Ilman mitään halua poleemiseen keskusteluun erilaisista kosmologisista käsityksistä yritetään seuraavassa miettiä, mitä me universumista nykyään teidämme. Mikä on varmaa ja mikä ei ole, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. (Nyt yritän saada aikaan keskustelua siitä, mitä varsinaisesti tiedämme ja mitä emme vielä tiedä.)
Aluksi on selvennettävä universumin käsitettä. Käytämme "universumi"- sanaa kolmessa merkityksessä:
1. Universumi näkyvänä universumina, "tunnettuna" universumina. Universumi matagalaksina tässä mielessä.
2. Universumi galaksiavaruutena näkyvyydestä riippumatta. Universumi metagalaksina tässä mielessä.
3. Universumi kaikkeutena.
Metagalaksille voi olla "muita universumeja", mutta kaikkeudelle niitä ei voi olla. Metagalaksi voi olla jo kaikkeus, mutta emme vielä tiedä onko näin. Jos metagalaksi on kaikkeus, "muita universumeja" ei ole. Jos muita universumeja on, vasta kaikki ne ja tämä universumi yhdessä ovat kaikkeus. Seuraavassa käsitellään universumia vain tässä kaikkeus- merkityksessä.
Kaikkeudella ei ole mitään ulkopuolta, kaikki kuuluu jo siihen, siinä mielessä se on suljettu systeemi, ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole. Tämä on looginen totuus ja on myös looginen totuus, että tällainen kaikkeus on olemassa, koska muuten ei olisi mitään, ja näinhän ei ole.
Kaikkeuden avaruus voidaan ajatella äärelliseksi, rajattomaksi tai äärettömäksi. Äärellinen se ei voi olla, sillä silloin olisi jotain rajan takana, eikä se silloin olisi kaikkeus. Kaikkeus olisi vasta se kaikki mitä on rajan sisäpuolella ja myös ulkopuolella. Ilmeisesti kaikkeus on rajaton, eikä muussa mielessä ääretön. Tätä emme tiedä, mutta niin yleensä ajatellaan ja luontevimmalta se tuntuisi. Ehkä se on myös looginen totuus.
Mitä tästä seuraa?
Jos kaikkeus on rajaton, niin menemme minne tahansa, olemme ikäänkuin keskellä. Joka paikasta se näyttää samanlaiseslta, galakseja rykelmissä, rihmoissa ja ketjuissa joka suuntaan, vaikka joskus on voinut olla sumua joka suuntaan. Kaikkeuden kehitystä ja vaiheita emme voi vielä täysin tietää, vain galaksien ja tähtien kehityksen. Tähtien kehityksen tunnemme jo aika tarkkaan ja jonkin verran tiedämme galaksien kehityksestä, mutta mitä niistä seuraa koko kaikkeuden kehitykseen, on epäselvää.
Jos avaruus on rajaton, muttei ääretön, täytynee olla olemassa suurin mahdollinen etäisyys. Voi tietysti olla, että tämä etäisyys vaihtelee, mutta onko sillä mitään merkitystä tällä tasolla, kun ei voi mennä kaikkeuden ulkopuolelle mittaamaan? Pitkä tämä etäisyys joka tapauksessa on, ainakin n 30 miljardia valovuotta. Todennäköiseltä tuntuisi, eli järkevintä on ajatella, että se on vakio. Näitä emme kuitenkaan vielä tiedä, vaihtoehdoista ne tuntuvat kuitenkin parhailta: on olemassa suurin mahdollinen etäisyys ja se on vakio.
Tiedämme, että spektrien punasiirtymistä päätellen maapallolta katsoen galaksit etääntyvät toisistaan ja sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat. Mistä tämä johtuu, ei ole vielä tiedossa, siitä on vain erilaisia teorioita. Voidaan väittää, että tämä tiedetään jo: avaruus laajenee. Mutta onko tämä tietoa vai vaan teoriaa, teoreettinen oletus? Ainakin se on ristiriidassa sen kanssa että avaruuden koko olisi vakio. Joko siitä on luovuttava tai avaruuden laajenemisesta.
