http://yle.fi/uutiset/nain_eli_ja_kuoli_lieksalainen_erakko__14_vuotta_vapaaehtoisesti_yhteiskunnan_tukien_ulkopuolella/8815380
Tosin, nykyään se on enemmän kerrostaloasunnoissa jne.
Monilla ei ole mitään muuta kuin ehkä joku työ, vanhemmat ja tietokoneet.
Naisten kanssa heillä ei ole mitään mahiksia.
Sitten joku feministi vittupää tulee natisemaan miten erilaisia ihmisiä ja naisia pitäisi palkata johtotehtäviin ja kuinka sikoja miehet ovat kun pettävät ja hakkaavat sekä mamuja pitää saada lisään Suomeen.
Tosin, nykyään se on enemmän kerrostaloasunnoissa jne.
Monilla ei ole mitään muuta kuin ehkä joku työ, vanhemmat ja tietokoneet.
Naisten kanssa heillä ei ole mitään mahiksia.
Sitten joku feministi vittupää tulee natisemaan miten erilaisia ihmisiä ja naisia pitäisi palkata johtotehtäviin ja kuinka sikoja miehet ovat kun pettävät ja hakkaavat sekä mamuja pitää saada lisään Suomeen.
Vastaukset 107
Vanhimmat
Ei ihmistä kannata väkisin auttaa, jos ei auta edes itse itseään.
Mutta ei siihen minkään vittupää feministit urputukset auta, pahentaa vain tilannetta.
Miten niin pahentaa tilannetta?
Yleisellä tasolla suomimiehet ajetaan jo yhteiskunnallisesti tuonne metsikköön.
Jos ei hyväksy feministien kaksinaismoralistista elämäntapaa ja nitinää/natinaa niin saa olla yksin.
Moni mieskin on kaksinaismoralisti ja säälittävää on nähdä kaksinaismoralistin haukkuvan toista sukupuolta kaksinaismoralistiseksi.
Mutta on tuossa sinun kirjoituksessa totuuttakin..sitä en kiellä.
Feministit eivät ainakaan toistaiseksi ole kuitenkaan sukupuoli.
Totta puhut..My Bad..pahoittelut, mutta toisaalta kaksinaismoralisteja ovat myös sovinistit yms....jos taas on inhimillisiä arvoja kannattava ja aito tasa-arvon kannattaja, niin sitten tuo pitää kyllä paikkaansa.
Narsistinen ajatusmalli.
Altruisti elää auttamalla toisia oman terveyden kustannuksella.
Tää kyseinen subjekti vetäytyi sivuun käyttämättä valtion verorahoja ja eli omalla voimillaan loppuun.
Kaksinaismoralismia ei ole se, että mies pitää reikäänsä jakavaa naista huorana ja sitä paljon saavaa miestä panonsonnina. Helppohan sitä pillua jakaa on sadoille miehille, mutta koitappa saada sitä sadoilta naisilta.
Urpon elämä on ihan kuin minun tarinaani. Sillä erotuksella että sukulaiset ja tuttavat pitävät minuun tarkoituksella etäisyyttä. Syytä en ole koskaan saanut selville että miksi vihaavat ja karttavat minua. Tätä on jatkunut jo lapsuudestani saakka. Muistan jo kun pikkupoikana minua ei koskaan kutsuttu mihinkään siinä missä muut sukulaiset pyydettiin siskoni mukaanlukien. Se ero Urpon elämän ja mun välillä myös on että teen töitä ahkeraan. Koska mitään muuta elämää ei ole se korvataan työnteolla. Jos mulle joku soittaa se on aina lehtikauppias tai taskusoitto koska olen usein aakkosissa ensimmäisenä ihmisten puhelimissa. Vanhempani pitävät oikeasti sitten yhteyttä ja minä heihin. Yhteistä Urpolle ja minulle sitävastoin on metsä. Metsä on mun koti, työ ja harrastus. Kun kuolen tapahtuu se suurimmalla todennäköisyydellä juurikin metsässä. Jos vanhempiani ei sillä hetkellä ole minut ehkä löytää joku eränkävijä vahingossa kuukausien päästä karhujen ja susien raatelemana ja korppien nokkimana rankana. Kukaan ei kaipaa. Ei ole kaivannut tähänkään asti eikä kaipaa silläkään hetkellä kun kuolen. Osanotot Urpon omaisille. Ja Upi! On täällä toisiakin kaltaisiasi. Perässä tullaan.
Samat sanat.Paitsi omistuskämpässä (kaksiossa) kanin kanssa kyhjötetään.
Ja vanhoja tietokoneita viritellään,sitten kun aikaa jää niin matematiikan/filosofian
ongelmien kimppuun sännätään.
Voin pitää yhteyttä kirjekaverina tossa, on nimimerkin alla s-osoite.
Todellinen MGTOW mies. Ei pitänyt meteliä itsestään toisin kuin eräät palstan "mgtow miehet"
Poissa silmistä, poissa mielestä ja ennen kaikkea poissa muistuttamasta totuuksista suloisista valheista. Monen mielestä heidän olisi näin toimittava ja syyt me kaikki tiedämme.
Harva ihmiskohtalo on koskettanut minua syvästi mutta tämä oli yksi niistä.
On niitä erakkonaisiakin. Naiset vain jostain syystä pärjäävät paremmin yksin. Miksiköhän se on niin? Olen kyllä itsekin täys erakko ja haluaisin oikein maksimoida sen muuttamalla johonkin korpeen. Ei minua kiinnosta tavata ihmisiä, ihmiset on vain ärsyttäviä, varsinkin naiset. Yksin on hyvä olla.
En kuitenkaan halua elää täysin ilman mitään mukavuuksia ja pelkällä kauravellillä, kyllä haluan että mulla on netti, auto ja hyvää sapuskaa. Töissä joudun siis käymään, että on varaa näihin asioihin, mutta onneksi työnikin on hyvin epäsosiaalista yksintyöskentelyä. En käy edes kahvihuoneessa muiden kanssa, vietän kaikki tauotkin yksin. Kai mua vähän outona pidetään, mutta siinäpähän pitävät. Ei kiinnosta.
Minäkin olen erakkonainen,asunkin metsän keskellä.Jos kuolen kotona koirani todennäköisesti syövät nälissään minut,lopulta nekin kuolevat nälkään.Ehkä ulosottomies löytää meidät kun tulee perimään sähkölaskua.
"Naiset vain jostain syystä pärjäävät paremmin yksin. Miksiköhän se on niin? "
Miehet osaavat rakastaa ja kaipaavat rakkautta, naiset ovat narsistisempia?
No kukapas kieltää nykypäivänä olemasta vain miesten kanssa?
Siinähän on onni ja autuus tarjolla, kun olette keskenänne ilman naisia.
( "Miehet osaavat rakastaa ja kaipaavat rakkautta, naiset ovat narsistisempia?")
Totuushan on se, että useimmat naiset ovat miehiä henkisesti joustavampia ja sopeutuvaisempia.
suom huom. munahaukkoja, patjoja ja resurssihaukkoja.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/missa-on-urpo-lahti-torstaina-lenkille-ja-katosi/5619216
Olikohan niin että lyhyttä miestä ei taaskaan kelpuutettu yhteiskunnan jäseneksi?
Surullinen kohtalo. Vaikea mun on silti keksiä, miten tällaista ihmistä olisi voinut auttaa. Selvästikään hän ei halunnut olla tekemisissä muiden kanssa ja vältteli jopa sisaruksiaan. Joku pakkohoitoon raahaaminen olisi varmaan ollut hänelle painajaista alusta loppuun saakka. Tietysti tähän joku määkäisee, että naisten olisi pitänyt antaa seksiä, mutta tosiasiassa näin pahasti yhteiskunnasta ja muista ihmisistä vetäytyneet yksilöt eivät pysty eivätkä halua intiimejä suhteita naisiin, kun he eivät pysty olemaan missään tekemisissä muiden kanssa.
