiteltävää asiaa. Mutta meitä on moneen junaan, jne..

        Pikaisesti vilkaisin linkkiäsi, tuo kytkentä on erilainen ja tehty kolmella transistorilla. Toimintaperiaate näyttää olevan sama, jos ei ota huomioon tuota kytkintä. Kuva on niin suttuinen (huono resoluutio), että ei oikein saa selvää. Näyttäis olevan tuon diodin ansiota, että kestää akun väärinpäin kytkemisen. T1 jaT2 vaikuttais olevan Smith-trigger.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Selitetään vielä tarkemmin, jotta ymmärrät. Kuten sanoin, tyristori menee kiinni, kun akun jännite nousee määrättyyn pisteeseen. Mutta tietänet sen, että akun jännite alkaa laskea, kun lataus lopetetaan, jolloin laturi kytkeytyy lataamaan uudestaan, sitten taas tyristori kiinni, hetken päästä taas auki, jne. Eli tarkemmin sanottuna laturi pyrkii pitämään jännitteen asetusarvossa, jota arvoa säädetään trimmerillä.

        Riippuu sitten kahdesta transistorista muodostuvan takaisinkytkentäloopin vahvistuksesta, mikä on se jännite-ero tyristorin kiinni/ auki-asennolla. Luullakseni melko pienellä jännite-erolla akku levätessään kytkeytyy melko nopeasti uudestaan lataukseen.

        Itse tein vastaavanlaisen 20A laturin, jossa tuota hystereesiä (= auki/ kiinni jännite-ero) voi säätää. Kestää myös oikosulun ja akun väärinpäin kytkemisen. Voin sen postata myöhemmin tänne. Se on vain hätäisesti rakentamisen aikana tehty piirros, mutta saa siitä selvän.

        Tuossa on se omatekoinen 20A laturi. Tehty vanhaan Telesten alumiinivalukoteloon ja kytkentälevynäkin käytin Telesten levyä, kun en viitsinyt tehdä itse.
        Kestää sekä oikosulun ja väärinpäin kytkemisen, eli silloin ei tapahdu mitään. Katkaisujännite on aseteltu kiintellä vastuksilla, eli trimmeriä ei käytetty. Kytkentääkään en ole viitsinyt piirtää puhtaaksi, mutta saa tuosta selvän.
        http://aijaa.com/YM4OBU


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Tuossa on se omatekoinen 20A laturi. Tehty vanhaan Telesten alumiinivalukoteloon ja kytkentälevynäkin käytin Telesten levyä, kun en viitsinyt tehdä itse.
        Kestää sekä oikosulun ja väärinpäin kytkemisen, eli silloin ei tapahdu mitään. Katkaisujännite on aseteltu kiintellä vastuksilla, eli trimmeriä ei käytetty. Kytkentääkään en ole viitsinyt piirtää puhtaaksi, mutta saa tuosta selvän.
        http://aijaa.com/YM4OBU

        Pahoittelut että en heti päässyt sinulle vastaamaan kun olin ” ”erittäin tärkeässä” ” palaverissa. Niin eli tarkoitat että tyristoria ei liipaista jos jännite on yli asetteluarvon? Minä ymmärsin tuosta aiemmasta kirjoituksestasi että kun kerran saavutetaan tavoitejännite, niin laturi asettuu ”pitoon” eikä lataa enää akkua. Näin toimivat vaikka c-teck-laturit että kun akku on ladattu täyteen ne lopettavat virran työntämisen kokonaan.

        Yhtä kaikki minä yritin sanoa että latausta ei lopeteta vaan tyristorilla rajoitetaan akulle menevää tehoa niin että akun yli vaikuttaa 14,4V. Jos on väärin sanoa että ”aallosta leikataan osa pois” niin se on varmasti minun virheeni ja myönnän olleeni väärässä. En tunne tuota kytkentää niin tarkalleen.

        Tämä on harrasteympäristö ja kun kirjoitat tuolla tavalla perustelematta mitä tarkoitat ”latauksen lopettamisella”, niin helposti menee samaan kastiin kun se äskeinen ilmalämpöpumppuasentaja jonka mielestä sulakkeen palaessa vika ei ole asennuksessa vaan liian pienissä sulakkeissa. Yleensä teidän kaltaiset huippuosaajat vaan idlaa palstalla ja antaa lasten leikkiä keskenään, siksi en ottanut sinua vakavasti kun vielä provosoit lisää että tyristori vaan katkaisee latauksen.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Tuossa on se omatekoinen 20A laturi. Tehty vanhaan Telesten alumiinivalukoteloon ja kytkentälevynäkin käytin Telesten levyä, kun en viitsinyt tehdä itse.
        Kestää sekä oikosulun ja väärinpäin kytkemisen, eli silloin ei tapahdu mitään. Katkaisujännite on aseteltu kiintellä vastuksilla, eli trimmeriä ei käytetty. Kytkentääkään en ole viitsinyt piirtää puhtaaksi, mutta saa tuosta selvän.
        http://aijaa.com/YM4OBU