Kaikenlaisen aineen ja enrgian määrä avaruudessa on myös vakio, koska mitään ei voi mennä ulos eikä mitään tulla sisään, koska ulkopuolta ei ole. Tämä lienee myös looginen totuus.
Onko kaikkeudella alku vai onko se ikuinen? Vai molempia yhtäaikaa? Vai onko ikuinen nykyhetki? Tuntuisi, että ikuisuus on myös looginen totuus, mutta emme voi tietää onko näin. emme oikeastaan tiedä, mitä ikuisuus on, tiedämme vain että aika riippuu kappaleen nopeudesta, mutta kaikkeus ei ole liikkuva kappale, minkä suhteen se liikkuisi?
Mitä universumista tiedetään?
36
311
Vastaukset
- filosofista_arvailua
"Mikä on varmaa ja mikä ei ole, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. "
Mielestäni ehdottoman varmaa ei ole mikään tieteessä vaan kaikki on tavallaan totta vain toistaiseksi ja kunnes jotain toimivampaa kehitellään ja löydetään.
"Kaikenlaisen aineen ja enrgian määrä avaruudessa on myös vakio, koska mitään ei voi mennä ulos eikä mitään tulla sisään, koska ulkopuolta ei ole. Tämä lienee myös looginen totuus."
Ei välttämättä mutta pitänee paikkansa jos maailmankaikkeus kokonaisuutena on suljettu systeemi jossa alkuräjähdyksen tuottama energia vähitellen tasoittuu ja maailmankaikkeutta odottaa lämpökuolema jonka jälkeen ei välttämättä mitään ei enää tapahdu.
Toistaalta ajatellaan myös että maailmankaikkeus on syntynyt "tyhjästä" eli kvanttityhjiön fluktuaatiosta ts. satunnaisesta vaihtelusta. Voisi myös epäillä että maailmankaikkeus ei olekaan suljettu vaan avoin systeemi jossa näitä tyhjiön fluktuaatioita voi tapahtua uudestaan ja jatkuvasti ja uutta energiaa ja sitä kautta uutta ainetta syntyä. Siinä tapauksessa maailmankaikkeus jatkaisi olemassaoloaan ikuisesti. Energian säilyminen pätenee kuitenkin toistaiseksi havaituissa ja mitatuissa tilanteissa mutta ei ehkä täysin poissuljettu mahdollisuus jossain olosuhteissa joita ei vielä kunnolla tunneta.Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.- filosofista_arvailua
Olli.S kirjoitti:
Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta."Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. "
Tai varmaa on se kokemus sinänsä mutta sen minuuden pysyvyydestä tai todellisuudesta ei ole välttämättä takeita.
"Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta."
Solipsismi on kyllä ihan mahdollinen eli sitä ei voi varmasti sulkea pois varsinkin jos ajattelee esim. unia jossa mieli generoi tätä maailmaa erehdyttävästi vastaavan maailman ja muita ihmisiä sinne maailmaan eikä missään vaiheessa yleensä tunnu siltä että se unimaailma olisi vain oman tietoisuuden tuotosta vaikka se melko varmasti on. Unet voivat olla hyvinkin todentuntuisia.
Voi myös epäillä sitä ovatko eri tietoisuudet oikeasti erillisiä vai jonkin saman kokonaisuuden osia joten kaikkien tietoisuuksien kokonaisuus voi olla solipsismin kanssa yhteensopiva vaikka erilliset yksilölliset tietoisuudet ainakin arkikokemuksen tasolla tuntuvat täysin erillisiltä.
"Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään."
Se "tyhjä" on puhdasta potentiaalisuutta eli aktuaalisesti tyhjä mutta (tavallaan) potentiaalisesti "täysi". Kvanttimaailman tasolla mahdolliset asiat (todennäköisyysaallot) ovat yhtä todellisia ellei todellisempia kuin aktuaaliset asiat (hiukkaset tai romahtanut aaltofunktio).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttifluktuaatio filosofista_arvailua kirjoitti:
"Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. "
Tai varmaa on se kokemus sinänsä mutta sen minuuden pysyvyydestä tai todellisuudesta ei ole välttämättä takeita.
"Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta."