Ei se ole Urpon vika kun hän syrjäytyi. Kyllä se on kaikkien muiden ihmisten vika. Lopulta tällainen aina syrjitty ihminen sitten tyytyy kohtaloonsa ja erakoituu tarkoituksella. Miksi pitää väkisin kontakteja kun kukaan ei kaipaa sinun läsnäoloasi. Näin on käymässä minullekin. Mun seuraa on aina vältelty ala asteelta saakka. Halusin tosissaan vielä päästä piireihin aina ammattikoulujen jälkeenkin ja toin itseäni läsnä. Kun aina sanotaan "hei nää on meidän oman porukan bileet, itseasiassa sua ei ole kutsuttu, viitsisitkö lähteä" jne jne eli aina on kyllä lähtemään kelvannu niin kyllä mullekin on lopulta tullut selväksi että seuraani ei kaivata. Kyllä minäkin naista olen halunnut mutta naiset ei minua. En voi syyttää siitä itseäni vaan kyllä syyt on muissa koska eivät jostainsyystä ole koskaan kelpuuttanut minua sosiaalisten piirien jäseneksi muiden ohessa. Ainoa mistä tässä elämässäni olen tyytyväinen on se että pomo ja asiakkaat arvostavat minua. Teen edes jotain oikein ja josta tulee itselleni edes pieni arvostettu olo. Mistään muusta ei sitten tulekaan. Ja auta armias sitä sukulaista tai ns tuttavaa joka tulee joskus itkemään minulle huonoa elämäänsä niin tulee totaalisesti saamaan puukon kääntämistä lisää haavassa. Yleensähän surkeakin ihminen kyllä heikolla hetkellä lohduttajaksi kelpaa hetkeksi näille paremmille ihmisille. Turha multa ainakaan lohtua on saada. Sitä saa mitä tilaa. Onneksi sentään työllä ja rahalla pystyn hallitsemaan elämääni. Jos kumpaakaan ei olisi niin kaks metriä multaa olisi varmasti päälläni.
En minä Urpoa syytäkään. Mutta tuollaisessa tilanteessa korjausliikkeen tekeminen toiseen suuntaan on todella vaikeaa. Miten auttaa ihmistä, joka ei pysty olemaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa? Ei sitä voi oikein etänäkään tehdä. Häntähän ahdisti suunnattomasti muiden läsnäolo, ja tosiaan oli erakko.
Sinä olet ja toimit yhteiskunnassa enkä näe yhtäläisyyksiä tilanteesi ja Urpon kohtalon välillä. Urpo tuntui suorastaan kammoavan ihmisiä, sinä taas taidat lähinnä vain vihata katkerasti heitä.
Jos Urposta olisi tehty henkilökuva tämän vielä eläessä, lauma hippiäisnaisia olisi hyökännyt ahdistelemaan karskia luomumiestä.
Upi oli noin 165cm joten tuskin olisi naisia kiinnostanut.
Se olisi voinut olla sen Urpon kohtalo :D
Tuolla metsissä välillä toivon törmääväni suht ikäiseeni erakkomieheen, jonka häijysti hurmaan ja otan talteen omakseni. Ei ole vielä löytynyt erakkoja puskista.. ehkä joskus. Hähähähä.. Urpo olisi ollut vähän liian vanha makuuni kuitenkin.
Keksitkö ihan itse tuon pituuden..laitas muillekin linkki mistä tuollaisen tiedon löysit..vai selitätkö taas vaan omia juttujasi?
No voi vittu kato toi mtv linkki minkä laitoin tuohon ylemmäs.
Jaa, pitäisköhän irtisanoutua töistä, muuttaa perikunnan taloon, jättäytyä tukien ulkopuolelle ja erakoitua. Ei huono vaihtoehto lainkaan koska olen muutenkin puolierakko.
Naisten erakoitumisissa on se ero että naisille se on vapaaehtoista vähän sellainen extreme juttu mutta monille miehille yhteiskunnan ja ihmisten syrjinnästä johtuvaa pakonomaista vetäytymistä. Kun yksinkertaisesti tulee mitta täyteen kaikkea haluaa vaan pois kuvioista. Kun olet yksin kukaan ei vittuile ja luontoäiti kohtelee kaikkia samallatavalla tasa-arvoisesti. Niin sinua yksinäisenä mökissäsi kuin sitä talitinttiä joka kyhjöttää yöpuulla linnunpöntössä kuin sitä pajukon laidalla oksia mussuttavaa hirveäkin.
Miten niin vapaaehtoista? Mä olen toistaakseni vielä pysynyt järjissäni mutta pelkään, että koska masennus iskee kunnolla. Sen jälkeen kun äitini kuoli, sanoin kaikille, että sitten jos/kun isäni kuolee, varmasti masennun. Itse en vielä ole huomannut, että sellaista olisi tapahtunut mutta menen koko ajan jaksamisen äärirajoilla koska mun pitää matkustaa lähes viikottain tuonne perintötalooni tarkistamaan, että siellä on kaikki kunnossa. Kaikki aina sanoo, että pärjään ja jaksan mutta mitä sitten kun sille jaksamiselle tulee lopullinen stoppi.
Sitä kannattaa kysyä tämän palstan miehiltä yleisestikin. Heillähän se näkyy stoppi tulleen monilla vastaan. Mutta tämän palstan ohjeethan on aina "ota itseäs niskasta kiinni, älä jaksa nillittää" jne. Kun se tulee sille paremmallekin väelle päin naamaa niin lopulta tietää miltä se tuntuu kun stoppi tulee. Ei se ainakaan helpota että porukka vaan kääntää lisää veistä haavaan. Sulle sentään sanotaan että pärjäät ja jaksat. Eli sulla on tukiverkostoa. Jos eläisit minun ruumiissani ja kun nytkin jo noin pelottaa olisin varma että oisit jo riistänyt henkesi itseltäsi. Vielä vaan joku kipinä pitää tätä elämää jotenkin kasassa. Kai se on työ ja terveys ja taloudellinen turva. Mikään muu sitä ei kasassa pidä.
No itseasiassa se tukiverkosto on unohtanut mut alun järkytyksen jälkeen. Mulle siis on sanottu noin monta kuukautta sitten. Mut kaipa mä en saa valittaa koska olen nainen. Haista siis paska!
Ei se kaikille oo vapaaehtoista. On naisissakin syrjittyjä, kiusattuja, traumatisoituneita, jne. Mun yks lapsuudenystävä on ihan täys metsänpeikko nykyään koska hänen setä raiskaili häntä pienenä. Ei se mun mielestä ihan vapaaehtoista yksinoloa ole, jos ei osaa ketään lähelleen päästää traumojen takia. Hänellä oli suht hyvä vaihe parikymppisenä, mutta sitten kolmekymppäsenä alkoi taas mieli taantumaan kun työtkin siirtyi halpamaihin. Se vain oli hänelle liikaa.
Tiesin, ettei hän tuu enää töitä saamaan ja syrjäytyy entisestään. Niin myös kävi. Ihminen joka tuskin saa sanaa suustaan, ei pysty tappelemaan työpaikoista sosiaalisten itseään sujuvasti kehuvien 500 muun kanssa.
Nuo meidän tyhmät päättäjät saa mitään aikaseks, eikö ne tajua että kun töitä siirretään halpamaihin, osa ihmisistä tippuu pysyvästi kelkasta? Se työ saattaa olla ainoa asia joka ihmisen elämässä tuo sisältöä ja sekin kun otetaan pois niin siinä sitä ollaan.
Minkälaisia ne ohjeet pitäisi sitten olla? Kerro joku esimerkki hyvästä ohjeesta.
Noniin sieltähän se tuli. Kun ei ymmärretä miltä suurimmaltaosin tälläkin palstalla purkautuvista miehistä tuntuu niin sitten haistatellaan. Sinällään hyvä että joku nainenkin tuntee tätä kohtaloa omalle kohdalleen niin se ylimielinen jeesustelu jää edes vähän vähemmälle.
