Minua ärsyttää ihmiset. En löydä koskaan kaltaistani seuraa. Kaikissa on aina jotain vikaa, ja siitä syystä väsyn helposti toisten kanssa ollessa. Ainoastaan veljeni seurassa voin olla rennosti oma itseni, eikä hänen seuransa ärsytä tai väsytä minua. Jos veljeni kuolee tai muuttaa tms. minulle ei jää yhtäkään ihmissuhdetta, jolta kokisin saavani sen, mitä ystävyyssuhteilta haen. Ihmisissä minua vituttaa heidän sosiaalinen taidottomuus; puhutaan päälle tai ei kuunnella. Teeskenteleviä ihmisiä en voi sietää. Tyhmien ja itsestäänselvien asioiden jauhaminen ja kysyminen on täyttä ajan haaskausta. Myös asioiden pohtimisen osaamattomuus turhauttaa. Sekä ylipäätään kaikenlainen ajattelemattomuus. Siksi olen mieluummin yksin, kuin seurassa, joka ei pysty tyydyttämään sosiaalisia tarpeitani. En varmasti ole ainoa ihminen, joka on kohdannut kyseisen ongelman.
Ihmiset eivät vastaa odotuksiani
019293847
11274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sinä tietoisesti ja harkiten olet hakenut seuraa itseäsi samalla tasolla olevista tai alemmista ihmisryhmästä.
Liityppä älykkäämpien seuraan.
Mistäkö heitä löytyy? Yliopistojen opettajakunnista, shakkiturnajaisista, sinfoniahall.ista, lähiseurakuntiesi sielunpaimenista jne.
Löydät millilleen sellaista seuraa jota haet ja haluat.
Syy ei ole muissa vaan sinussa itsessäsi! Sinä vain yksinkertaisesti et viitsi nähdä vaivaa etsiä tasokkaampaa ( he eivä juokse luoksesi, sinun on tehtävä se työ). On niin paljon helpompaa haukkua muita pönkittääkseen omaa paremmuuttaan.
Minusta tuntuu, ettei sinulla ole ystäviä, koska mielestäsi muut eivät ole tasollasi älyllisesti. Vaikka ystävyys ei ole älystä kiinni. Matkoilla näkee joskus yksinäisiä. Eivät oikein tiedä, miten olla, yksinäisiä susia.
Ja ihmisiin on sitä vaikeampi tutustua, mitä vanhempi. Luonteenpiirteet kärjistyy
Annat sitäpaitsi sellaisen signaalin seurassa, että pysykäähän kaukana, olen ylempänä. Ja sehän on helppoa töissä
Taidat olla oikeassa. Kaikenlainen kömpelyys turhauttaa minua. Enkä voi sille mitään. Minulla on ystäviä, mutta minun on vaikea löytää sellaisia ihmisiä, jotka olisivat haluamallani tavalla kanssani samanlaisia. En pidä ketään huonompana tai ylenkatso ihmisiä. Harvoin vain onnistun löytämään sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voisin todella kokea saavani siltä suhteelta tarpeeksi.
Oppeliini1 tosiaan vika on minussa, olen niin laiska etsimään ja ylläpitämään ihmissuhteita. Sitä en kuitenkaan usko, että voisin koskaan löytää millilleen sellaista seuraa kuin haluan. Taidan olla kyynistynyt.
Everyhing okay, ole mitä olet
Millilleen ei kukaan voi löytää
Olisitko misantrooppi?
Aloittajan kannattaisi ehkä tehdä persoonallisuustesti, netistä löytyy useampia. Ainakin itse kuulun melko harvalukuiseen joukkoon, enkä itseasiassa tunne ketään kaltaistani. Ystävien ei toki milläänmuotoa tarvitse olla samanlaisia, mutta on hyvä tiedostaa omat rajansa nimenomaan ulkopuolisten näkökulmasta.
Sukulaisiin ei ole hyvä jäädä roikkumaan, vaikka tilanne yleensä pysyy hallinnassa niin kauan kuin vanhemmat tai edes toinen on vielä elossa, mutta sen jälkeen muuttuu myös sisarusten väliset suhteet, eikä välttämättä laisinkaan parempaan suuntaan.
Ystäviä saa kun keskittyy enemmän ihmisten hyviin puoliin ja jätä ne huonommat ominaisuudet vähemmälle.
Tiuskimisella, ärsyyntymisellä, silmiä pyörittelemällä ei saa ystäviä.
Muihin alentuvasti suhtautuva ei saa kestäviä ihmissuhteita.
Minulla on kyllä ystävä, joka menee sisarusenkin edelle, vaikka sisarukset ovatkin ihan OK. Hän on minun ystävä, vaikka ajankin häntä pois välillä. Sellaisia on harvassa.
Ihmissuhteet kehittyvät koko ajan. Parempaan tai huonompaan suuntaan. Mutta suhteita täytyy hoitaa
Luepa tuo :
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14241851/nain-saat-ystavan-takuuvarmasti
En minäkään ole koskaan löytänyt kaltaistani ystävää. Lapsena se harmitti, mutta aikuisena tajusin, että ei ystävyydessä haittaa, vaikka ei oltaisikaan niin samanlaisia. Sehän on ihan normaalia, että ajatellaan asioista eri tavalla ja jotkut ominaisuudet toisessa vähän ärsyttää. Sitä paitsi, jos löytää jonkun täydellisen sielunkumppanin, niin eikö kyse ole sitten jo romanttisesta rakkaudesta eikä mistään kaveruudesta.
Eri asia on sitten jos suorastaan inhoaa toista, sitten ei kannata olla kaveri.