Solipsismi on kyllä ihan mahdollinen eli sitä ei voi varmasti sulkea pois varsinkin jos ajattelee esim. unia jossa mieli generoi tätä maailmaa erehdyttävästi vastaavan maailman ja muita ihmisiä sinne maailmaan eikä missään vaiheessa yleensä tunnu siltä että se unimaailma olisi vain oman tietoisuuden tuotosta vaikka se melko varmasti on. Unet voivat olla hyvinkin todentuntuisia.
Voi myös epäillä sitä ovatko eri tietoisuudet oikeasti erillisiä vai jonkin saman kokonaisuuden osia joten kaikkien tietoisuuksien kokonaisuus voi olla solipsismin kanssa yhteensopiva vaikka erilliset yksilölliset tietoisuudet ainakin arkikokemuksen tasolla tuntuvat täysin erillisiltä.
"Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään."
Se "tyhjä" on puhdasta potentiaalisuutta eli aktuaalisesti tyhjä mutta (tavallaan) potentiaalisesti "täysi". Kvanttimaailman tasolla mahdolliset asiat (todennäköisyysaallot) ovat yhtä todellisia ellei todellisempia kuin aktuaaliset asiat (hiukkaset tai romahtanut aaltofunktio).
https://fi.wikipedia.org/wiki/KvanttifluktuaatioVanha tunnettu skeptinen uni- argumentti ei todista mitä sen väitetään todistavan. "Uneksin, siis olen" voitaisiin myös sanoa. Unennäkijä näkee unia jollakin (elimellä) ja hän on jossakin (sängyssään). Hänellä on vain unennäkö olemisestaan jossakin muualla. Samalla tavalla mekin näemme maailman valveillakin todennäköisesti harhaisesti. Maailma on jotain aivan muuta kuin näemme ja koemme. Emme esim näe henkiä ympärillämme, joita kuitenkin koko ajan on. Platonin luolavertaus kuvaa tätä.
Unennäkö todistaa vain tämän: emme todennäköisesti näe maailmasta kaikkea nytkään, saati sitten unessa. Itsemme ja maailman olemassaoloa se ei poissulje.
Mutta tämä on sivuraide. Tosin perustava kysymys varmasta tiedosta. Kysymys oli nyt siitä, mitä universumista tiedämme. Olivatko väitteeni tästä valideja?- menköön
>>Toistaalta ajatellaan myös että maailmankaikkeus on syntynyt "tyhjästä" eli kvanttityhjiön fluktuaatiosta ts. satunnaisesta vaihtelusta. >>
Nuo kuuluu kaikkeuteen. - menköön
Olli.S kirjoitti:
Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.>>Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta.>>
Ei perusteita tehdä tuollaista johtopäätöstä. Solipsismi seisoo, ja voi olla totta, kunnes toisin todistetaan. - menköön
menköön kirjoitti:
>>Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta.>>
Ei perusteita tehdä tuollaista johtopäätöstä. Solipsismi seisoo, ja voi olla totta, kunnes toisin todistetaan.Maailma muutenkin aina ollut vain oman ymmärryksen kokoinen.
- menköön
Olli.S kirjoitti:
Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.>>Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.>>
Ei hän mistään muusta puhunut kuin minästä/tietoisuudesta, ei siis mistään mistä nämä kumpuaisivat. Ulkomaailman olemassaolo ei tarvitse olla sen tietoisuuden ulkopuolista, sen enempää kuin unetkaan. Jonkin tarvitsee se kuitenkin luoda tai johtua jostakin, eikä se ole tietoisuus itse; joten jokin alitajuntaa vastaava täytyy olla olemassa luomassa tätä ympäristöä missä tietoisuus/minä on olevinaan. Aivot lasipurkissa kiinni tietokoneessa pätee minän ja ympäristön olemassaoloon, kuten sen koemme. - menköön
Olli.S kirjoitti:
Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.>>Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.>>
Miten niin. Siinä tapauksessa ehkä jos se on syntynyt kvanttifluktuaatiosta. Sitä en ymmärrä missä tämä kvanttifluktuaatio muka tapahtui ennen alkuräjähdystä, ellei jo jossain maailmankaikkeutemme ulkopuolisessa? Jos se tapahtui maailmankaikkeudessamme, alkupamaus ei ollut maailmankaikkeutemme alku.