Sinä sen sanoit. Työ minutkin pitää hengissä. Jos sitä ei olisi niin en täällä enään tallustelisi koska se on oikeastaan ainoa sisältö elämään. Sinä suret erakoitunutta naisystävää eli hänellä on edes joku joka tukee ja välittää. Tämän ystäväsi elämä on huomattavasti paremmalla tolalla jos itse olisin työttömänä. Minusta kun ei välitä kukaan paitsi iäkkäät vanhempani. Olisikin vallan outoa jos joku keskustelisi minusta sinunlaillasi tavalla kuten sinä ystävästäsi.
Haistattelen siksi koska sinä et tiedä minun elämästäni mitään mutta vähättelet minua.
Pitäisköhän kaikkien omituisten otusten peustaa oma kommuuni jonnekin Suomen kansallispuiston kupeeseen??..oltais kuin NuuskaMuikkuset ja kaikki saisi oman rauhan ja joku keskus paikka missä kokoontua kommuunin sisällä, aina kun tuntuu kaipaavansa seuraa...
Kommuunin vaihtuva päivystävä päivystäjän tehtävä olisi se, että kävisi jäljittämässä ja katsomassa mitä jollekin NuuskaMuikkuselle kuuluu, jos ei ole nähty tiettyyn aikaan missään.. ;P
Tuo voisi olla ihan hyvä juttu..siellä voisi viettää joko pidemmän aikaa tai sitten lyhyen aikaa aina kun siltä tuntuu ja siellä nyt luulisi olevan paljon yksilöitä jotka ovat edes hieman samalla taajuudella vrt. moneen nykyajan aivopestyihin tallustelijoihin..
Yhtälailla täällä naiset vähättelevät miesten elämää ja kokemuksia ja kohtaloita. Sitten kun se tulee omalle kohdalle niin sitten ollaan niin marttyyria. Ei kannattais huudella niille alempiarvoisille kun se ikävä kohtalo voi tulla kenen tahansa kohdalle. Ylpeä rikas voi jonain päivänä olla katkera köyhä jos pelaa korttinsa väärin. Luuletko että hän saa niistä köyhistä silloin tukea ja turvaa joita alkuun rikkaana parjasi.
Olet nirsoillut itsesi vanhaksi sinkkunaiseksi. Eläköön naisten hypergamia!
Vähänkuin teikäläinenkin nirsoillut naisten suhteen.
Et selvästi ymmärrä asiaa.
Minulle kelpaa oman tasoinen nainen, mutta ei tasoani alempi, esim. yh-nainen.
Naiset puolestaan ovat hypergamisia, eli heille kelpaa vain omaa tasoaan parempi mies.
Minä en ole nirso, naiset ovat.
Mitä ovat "nykyajan aivopestyt tallustajat"?
Voi vitsi..löysit mut taas.. ;P
Noh, saat säkin sinne tulla jos haluut, kerron sit siellä...vaikka tuskimpa sinne sellaset tulee tai ainakaan pitkään viihdy joten jos sinne ilmaannut, niin eipähän sussa varmaan sellasta vikaa niin kauheasti ole.. ;D
Olen liian erakko ja introvertti tuollaisiin kommuuneihin. Mulla on oma lähipiiri ja ystävät, homma toimii hyvin näinkin.
Mietin vaan tuota paljon viljelemääsi "ryhmää". Ainakin jokainen mun tapaamani ihminen oikeassa elämässä on ollut ihan omanlaisensa persoona ajatuksineen, ei niputettavissa mihinkään lokeroon.
Mä myönnän sulle palsta suurimman marttyyrin kruunun. Olet kaikista surkein, yksinäisin, väärinkohdelluin, rumin ja vähätellyin mies. Kukaan ei saa ilmaista murheitaan sulle, koska sulla menee kuitenkin vielä huonommin. Kurjuudessa ja vastoinkäymisissä ei saa kilpailla sun kanssa. Marttyyrin asenteella voi näppärästi vähätellä ja mitätöidä kaikkien muiden tarinat ja samalla nostaa itsensä jalustalle, koska omat vastoinkäymiset on aina suurempia kuin toisten. Ei ihme, jos ihmiset kiertää kaukaa.
VihaTipuselle toivotan aurinkoa elämään ja myötätuulta purjeisiin.
Peukku. :)
Yritä edes ajatella niin, että sinä olet sitä onnekkaampaa väkeä kun sulla on edes se työ. Ja siten myös rahaakin. On kuitenkin paljon syrjäytyneitä, joilla ei ole edes sitäkään. Tunnen sellaisia molemmissa sukupuolissa. Eikä heitä enää kukaan töihin ota, kukaan ei huoli täyskokematonta kolmekymppistä mihinkään duuniin, ei edes kaikkein alipalkatuimpiin paskahommiin. Ei siinä auta selitykset, että "mulla oli vähän villi nuoruus, mutta nyt oon kyllä ryhdistäytynyt".
Yritä ajatella, että sulla on asiat HYVIN. Paljon paremmin kuin useimmilla muilla. Ei ne ihmissuhteet onnea tuo, päinvastoin draamaa, pettymyksiä ja katkeroitumista. Suurin osa ihmisten ongelmista johtuu muista ihmisistä. Harva onnistuu ihmissuhteissaan niin, että voi ihan käsi sydämellä sanoa olevansa niissä onnellinen. Useimmilla se on pelkkää kestämistä. Tottakai kaikki ulospäin esittävät asioiden olevan hyvin. Mutta varmasti moni tätäkin lukeva voi kertoa jo lapsena katsellensa vanhempiansa kauhunsekaisin mielin, että miksi nuo edes ovat yhdessä kun mitään rakkautta ei ole koskaan ollutkaan. Kestetään vain yhdessä, eikä viitsitä erotakaan kun on yhdessä hankittu talot ja autot eikä parempaakaan kumppania ole löytynyt. Tai sit se on löytynyt ja saat hoomoilasena kattella vieressä sitä vanhempiesi riitaisaa eroa.
Mitä ystäviin tulee, sama juttu niissäkin. Saat olla helkkarin tyytyväinen jos edes YHDEN oikean tosiystävän löydät elämäsi aikana. Suurin osa ottaa jalat alleen heti kun sulla alkaa mennä huonosti. Ihmiset on enimmäkseen paskoja. Aitoa ehdotonta rakkautta saa kissaltakin enemmän kuin suurimmalta osalta ihmisistä. Koirista nyt puhumattakaan. Niiden antamaa uskollisuutta ihmiset eivät pääse lähellekään.
Eli koitetaan me kaikenmaailman sinkut, erakot, hukkapätkät ja ylijäämät vain nauttia elämästämme, otetaan irti kaikki se minkä se meille antaa ja ollaan kiitollisia siitä!
Kyllä olet. Turha väittää muuta.
Todella kovaa asiaa ja totuutta. Olit hienosti saanut sen puettua sanoiksi. Kiitos tästä.
No jopas osasit perustella kantasi hienosti :) Kerro millä tavalla olen nirso naisten suhteen.
Millä tavalla? No sinulle kelpaa lapseton nainen mutta ei nainen jolla on lapsia. Selvää nirsoutta.
Oletko idiootti, tyhmä vai molemmat? :D
Minulla ei ole lapsia, joten millä perusteella nainen, jolla on elätettävän toisen miehen kakaroita olisi kanssani saman tasoinen?
Nirsoutta ei ole se ettei ihan kuka tahansa nainen kelpaa.
Täytyy kyllä erikseen kiittää "oooop" sinua sanoistasi. En tuollaisiin sanoihin ole tottunut enkä niitä juuri kuullut että joku jopa kannustaisi tai yrittäisi valaa uskoa elämään. Niinhän se täälläkin on nähty että tietyt henkilöt vaan nauttivat siitä että saavat nujertaa nujerrettua. Kyllä mä valoisina puolina elämässäni näen erinomaisen terveyden ja nykyaikana saa olla etuoikeutettu että on töitä ja sitämukaa myös talous kunnossa. Vaikka itse olenkin katkera toisille heidän muunmuassa parisuhde onnistaan niin kai joku on sitten katkera mulle näistä edellä mainitsemistani asioista. Sitten on kaltaisesi vilpitön ihminen joka ei ole katkera vaan kannustava. Virtuaali halaus sinulle ja hyvät yöt! :)
Vaikkapa sillä perusteella, että se yh-nainen voi olla kaunis, älykäs ja mukava, mutta sinä olet vittumainen ja tyhmä päätään aukova ruma rääpäl eli ette ole samaa tasoa.