        Tuossa kytkennässä on käytetty miljoonalaatikosta löytyneitä purettuja osia. Eli kaikki esim BC-tyyppiset pientaajuustransistorit käy ja dioditkin saavat olla vaikkapa 1N4148. Pitää vain bias-vastuksilla huolehtia siitä, että transistorit menevät kunnolla auki ja kiinni.
        Ainoa osto-osa taitaa olla tuo TL431, eikä sekään maksa paljoa. Tyristori on jostain purettu iso mutteri. Muuntaja aikoinaan haalittu Muuntosähkön roskakoriosastolta Kuusakoskelle joutuneita. Jännite ei kai ole ollut speksien mukainen? Nythän niitä ei saa edes luvan kanssa tai maksusta.
        Olen rakennellut tuon jotain 10 vuotta sitten. Ja tuota uskaltaa lainatakin, kun sitä ei saa rikki tavanomaisilla väärinkytkennöillä.


      • pulssilaturi kirjoitti:

        Tuossa kytkennässä on käytetty miljoonalaatikosta löytyneitä purettuja osia. Eli kaikki esim BC-tyyppiset pientaajuustransistorit käy ja dioditkin saavat olla vaikkapa 1N4148. Pitää vain bias-vastuksilla huolehtia siitä, että transistorit menevät kunnolla auki ja kiinni.
        Ainoa osto-osa taitaa olla tuo TL431, eikä sekään maksa paljoa. Tyristori on jostain purettu iso mutteri. Muuntaja aikoinaan haalittu Muuntosähkön roskakoriosastolta Kuusakoskelle joutuneita. Jännite ei kai ole ollut speksien mukainen? Nythän niitä ei saa edes luvan kanssa tai maksusta.
        Olen rakennellut tuon jotain 10 vuotta sitten. Ja tuota uskaltaa lainatakin, kun sitä ei saa rikki tavanomaisilla väärinkytkennöillä.

        Juu ihan asiallista työtä kun romuista rakennellaan, itse olen roskannut jo puolihehtaaria metsää jätteilläni, duunista kun saa aika hyvin käypää roinaa säännöllisesti..

        Minullakin on itse asiassa samannäköiseen silumiinirasiaan akkulaturiprojekti kesken, mutta nyt oon tota webastoa hieronut tonne autoon tehdasasennuksen näköiseksi varmaan puoli vuotta, oikeastaan viimepäivät kaasuhitsannut sille omaa muotoiltua polttoainetankkia sisälokarin päälle.

        Omaan akkulaturiini laitan kasan ylijääneitä 24V din-kiso povereita jotka kestää oikosulkua vakiovirtalähteenä. Laitetuulettimia puhaltamaan rasiasta läpi. Jännitteen rajoitus oli tarkoitus toteuttaa siten että zenerillä maadoitetaan ylösvedetyn PNP-transistorin kanta. Oikeastaan samanlaisen rajoittimen rakentelin joskus vanhan toyotan laturin kentälle joka toimii ilmeisesti vieläkin.

        Ai BC-sarja on matalataajuus? 547 ja 557 toimii minulla joka hommaan jos virta riittää.. Puhut ilmeisesti alasvetovastuksista, minulla ne on sulkeutuneet ilman niitäkin mutta kytkentä näyttää ammattimaisemmalta kun on vastuksella kytketty aina johonkin tunnettuun potentiaaliin. Toki minä taidoillani en ole niillä mitään yhtään monimutkaisempaa tehnytkään, fetistä pitää varmaan purkaa kapasitanssi kovemmalla taajuudella riittävän pienellä vastuksella.


      • Meikä- kirjoitti:

        Pahoittelut että en heti päässyt sinulle vastaamaan kun olin ” ”erittäin tärkeässä” ” palaverissa. Niin eli tarkoitat että tyristoria ei liipaista jos jännite on yli asetteluarvon? Minä ymmärsin tuosta aiemmasta kirjoituksestasi että kun kerran saavutetaan tavoitejännite, niin laturi asettuu ”pitoon” eikä lataa enää akkua. Näin toimivat vaikka c-teck-laturit että kun akku on ladattu täyteen ne lopettavat virran työntämisen kokonaan.

        Yhtä kaikki minä yritin sanoa että latausta ei lopeteta vaan tyristorilla rajoitetaan akulle menevää tehoa niin että akun yli vaikuttaa 14,4V. Jos on väärin sanoa että ”aallosta leikataan osa pois” niin se on varmasti minun virheeni ja myönnän olleeni väärässä. En tunne tuota kytkentää niin tarkalleen.