>>Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.>>
Niin tässä maailmankaikkeudessa asiat toimii noin. Ei ole oikeaa syytä olettaa tämän mk:n piirteiden pätevän missään muualla. - menköön
filosofista_arvailua kirjoitti:
"Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. "
Tai varmaa on se kokemus sinänsä mutta sen minuuden pysyvyydestä tai todellisuudesta ei ole välttämättä takeita.
"Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta."
Solipsismi on kyllä ihan mahdollinen eli sitä ei voi varmasti sulkea pois varsinkin jos ajattelee esim. unia jossa mieli generoi tätä maailmaa erehdyttävästi vastaavan maailman ja muita ihmisiä sinne maailmaan eikä missään vaiheessa yleensä tunnu siltä että se unimaailma olisi vain oman tietoisuuden tuotosta vaikka se melko varmasti on. Unet voivat olla hyvinkin todentuntuisia.
Voi myös epäillä sitä ovatko eri tietoisuudet oikeasti erillisiä vai jonkin saman kokonaisuuden osia joten kaikkien tietoisuuksien kokonaisuus voi olla solipsismin kanssa yhteensopiva vaikka erilliset yksilölliset tietoisuudet ainakin arkikokemuksen tasolla tuntuvat täysin erillisiltä.
"Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään."
Se "tyhjä" on puhdasta potentiaalisuutta eli aktuaalisesti tyhjä mutta (tavallaan) potentiaalisesti "täysi". Kvanttimaailman tasolla mahdolliset asiat (todennäköisyysaallot) ovat yhtä todellisia ellei todellisempia kuin aktuaaliset asiat (hiukkaset tai romahtanut aaltofunktio).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttifluktuaatio>>Se "tyhjä" on puhdasta potentiaalisuutta eli aktuaalisesti tyhjä mutta (tavallaan) potentiaalisesti "täysi". Kvanttimaailman tasolla mahdolliset asiat (todennäköisyysaallot) ovat yhtä todellisia ellei todellisempia kuin aktuaaliset asiat (hiukkaset tai romahtanut aaltofunktio).>>
Mutta tyhjä, ei "tyhjä." - menköön
Miten tyhjää edes voisi olla; tyhjyys itsessään on ominaisuus, ainakin miten sen käsitän.
- menköön
Olli.S kirjoitti:
Vanha tunnettu skeptinen uni- argumentti ei todista mitä sen väitetään todistavan. "Uneksin, siis olen" voitaisiin myös sanoa. Unennäkijä näkee unia jollakin (elimellä) ja hän on jossakin (sängyssään). Hänellä on vain unennäkö olemisestaan jossakin muualla. Samalla tavalla mekin näemme maailman valveillakin todennäköisesti harhaisesti. Maailma on jotain aivan muuta kuin näemme ja koemme. Emme esim näe henkiä ympärillämme, joita kuitenkin koko ajan on. Platonin luolavertaus kuvaa tätä.
Unennäkö todistaa vain tämän: emme todennäköisesti näe maailmasta kaikkea nytkään, saati sitten unessa. Itsemme ja maailman olemassaoloa se ei poissulje.
Mutta tämä on sivuraide. Tosin perustava kysymys varmasta tiedosta. Kysymys oli nyt siitä, mitä universumista tiedämme. Olivatko väitteeni tästä valideja?>>Vanha tunnettu skeptinen uni- argumentti ei todista mitä sen väitetään todistavan. "Uneksin, siis olen" voitaisiin myös sanoa. Unennäkijä näkee unia jollakin (elimellä) ja hän on jossakin (sängyssään). >>
Ei. Tuot itse oletuksen aivoista mukaan kuvioihin. Aivot, ja sänky, on yhtälailla tätä ulkoista maailmaa, mistä emme voi olla varmoja kuten Descartes osoitti. Missä olet aivoihin törmännyt ja oletukseen niiden olevan tietoisuuden alkuperä? Aivan, maailmassa josta et voi olla varma.