Osui ja upposi :) Naisen mukavuudella, älykyydellä ja kauneudella ei ole siinä vaiheessa enää mitään marekitystä kun hän on yh. Kaikkia ominaisuudet jotka naisessa ovat tärkeitä menettävät merkityksensä siinä vaiheessa kun naisesta tulee yh.
Vaikuttaa siltä, että on valinnut elämäntyylin jossa kokenut saavansa olla totaalisen rauhassa. Ymmärrän, että toiset joutuu tuohon tilanteeseen tahtomattaa, mutta kyseinen mies vaikuttaa tahtoneen elää juuri noin.
Silloin en surkuttelisi, jos omasta tahdosta on kyse. Oman tahdon toteuttaminenhan juuri on sitä mitä ihminen rakastaa, jos saa tahtoaan toteuttaa.
Älä syyttele Urpoa että hän olisi oma tahtoisesti erakoitunut. Kyllä siihen tarvittiin ulkopuolinen syrjintä kuten monilla erakoituneilla miehillä. Jos hän olisi nauttinut erakkona elosta ja yksinäisyydestään niin olisiko hän tappanut silloin itsensä?
Nimenomaan, omasta tahdosta on kyse. Mutta en ymmärrä tuota, ettei hän ole edes hänelle kuuluvia yhteiskunnan tukia itselleen hakenut? Onko hän ollut liian ylpeä siihen, kykenemätön vai tietämätön?
Kyllä minä kestäisin mainiosti asumista nätissä ok-talossa metsän laidalla, mutta en täysin ilman rahaa pystyisi elämään. Pelkällä kaurapuurolla ja marjoilla/sienillä. Yksipuolinen ruokakin vaikuttaa mielenterveyteen. Kyllä hänellä jotain mielenterveyden ongelmia on ollut kun ei ole kyennyt huolehtimaan asioistaan.
Hän tappoi itsensä ilmeisesti sen takia, ettei kestänyt osallistua hautajaisiin. Ahdistavaan tilanteeseen, jossa on paljon muita ihmisiä. Ei tuossa ole muiden syrjinnästä kyse, vaan miehen omasta ratkaisusta ja halusta päästä pois tilanteesta. Hän ei halunnut olla muiden kanssa tekemisissä.
En syyttele, mutta koin että juuri siksi tappoi itsensä, kun hänen erakko elämänsä vaatisi lähteä hautajaisiin ja olemaan sosiaalinen, jota hän käsittääkseni juuri ei halunnut. Suku ilmeisesti koitti pakko sosiaalistaa toisinaan ja tuo saattoi olla viimeinen niitti? Spekuloin sen mukaan miten käsitin tekstin.
Moni pakenee vapaaehtoisesti maailmaa ja ihmisiä, kun ne eivät vastaa omia odotuksia.
Mietin itsekin, että olisiko mielenterveyden kanssa ollut ongelmia ja ne olisivat ajaneet hänet totaali kieltäytymään kaikesta avusta. Paha sanoa, mutta sellainen käy mielessä.
No tää hautajaisiin osallistuminen sosiaalisinen juttuineen oli korkeintaan joku viimeinen pisara hänen pitkässä vuosikymmentenkin ketjussa ihmisiin ja omaan elämäänsä vittuuntumisessa. Ja oli äijällä siinä jo vähän ikääkin karttunut, kuudetta kymppiä hyvän matkaa jo menossa, ja ehkä myös jotain terveyspuolen ongelmia tai ylipäätään heikkenemistä koki joka toi oman lisänsä. Sekin voi olla että jotakuinkin siihen asti hän vielä jotenkin alitajunnassaan toivoi jotain elämältään saavansa muutakin kuin vain sitä syrjäytymistä tai syrjäytetyksi tulemista.
Huomionarvoista on se miten tällainen 'korpierakko' ei sentään ihan täydellisesti voi kaikista ihmisistä eristäytyä. Siinähän oli se naapuri joka traktorillaan teitä auraili, ja joka vielä tunsi miehen ihan lapsuudesta asti. Isoissa kaupungeissa voi itse asiassa erakoitua täydellisemmin jos ei työpaikkaakaan ja sitä kautta mitään kontakteja ihmisiin. Toki marketeissa ja vaikka kuntolenkeillä voi pyöriä paljonkin ja sikäli ihmisten parissa, mutta siis vailla minkäänlaisia kontakteja toisiin ihmisiin.
Ihmisiä, jotka haluavat vapaaehtoisesti elää yhteiskunnan ulkopuolella, aina on ollut erakkoja. Sellainen valinnan mahdollisuus on myös oltava.
Aina on ollut ongelmia, jotka hoidetaan pois silmistä tavalla tai toisesta, ettei tarvitse puuttua järjestelmän epäkohtiin.
Luulen, että ihminen on tosiaankin tehnyt valinnan pysyä pois yhteiskunnasta, myös sen antamasta avusta. Pakkohoitoonko olisi pitänyt raahata? Sitten olisi valitettu holhousyhteiskunnasta.
Ei vaan alkaa oikeasti hommiin ja katsomaan totuutta silmiin mikä tässä yhteiskunnassa on vikana. Ei ne asiat piiloon lakaisemalla korjaannu, eikä myöskään pilleri purkeilla. Houston, we have a problem!!!
No, kerropa ratkaisusi.
Kerroin jo ja omaa päätä saa käyttää. Tuskinpa se sinun pääsi toimii yhtään sen paremmin vaikka jatketaan pohdiskelua tässä, jos et itse osaa yhtään miettiä ja pohtia. Ja jos taas sinun mielestä ei ole ongelmaa niin tuskinpa sinua edes asia kiinnostaa, kunhan vaan jankkaat.
"Ei vaan alkaa oikeasti hommiin ja katsomaan totuutta silmiin.."
Siinä se ratkaisu. Voi ei näitä. :D
Kyllä, mutta ennen vanhaan oltiin yhteisöllisempiä ja ihmiset kyllä huolehtivat erakoistakin. Heille saatettiin viedä leipää, maitoa jne. Erakot olivat usein hyviä tarinankertojia tai taitavia käsityöntekijöitä, kalastajia yms. He olivat onnellisia. Aina joku kävi tarkistamassa että elääkö se vielä, ei silloin ketään löydetty vuosia sitten kuolleena muumiona kuten nykyään jatkuvasti. Ihmiset ehkä vähän liikaakin kyttäilivät muita silloin ennen vanhaan, mutta ainakin silloin kaikista huolehdittiin.
Nykyaikana on paljon rankempaa olla erakko kun kukaan ei ihan oikeasti piittaa. Nykyään erakkoja löytyy kerrostaloistakin. Tässä tarinassa ihmeellistä on, ettei edes verottajaa kiinnostanut millä hän tuli toimeen, vaikka se on kuin sittisontiainen ihmisten kimpussa aina. Erään ystäväni kimpussa oltiin jopa siksi, että hänellä kului liian vähän vettä, vesilaskut olivat kuulema liian pieniä ollakseen todellisia! Hän kun ok-talossa asuessaan fiksusti käytti lähinnä sadevettä ja vain juomiseen hanavettä. Että kyllä joitakin seurataan ja kytätään, miten on siis mahdollista, että joku onnistuu olemaan noin näkymätön?
Ihmiset huolehtivat nykyään pelkästään omista asioistaan ja korkeintaan omista perheenjäsenistään, jos edes heistäkään. Paljon on yksinäisiä vanhuksiakin joilla kyllä on lapsia ja lastenlapsia, mutta he eivät koskaan käy kylässä.