        Tämä on harrasteympäristö ja kun kirjoitat tuolla tavalla perustelematta mitä tarkoitat ”latauksen lopettamisella”, niin helposti menee samaan kastiin kun se äskeinen ilmalämpöpumppuasentaja jonka mielestä sulakkeen palaessa vika ei ole asennuksessa vaan liian pienissä sulakkeissa. Yleensä teidän kaltaiset huippuosaajat vaan idlaa palstalla ja antaa lasten leikkiä keskenään, siksi en ottanut sinua vakavasti kun vielä provosoit lisää että tyristori vaan katkaisee latauksen.

        Olitko konsultoimassa kuinka sähkökeskukseen asennettavalla paistinpannulla ja keittolevyllä saadaan pienikin sulake kestämään 4kW kompuran käynnistys ;)
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/13997442/automaatio-osaajat!-16a-sulakkeeseen-viritys-apuja


      • jörni kirjoitti:

        Olitko konsultoimassa kuinka sähkökeskukseen asennettavalla paistinpannulla ja keittolevyllä saadaan pienikin sulake kestämään 4kW kompuran käynnistys ;)
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/13997442/automaatio-osaajat!-16a-sulakkeeseen-viritys-apuja

        Juu, sama kaveri! Vaikkakin sitä ennen samassa ketjussa tarjosin ebayn kaupallisia tehovastuksia jotka näyttää kokemattomalle räpeltäjälle riittävän teknisiltä. Sitten kun rakennellaan protoja Pelle Pelottoman verstaassa niin vastuksissa kiinnostaa pitkälti ohmiluku, tehonkesto ja mahdollinen lämmönsiirtokyky. Kaikki sähkökiukaiden, raksalämmittimien, liesien, lohkolämmittimien vastukset ovat a-luokkaista tavaraa.

        Itsellä on tiluksilla hallilämmittimenä oilon-öljypoltin puhaltamassa isoon (250x250x10) RHS-putkeen kunnon flamea, eli siis säteilylämmitin (ei vettä)… Ja RHS putken päälle vain nostettuna ja asetettuna silitysrauta. Silitysraudan piimetallitermostaatti kytketty oilon-polttimen kanssa sajaan! Eli kun RHS-putki lämpenee, lämpenee putken päällä oleva silitysrautakin, ja silitysraudan säädettävä termostaatti ohjaa poltinta.

        Mitäs siihen sanot? Eikö silitysrauta ole paljon asiallisempi harrastehallissa kun keittolevy sähkökaapissa? Eikä muuten maksanut mitään kun rautakin tongittiin roskiksesta.


    • kummallista kun näinä aikoina ei ole juuri monia jotka viitsivät opiskella mitään kunnolla oppiakseen vaan kaikki on aina samanlaista sinnepäin hosumista ja selittelyä!

      eli siis miksi tutkia laitetta kun ei kumminkaan ole kiinnostusta sen enempään, outoa sanoisin.

      ei se nyt pahaa luulis ihmiselle tekevän jos vaikka tuolaisenkin laitteen sielunelämän tuntisi ihan läpikotaisinkin!

    • täälläkin on samaa juttua, mun näkövirhe heheh piti olla 0,7 luiskahti 7v
      http://keskustelu.suomi24.fi/t/12013269/eihellin-laturi ja se tyristori on lähes turha ja liian kallis, ylilatauksen eston tekee helposti opampilla.
      Eli vertailijalla, pikkasen kilkkeitä, niin ei oo vaikeaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa tahtoo Mikon kanssa yhteisen lapsen

      On kuitenkin kiire sillä sairaus voi paheta ja se kaataisi vauvahaaveet: "Lentoemäntänä työskentelevä mediapersoona Maisa Torppa, 29, kertoo tuoreess
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      9893
    2. Maisuliini vongannut vieraalta mieheltä

      Käsi pystyyn kenelle tuli yllärinä: https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torppa-taas-suhdeskandaalissa-Yritti-iskea-kaasonsa-miehen-ystavat-hylkasivat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      284
      5126
    3. Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet

      Taitaa rokotukset mennä hukkaan, kun ei tulekaan immuniteettiä. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d846d7
      Maailman menoa
      93
      3200
    4. Jättiselvitys: He saivat 100 000 euroa Business Finland tukea

      Jättiselvitys Business Finlandin koronatuista: he saivat 100 000 euroa, yli tuhat peruutti hakemuksensa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007660
      Maailman menoa
      57
      3051
    5. Onkobmaisasta rikostutkinta päällä?

      Vauva palstalla oli lähipiirin viestit julkaistu mitä siellä täydellisessä pikku perheessä todellisuudessa tapahtuu... Aivan järkyttävää tekstiä jos p
      Kotimaiset julkkisjuorut
      153
      1441