Nykysuomessa on "ei saa puuttua muiden asioihin"-kulttuuri. Omat naapurini esimerkiksi eivät edes tervehdi ollenkaan vaikka minä alussa tervehdin reippaasti heitä. He vain mulkaisivat kiukkuisesti takaisin. Sellainen joku parikymppinen nuoripari. Itse olen nelikymppinen yksineläjä. En ole enää moikkaillut kun huomasin, etteivät tykkää.. Kyllä minäkin saisin muumioitua tänne kämppääni kissojeni kaluttavaksi ihan rauhassa, ellei äitini vielä eläisi. Sitten kun häntä ei enää ole, minusta ei piittaa kukaan.
Tässä onnellisten erakkojen tarinoita:
http://blog.kansanperinne.net/2014/01/erakkojen-henkilokuvia-ylen-elavassa.html
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/19/signe-oikkonen-oli-saimaan-onnellinen-erakkonainen
Yhteiskunnan ulkopuolella omasta vapaasta tahdosta ja halusta eläviä on ollut aina. Ihan varmasti olisi saanut yhteiskunnalta apua, mutta ei sitä halunnut. Kaikki eivät halua. Yhtään mitään. Heillä se vapaus olkoon. Se vasta ahdistaisi, jos joutuisi kukkahattuja pinkomaan pakoon pitkin metsiä.
Jos jotakuta pitäisi ihmetellä, niin lähisukua "oletimme hänellä olevan kaiken hyvin". Erakko ei halunnut olla myöskään heidän kanssaan tekemisissä, ei vastannut puhelimeen jne. Omasta vapaasta tahdostaan.
Niin kerro asiaan oma ratkaisusi?
Tämä vastaus oli kuin varhaisteiniltä "Siis jos sä et ite tajuu nii en todellakaan tuu sitä sulle kertoon hei daah".
> Kyllä, mutta ennen vanhaan oltiin yhteisöllisempiä ja ihmiset kyllä huolehtivat erakoistakin.
Minun vanhemmat sukulaiseni vittuilivat niin ankarasti siitä, kun ei ollut naista. Lopulta katkaisin vain vähin äänin välit. Nyt ovat vanhoja ja tarvitsisivat apua, kärsikööt minun puolesta.
Tuosta artikkelista tuli mieleen klassikkoleffa Jäniksen vuosi.
Tosiaankin näistä urbaanierkoista tai erakoitumisista tai syrjäytymisistä lajinsa hyvästä esimerkistä käy tämä 'maunulan muumio' tapaus, jonka tapauksen ainakin vanhemmat voivat muistaa(siitä on jo aikaa jotain toista kymmentä vuotta). Äijä oli maata pötkötellyt asunnossaan kuolleena peräti jotain kymmenkunta vuotta(pääteltiin mm. postijutista mitä luukusta oli asuntoon kasaantunut) eikä kukaan ollut mitään kaivannut tai huomannut. Ei oltu naapuriasunnoistakaan huomattu mitään, kun äijä olikin kuoltuaan lähtenyt kuivamaan ja muumioitumaan, sen sijaan että olisi ruumis lähtenyt käymään ja siitä hirveät hajut ulos rappuun. Jotain siinä 5-kymppisenä sen arvioitiin kuolleen. Äijällä oli joku eläke tai muu etuus mikä tuli suoraan pankkiin, ja sossulla taisi ne hänen laskuasiansa hoidossa olla. Asunto oli oma osake ja hoitovastikkeet siitä pankin suoraveloituksessa tai oliko se sossun hoidossa, samoin oli hoidossa sähkölaskut eikä laskuja joita ei suoraveloituksessa tai sossulla hoidettavana.
Hieno mies!
Näin minäkin haluan viettää elämäni kaksi viimeisintä kolmannesta. Ihmiset ja sosiaalisuus on yliarvostettua - turhanpäiväisten hyödyttömien hölöttäjien keksimä keino häpäistä introvertteja, jotka ovat muutoin ylivertaisia (työelämässä).
Oon ihan samaa mieltä. Eikä sitäpaitsi tuo äijä ei ollut oikea erakko. Yritti ehkä olla, mutta hän oli ennemminkin mielenterveyspotilas, joka olisi tarvinnut hoitoa. Hän ei osannut hoitaa talousasioitaankaan, joten silloin jotain on pielessä ja sossusta saa edunvalvojan jos asiat on niin huonosti. Se ettei hän tahtonut nettiä eikä kännykkää, kertoo siitä että hänellä oli jonkinlainen pelko että häntä seurataan jotenkin. Se oli ehkä alunperinkin se syy, miksi hän halusi kieltäytyä jopa yhteiskunnan tarjoamista tuista ja muuttua mahdollisimman näkymättömäksi.
Ei sitä voi tietää, vaikka hän olisi ollut jonkinlainen rikollinenkin. Jollain hänen piti elää, en oikein usko että äijä rouskutteli pelkkiä sieniä ja marjoja kauravellin kera 14 vuotta, vaikka hänestä nyt halutaan sellainen mielikuva läheisten puolelta maailmaan jättää. Ja jos se on se totuus, niin jo se pelkästään saa kenet tahansa vetämään ittensä kiikkuun. Ravinto on kuitenkin muutakin kuin pelkkä nautinto, se on suorassa yhteydessä mielenterveyteen. Aivot tarvitsevat hyviä rasvoja ja esim. kalasta saatava omega on yhteydessä mielialaan/masennukseen. Ei kukaan pysy järjissään pelkällä kauravellillä, marjoilla ja sienillä, vaikka ne kaikki terveellistä ravintoa onkin.
Totta, kaikesta mitä tuossa artikkelissa kerrottiin kävi ilmi se että erakko koki emotionaalista kipua ihmisten seurassa. Ja velikään ei niitä perkanut sen tarkemmin. Ja väliäkös sillä, perustarinoita on muutama joiden lopputulos on sama.
Suomalainen ja länsimaalainen järjestelmä (lastentarha, koulu, armeija, työelämä media) on rakennettu kasvattamaan kuuliaisia, alistuvia, avuttomia, mentaalisesti kädet seläntaakse sidottuja kansalaisia. Täydellinen liemi mielenterveysongelmille.
2010-luku on ollut ihan huikeaa aikaa, pelkästään sen vuoksi että internetin avulla ihmisen psykologia on rynninyt eteenpäin huimia kolmiloikkia. Ennen tieto pysyi käytännössä vain asiantuntijoiden näpeissä, vaihtui keskenään konferensseissa, ja oli silti korrektisti väritettyä. Tämä palveli pääasiassa mm. markkinointikoneistoa eikä kansalaisia. Nykyään tieto kaikkien saatavilla, kaikissa mahdollisissa muodoissa, vaikka piirrettynä jos ei muutoin uppoa. Ja silti se on täsmällisempää kuin menneiden vuosisatojen tutkimukset. Jättiläisten harteet.
Oon itse täys erakko muutoin, mutta kyllä töissä pakosta käyn ja siellä näen ihmisiä, etten sikäli ole halustani huolimatta onnistunut erakoitumaan täydellisesti. Ja olin hautajaisissa eilen, mihin en olisi millään tahtonut mennä taas jännittämään ihmisiä, mutta pakko se oli kun oli tällä kertaa ihan lähiomaisesta kyse. Olin niin loppu kuin tyhjiin imetty akku sen jälkeen, että kaaduin suoraan sänkyyn ja nukuin 18 tuntia putkeen! Päätin myös siellä hautajaisissa, että nämä oli viimeiset hautajaiset mihin osallistun. Ei minusta kertakaikkiaan ole enää siihenkään.
Miksi sellaisia ylipäätään järjestetään, pelkkää ihmisten kiusaamista sellainen? Siellä näkee ihmisiä, joita ei juuri koskaan muuten missään näe, muuta kuin jonkun hautajaisissa. Pitää esittää se hetki heidän kanssaan, että tässä ollaan niin läheistä ja samaa sukua kaikki, halaillaan ja toisistamme niin paljon muka välitämme. Kuitenkaan heistä ei näe eikä kuule mitään ennen taas seuraavia hautajaisia. Melkeen vois heille sanoa suoraan, että "nähdään taas seuraavissa hautajaisissa". Niinhän se rehellisesti ottaen monilla menee. Muillakin kuin erakoilla, mutta erakoilla tuo kaikki oikein korostuu.
Jotenkin ymmärrän tuota miestä, etenkin jos häntä syyllistettiin siitä, että yritti olla osallistumatta tätinsä hautajaisiin, niin varmasti se ottaa aivoon kun ei ihmisen anneta olla. Uskon että jonkinlaista syyllistämistä oli, ei ehkä veljen puoelta mutta muualta suvusta. Jos ei osaa small talkia niin ei osaa. Antakaa sellaisten ihmisten olla omassa rauhassa. Jos ei pysty niin ei pysty. Se ei tarkoita etteikö välitä, eikä sure aidosti.
Minkähänlaiset hautajaiset hänelle itselle järjestettiin? Mitä omaisilla oli kertomista hänestä? Mitä he mahtoivat miettiä tilaisuuden aikana? Mitä pappi osaa kertoa tuonlaisesta ihmisestä kuuntelijoille? Minkälaiset ovat erakon hautajaiset? Kysynpä vaan. Olisi kiva kuulla jos jollakin on kokemusta.
Itse erakkona toivon, ettei mitään hautajaisia järjestetä ollenkaan. Jos kukaan ei kaipaa elävänä, on turha mitään muistotilaisuutta järjestää kuolleenakaan. Koska mitään muisteltavaa ei yksinkertaisesti vain ole..
Se on oikeasti paras tapa elää, ei tarvitse miettiä pillua eikä nähdä urpoja.
Kuten tuolla toisessa ketjussa jo tähän liittyen atännälle vastasin niin Urpo oli kiltti & kunnollinen mies joka ei tehnyt pahaa kärpäsellekään:
"Urpo Patronen ei – päinvastoin kuin seudun miehillä on tapana – kalastanut eikä metsästänyt."
Ei ihme että eristäytyi kun tappamista ihailevassa metsästyskulttuurissa oli varmaan aika ahdistavaa elää semmoisena joka ei halua tuottaa tuskaa eläimille.
Teki sitten itsarin pari päivää ennen tädin hautajaisia kun sosiaaliset tilanteet pelotti. Siellä hautajaissa varmaan olisi ollut atännän kaltaisia ilkeitä naisia utelemassa kiltiltä & kunnolliselta mieheltä "Joko sillä urpolla on nainen?", "Eipä ole tainnut poika pilluakaan saada ikinä" jne, ei sekään siis ihme että mieluummin tappoi itsensä kuin meni kuuntelemaan ilkeiden akkoja ilakointia kustannuksellaan.
"Ei ihme että eristäytyi kun tappamista ihailevassa metsästyskulttuurissa oli varmaan aika ahdistavaa elää semmoisena joka ei halua tuottaa tuskaa eläimille."
Etpä tiedä näköjään metsästyskulttuurista hölkäsen pöläystä. No en jaksa alkaa tästäkin asiasta vääntämään koska teille viherpiiperöille on oma palstansa metsästyksen vastustajien puolella.
Sitävastoin Urpo oli juuri tyypillinen kiltti ja kunnollinen eli mies jota ei naispiireissä ihannoida. Kyllä mullekin ilkutaan edellämainittuja kysymyksiä useastikin ja hymyillään päälle kun tietävät että ei se mitään naista saa kuitenkaan. Siksi on pelkästään positiivista että täälläkin jotkut ämmät vihatipuset yms kokevat joskus omallekin kontolleen miltä se tuntuu kun elämä koettelee. Tukkii se ainakin yhdeltä turvan hetkeksi. Mutta mitä vielä. Kun yksi femakko alkaa rääkymään tulee heti muut palstan sosiaalikatkerapuolustaja femakot yhteistuumin kimppuun. Naisille on yleensä tarve porukalla lyödä lyötyä siinä missä mies yleensä kärsii tiensä loppuun yksin kuten Urpo. Sinällään naisella on tässä maailmassa aina paremmin asiat kun tukiverkkoja on jokapuolella. Yksikään nainen ei käsitä mitä sana yksinäisyys todellisuudessa merkitsee.
En minä mitenkään metsästystä vastusta, pidän jopa hyödyllisenä. Ymmärrän kuitenkin millaista tuollaisella seudulla saattaa olla elää jos ei ole yhteneväiset harrastukset muiden kanssa, ei kiinnosta linnustaa eikä kalastaa eikä kuulu miehiseen äijäkööriin hirvenmetsästyksen merkeissä.
Täälläkin tosiaan on naisten laumasieluisuus aika voimakasta, jos joku nainen myöntää mieesten olevan ainakin osittain oikeassa palstan naiset sitten sen sulkee ikän kuin ulkopuoliseksi ja antavat kuulla kunniansa, jotkut hienovaraisemmin ja jo jotku hyökkäävämmin.
Jaaha, tulin tähän ketjuun taas pahoittamaan mieleni. Kuten sanoin, niin sinä et tiedä mitään mun elämästäni joten pidäpä suusi kiinni. Sulla on työ, rahaa ja vanhemmat. Mullakin on kyllä työ, jota en kylläkään aina jaksa. Siksi varmaan nytkin olen kipeä. Rahaa on sen verran, että jotenkuten tulee toimeen. Mutta niitä vanhempia ei enää ole. Eikä kovin montaa ystävääkään. Ei ole koskaan ollut, koska en ole maailman sosiaalisin ihminen. Tai no, nuorempana olin ehkä sosiaalisempi mutta koska olin ruma ja lihavahko, en ollut mikään suosittu vaan kiusattu. Oli mulla ne muutamat ystävät, joidenkin kanssa olen tekemisissä vieläkin tosin aika harvoin, koska ovat perheellisiä ja asuvat muualla.
Jaksa nyt enempää tällä tablettilla. Paitsi sen sanon vielä, että kyllä täällä naiset lytätään ihan samalla tavalla "hyvä veli-kerhon" toimesta kuin jos naiset puolustavat toisiaan.
Päivänselvä syrjitty ATM.Näkeehän sen jo tuosta inttikuvasta, että rumahko, omituisen ja nössön näköinen, joskin varmasti kiltti, kunnollinen ja hyväntahtoinen eli yksikään nainen ei hänestä seksuaalisesi kiinnostunut, ei nuorena eikä vanhana. Voi olla myös, että muut miehetkään eivät häntä kaveriksi halunneet. Joka tapauksessa hänen erakoitumisensa on muiden ihmisten syy eikä tuo veljensäkkään olisi voinut asialle mitään tehdä.
Kyllä Urpolla oli varmasti hyvä syy erakoitua muista ihmisistä, kuten sanoin jo vuosia sitten niin seksuaalisesti jälkeenjääneelle miehelle, mitä Urpo 100% varmasti oli tuon inttikuvansa aikoihin ja varmasti myös kuoli poikuus tallella koska ATM=ATM=ATM, ainut keino välttää tieto siitä kuinka jälkeenjäänyt on ikätovereihinsa verrattuna ja Urpon tapauksessa myös vuosikymmeniä nuorempiin verrattuna on juurikin tuollainen täydellinen erakoituminen ilman internettiä, joka tuputtaa seksiä ja parisuhteita 24/7 ihan saman minkä sivun avaat. Uskon, että Urpolla ei ollut käsitystä siitä miten nuorina normaalit ihmiset nykypäivänä aloittavat seksikokeilut ja mitä kaikkea kokeillaan.
"Ei ollut naisystäviä, ei mitään. Ei siinä kyllä kovin isoja valopilkkuja pystynyt olemaan."
Niin ei varmasti pystynyt olemaan, ainut valopilkku oli siirtyminen kunniakkaasti ajasta ikipoikuuteen. Taas on yksi kunnian mies lisää, joka varmasti pysyy in memoriam.
Kyllä tuo hänen lopullinen ratkaisunsa sisältää tiettyä arvokkuutta ja palauttaa hänen miehisen kunniansa minkä oli menettänyt naisettomaksi kun oli jäänyt.
Ja mitä se yhteiskunta olisi muka voinut hänen hyväkseen tehdä jos hän olisi päättänyt lähteä"hakemaan apua" Ja tarkalleen ottaen mitä apua hänen olisi pitänyt hakea? Ei ne mahdolliset kelan tuet olisi tuoneet kuin lisää vaivaa niiden eteen täytettävien lappujen muodossa. Ja jos psykiatrista apua meinaatte niin ei se tuota muuta kuin lisää häpeää jos siellä tulee naisettomuus ja kokemattomuus esille eikä se psykiatri voi asialle mitään tehdä, ei voinut omanikaan vaikka naisettomuuden piikkin hänkin ongelmani laittoi.
Miten niin rumahko? Itse ainakin ajattelin heti kun näin sen kuvan, että wau, noin komea mies. Ja miehethän vain komenevat vanhetessaan, että jos on jo poikasena ollut niin hyvän näköinen, on varmasti ollut 4-5-kymppisenä todella komea.
Ei hänen ulkonäössä vikaa ollut, ennenmminkin oli ehkä todella ujo ja ujot harvemmin pärjäävät tässä kovia ihmisiä suosivassa maailmassa.
Miehen elämä on jatkuvaa pudotusta kohti tuota tilaa. Jos lopettaa yrittämisen, vajoaa. Onneksi moni pystyy omilla toimillaan pitämään itsensä sosiaalisena olentona - osa hyvinkin, mutta ne joilla ei voimat riitä, jäävät totaalisen yksin.
Edelleen, miehen on oltava aloitteentekijä. Seurustelussa, juttelussa, usein jopa tervehtimisessä. Ei tarvitse olla kummoinen erakko erakoituakseen - riittää että energia loppuu.
Tälläisiä tapauksia on lulematon määrä tosin hieman lievemmässä muodossa kun asuvat kaupungeissa mutta silloinkin einile oikeata sosiaalista kontaktia ja nainen on nähty alastomana korkeintaan internetissä. Kyllähän se on se häpeä omasta kelpaamattomuudesta joka altistaa tähän. Tieto siitä että naista ei ole saanut einä koskaan tulekkaan saamaan. Silloin sitä on helppo vetäytyä omaan maailmaan jossa ei tätä ongelmaa ole. Sääliksi käy näitä miehiä kun eivät pääse osalliseksi siitä tunteesta jota naisen rakkaus tuo puhumattakaan lihallisista iloista naisen kanssa. Se vaan on joidenkin miesten osa jäädä naisettomiksi erakoiksi.
Pitääks olla joku hypersosiaalinenpanopuppe? :)
Etsi Ruottalaisia, niin löydät niitä panopuppeja... ^^
Meillä ollaan hiljaa ja isseksee koska se on uber mukavaa kaiken kiireen ja sosiaalisen mellastusten keskellä....
Tuo kaikki on feministien ja naisten syytä.
Miehet kirjaimellisesti ajetaan metsiin kuolemaan yksin.
Miesviha on tässä yhteiskunnassa ihan yhtä sairasta jo kuin hypergamia.
Sellaisen on loputtava, yksikin tälläinen uhri on LIIKAA!
Luin ketjun läpi.
Osaksi meni taas näköjään naisten mollaamiseksi...mikä teillä muutamilla miehillä oikein on, kun tuntuu että ensin tulee näppikseltä ihan asiaa------ja sitten klonks-----------neula hyppää levyllä jälleen siihen rikkinäiseen kohtaan, ja ryhdytte jankkaamaan kuinka naisilla on kaikki aina paremmin, naiset eivät tiedä yksinäisyydestä, kukaan nainen ei ole oikeasti yksin, naiset sitä ja tätä blaa-blaa-blaa...
Ihan kuin ajatusmaailmassanne olisi jokin mekanismi, joka estää teitä katsomasta ja kuulemasta naisten ajatuksia ensisijaisesti ihmisen, yksilön ajatuksina. Siksi te ette varmasti ymmärräkään, mitä teille joku nainen yrittää kertoa. Paljon pitäisi oppia kommunikaatiosta, jos parisuhteen saatte. Pelkäättekö te naisia, ettekö uskalla kohdata naista ajattelevana ja tuntevana yksilönä? Vai mistä mahtaa johtua tuo jääräpäinen jankkaaminen?
Tuosta Urpon kuviosta sen verran tuli mieleeni, että hänen veljensä puheet kuulostivat korvaani oudoilta. Hän jotenkin syyllisti yhteiskuntaa, vaikka oli itse lähin omainen! Yhteiskunta olemme me, ihmiset tässä yhteisössä...Että joku sosiaalityöläinenkö olisi pelastanut Urpon? Voi hyvät hyssykät sentään..
Tapauksen yksityiskohtia en tietenkään tunne, enkä halua olla ilkeä Urpon sukulaisille tarkoituksellisesti, mutta mieleeni hiipi laajempi ongelmavyyhti ja siitä johtuva oireilu.
Jos perheyhteisö on tavoiltaan hieman "erikoinen", on ongelmilla taipumusta kumuloitua jopa sukupolvien yli. Esim. jos perheessä ei puhuta koskaan avoimesti, ei näytetä tunteita, ei selvitetä yhdessä ongelmia, eikä sallita näitä asioita kenellekään perheessä (vaan pakotetaan jokainen jäsen puhumattomuuden ja jurouden muottiin), tuloksena on eri tavoin ilmeneviä ongelmia. Saattaa olla jopa sodanaikaisten traumojen jälkitauteja, joita nykypäivän perheissä podetaan ahdistuksina, pelkoina, masennuksena, paniikkihäiriöinä jne. Ja pohjimmiltaan syy on puhumattomuudessa. Mykkyyden ja jurotuksen aikaansaamissa tunteiden umpisolmuissa ja väärinkäsityksissä.
Mielestäni Urpon veli paljasti (vahingossa?) aika paljon sanoillaan.
Mietin omalle kohdalleni, ja mitä omat veljeni tekisivät...Täysin absurdi ajatus, että veljeni antaisivat minun erakoitua noin. Jos en vastaisi puhelimeen tai soittaisi koskaan, eli jos minusta ei kuuluisi mitään, he tulisivat oven taakse. Jos en avaisi ovea, he hakisivat paikalle poliisin.
Minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia vaieta vuosikausiksi. Joutuisin keskustelemaan, joutuisin pohtimaan tilannettani heidän kanssaan. Ei auttaisi mikään "olen aikuinen, minulla on oikeus erakoitua" -puheet. Jos erakoksi ryhtyisin (mikä on joskus oikein kutkuttava ajatus), niin joutuisin selittämään senkin juurta jaksain, ja todennäköisesti sopimaan vierailuajankohdat kuitenkin puolin ja toisin.
"Osaksi meni taas näköjään naisten mollaamiseksi...mikä teillä muutamilla miehillä oikein on, kun tuntuu että ensin tulee näppikseltä ihan asiaa"
No koskakohan sinä mahtaisit saada sen viestin, että ehkä naisissa sittenkin on vika, eikä he olekaan enkeleitä, vaikka feministipropaganda jolla olet aivosi pessyt, muuta sanookin?
Kannattaa muistaa, että naisten ensimmäinen reaktio miesten kärsimyksiin, etenkin naisista johtuviin on syyttää miestä.
Samainen ensireaktio koskee myös naisten kärsimyksiä; nekin ovat miesten syytä.
"Kannattaa muistaa, että naisten ensimmäinen reaktio miesten kärsimyksiin, etenkin naisista johtuviin on syyttää miestä.
Samainen ensireaktio koskee myös naisten kärsimyksiä; nekin ovat miesten syytä."
Vaihdat noihin lauseisiisi nais-sanojen paikalle mies-sanat ja päinvastoin, niin saat tulokseksi palstan lyttääjämiesten "palstatotuuden".
Mistähän sinulle löytyisi tuollainen kuvailemasi nainen? Voisitte sitten keskenänne jatkaa eipäs-juupas-lässytystä maailman tappiin, olisittehan sielunkumppaneita.
Huomasitko, että taas sinulta meni totaalisesti ohi kirjoitukseni ydin?
Mitä tulee feministipropagandaan, niin sanonpa vaan, että luetun ymmärtäminen ollut sinulla sitten kadoksissa ennenkin. Minua ei oikein voi nykyfeministiksi luonnehtia edes tällä palstalla.
"Vaihdat noihin lauseisiisi nais-sanojen paikalle mies-sanat ja päinvastoin, niin saat tulokseksi palstan lyttääjämiesten "palstatotuuden"."
*face palm*
Sinä teit taas tuon mistä juuri sanoin. :D
Oletko sinä noin luupäinen femakko, että olet kuin robotti joka et kykene luopumaan ohjemoinnistasi, vaikka se todistaisi toisen puolen pointin?
Sinähän se taidat luupää olla, kun et ymmärrä edelleenkään kirjoitukseni ydintä.
Miehet sitä ja tätä- naiset sitä ja tätä...ei kiinnosta. Sinulle halusin sanoa, että teet juuri sitä, mitä ne inhoamasi miehiä syyttelevät naiset tekevät. Ei mennyt jakeluun?
Minä sitä vastoin en yleistänyt asioita puhumalla kaikista miehistä, vaan kohdistin kirjoitukseni alussa asiani muutamaan palstakirjoittelija-mieheen. Pohjustin asiaa syyttelemättä, ja kysyin heiltä kysymyksen.
Kirjoitukseni jatkuessa ilmaisin omat havaintoni aiheena olevasta asiasta, perustuen artikkeliin Urpon kuolemasta. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja, joten toimittaja on myös valinnut, mitä asioita kirjoituksessaan korostaa ja paljonko antaa tilaa Urpon veljen ajatuksille. Otin sen huomioon, kun pohdin syitä ja seurauksia, ja varsinkin sitä, mitä Urpon kohtalosta voisi kukin oppia.
Sinulla ei taaskaan ollut mitään annettavaa itse keskustelun aiheena olevaan asiaan. Joten menepä nyt vaikka lennättämään kondomia pusikkoon, hus!
Tämän enempää en sinuun aio aikaani tuhlata, joten voit nyt sitten laittaa shaming language-kurpparaivo-alfapower-litaniaasi vastaukseksi, jos se tuo sinulle helöpotusta ahdistukseesi. Pöljäparkahan sinä olet.
"Sinähän se taidat luupää olla, kun et ymmärrä edelleenkään kirjoitukseni ydintä."
Itte oot-defenssi! Osu ja uppos! :D
Sinä et ymmärtänyt minun pointtani, se oli se että uliset siitä että miehet syyttävät naisia, vaikka naisia on aiheellista syyttää, sherlock-täti.
Mutta mitäpä tuollainen femakko mistään tajuaisi, sama näksytys on kuin hajonneella lelurobotilla.
"Sinulla ei taaskaan ollut mitään annettavaa itse keskustelun aiheena olevaan asiaan. Joten menepä nyt vaikka lennättämään kondomia pusikkoon, hus!"
Minulla nimenomaan on, tyhmä femakko, sillä keskustelun aihe on juurikin se mistä minäkin täällä puhun, ja se mikä todistaa sinunlaisen miehiä vihaavan WT-haaskan olevan syyllinen.
Samoin, todista tuo kondonimijuttu, ja painu sinä 20€ kourassa ostamaan partavauvoilta asemalta seksiä. :D Taitaa vaan olla, että ne maksaa jotta tuollainen likainen tansu lähtee menemään.
Kiitos kommentistasi!
Oli mielenkiintoista lukea ajatuksiasi.
Olen myös paljon yksin ja tykkään olla omissa oloissani, olen tehnyt valinnan!
Yksinäisyydessä on myös paljon hyvää, oppii kuuntelemaan omaa sisäistä intuitiota ja analysoimaan ihmisiä rauhassa ilman häiriöitä.
Itse hylkäsin sukulaiset koska he eivät ymmärtäneet minun tarvetta puhua sisäisestä näkökulmasta elämäni kokemuksiani.
Esim. Äitini ei kestä jos tuon julki omaa sisäistä ääntäni, tuntemuksiani, tunteitani hän heti haluaa vaientaa minut hiljaiseksi tai ajaa minut pois. Hän ei ole lapsuudessa saanut tuoda julki omaa itseään, joka on kauhea tragedia hänelle, eikä hän ole sitä taitoa enää myöhemminkään oppinut. Hänellä on narsistisia piirteitä.
Kutsun tätä kuviota traagiseksi sukurasitteeksi jonka minä pystyn muuttamaan omassa elämämässäni. Tämä asia on ajanut minut yksinäisyytteen nähdäkseni, ottaakseni etäisyyttä perheeseeni, että mikä on ollut vialla pahaan olooni.
Olen onnellinen, että tämää asia avautui minulle.
Näen että yksinäisyydessä on paljon hyviäkin puolia :D asenne ratkaisee!
Minulle sopisi hyvin. Nk. normaali elämä ei kiinnosta. Veloissa ja maksukyvyttömänä perheen kanssa, ei kiitos. Ei hyvä kenelläkkään.
Onneksi olen ollut velaton vuodesta 1993, ainut joka pitää hoitaa on verotus. Jos ei hoida tulee sanktioita.
Saisikin elää rauhallista elämää minulle rakkaalla kesämökillä. Ajelee skootterilla, rahaa sen verran että pärjää.
Tekee päivärutiinit, lukee kirjoja. Surffaa netissä.
Irti yhteiskunnasta, sen kahleista.
Nam
Tota noinaan, jos hän oli erakko jota kukaan ei kaivannut ja josta kukaan ei ollut kiinnostunut niin miten hänen kuolemansa on noussut valtakunnalliseksi uutiseksi? Onko ahne veli päättänyt pistää rahoiksi velivainaansa surkean kohtalon kautta?
Pieniä miehiä ei naiset sorra, pitää ajatella ihan toisin jo. Ei ole koosta kiinni vaan kemiat ratkaisee, kenen kanssa onnistuu. Rohkeasti rinta rottingille, suuria johtajia on paljon pienissä miehissä.
"suuria johtajia on paljon pienissä miehissä."
joo se me jo tiedetään että kaikkein tärkein on status ja resurssit. ei ulkonäöllä ole oikeastaan väliä kunhan niitä piisaa ja mitä enemmän niin sen parempi.
Missään ei sanota, että miestä olisi jotenkin syrjitty ja kohdeltu kaltoin. Hän on todennäköisesti ollut mielenterveydeltään aina hauras, mutta pysynyt kasassa äidin tuella. Kun äiti kuoli, koko paletti hajosi.
Apua on mahdoton antaa ihmiselle, joka ei ota sitä vastaan. Pakkohoitoakaan ei voi käyttää jos ihminen ei näytä olevan vaaraksi itselleen tai muille. Eikä ole ihme, jos sukulaiset tekevät virheellisiä arvioita toisen kunnosta. Harva osaa edes kuvitella (ennen kuin se tapahtuu), että oma perheenjäsen voi niin huonosti, että tekee itsemurhan
ATM kaverilleni tulee käymään tasan samalla tavalla kuin äiti kuolee. Hänkin elää mökissään täysin yhteiskunna tukien ulkopuolella, tosin hän on itsemurhaa harkinnut jo vuosikymmnen, mutta ei ole löytänyt siihen munaa vaikka pari kertaa on ollut lähellä mutta viime hetkellä on mennyt sisu kaulaan. Kun äiti kuolee niin paletti todellakin hajoaa tuhannen siruiksi hänenkin kohdallaan.
Ei monikaaan elä näin. Ei pysty. :)
Koettappa elellä vaikka työttömänä, vuokralla, joudut kuitenkin kerran kuussa ilmottelemaan sossuun, makseleen laskut jne. olemaan tekemisissä ihmisten kanssa.