>>Emme esim näe henkiä ympärillämme, joita kuitenkin koko ajan on.>>
Anteeksi mitä? menköön kirjoitti:
>>Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta.>>
Ei perusteita tehdä tuollaista johtopäätöstä. Solipsismi seisoo, ja voi olla totta, kunnes toisin todistetaan.Jos premisseistä pääsytään mahdottomuuksiin, premissit on vaihdettava, jos Descartesin oivalluksen lisäksi ei muuta tiedetä, päädytään solipsismiin, ja solipsismi on järjetön ajatus, siitä muut kuin sinä ja äärimmäiset skeptikot ovat samaa mieltä. Jokainen teoria, joka päätyy solismismiin, on väärä. Solismismi on väärä, solipsismi kaatuu oman mahdottomuuteensa.
menköön kirjoitti:
>>Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.>>
Ei hän mistään muusta puhunut kuin minästä/tietoisuudesta, ei siis mistään mistä nämä kumpuaisivat. Ulkomaailman olemassaolo ei tarvitse olla sen tietoisuuden ulkopuolista, sen enempää kuin unetkaan. Jonkin tarvitsee se kuitenkin luoda tai johtua jostakin, eikä se ole tietoisuus itse; joten jokin alitajuntaa vastaava täytyy olla olemassa luomassa tätä ympäristöä missä tietoisuus/minä on olevinaan. Aivot lasipurkissa kiinni tietokoneessa pätee minän ja ympäristön olemassaoloon, kuten sen koemme.Descartes johti paljon muutakin varmaa ajatuksestaan, mutta myöhempi filosofia on kumonnut niiden varmuuden. Kuitenkin väitän, että jos on ajattelua, on myös jokin, mikä ajattelee ja se ympäristö jossa ajattelu tapahtuu, jolloin ulkomaailman olemassaolo on todistettu jo D:n cogitossa implisiittisesti. Näin ei filosofiassa ole ajateltu, mutta näin ajattelen, ja se on oikein ajateltu.
menköön kirjoitti:
>>Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.>>
Miten niin. Siinä tapauksessa ehkä jos se on syntynyt kvanttifluktuaatiosta. Sitä en ymmärrä missä tämä kvanttifluktuaatio muka tapahtui ennen alkuräjähdystä, ellei jo jossain maailmankaikkeutemme ulkopuolisessa? Jos se tapahtui maailmankaikkeudessamme, alkupamaus ei ollut maailmankaikkeutemme alku.
>>Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta.>>
Niin tässä maailmankaikkeudessa asiat toimii noin. Ei ole oikeaa syytä olettaa tämän mk:n piirteiden pätevän missään muualla.Ei ole muuta kuin kaikkeus. Sekoitat taas metagalaksimme ja kaikkeuden.
menköön kirjoitti:
>>Vanha tunnettu skeptinen uni- argumentti ei todista mitä sen väitetään todistavan. "Uneksin, siis olen" voitaisiin myös sanoa. Unennäkijä näkee unia jollakin (elimellä) ja hän on jossakin (sängyssään). >>
Ei. Tuot itse oletuksen aivoista mukaan kuvioihin. Aivot, ja sänky, on yhtälailla tätä ulkoista maailmaa, mistä emme voi olla varmoja kuten Descartes osoitti. Missä olet aivoihin törmännyt ja oletukseen niiden olevan tietoisuuden alkuperä? Aivan, maailmassa josta et voi olla varma.
>>Emme esim näe henkiä ympärillämme, joita kuitenkin koko ajan on.>>
Anteeksi mitä?Jokin ajattelee, ei aivot vaan esim aivot. Henkimaailma on yksi asia, jota emme näe, voi olla muitakin, vaikkei juuri henkimaailmaa sitten olisikaan.
- menköön
Olli.S kirjoitti:
Jos premisseistä pääsytään mahdottomuuksiin, premissit on vaihdettava, jos Descartesin oivalluksen lisäksi ei muuta tiedetä, päädytään solipsismiin, ja solipsismi on järjetön ajatus, siitä muut kuin sinä ja äärimmäiset skeptikot ovat samaa mieltä. Jokainen teoria, joka päätyy solismismiin, on väärä. Solismismi on väärä, solipsismi kaatuu oman mahdottomuuteensa.
Solipsismi ei ole hedelmällinen ajatus pitää kiinni ja elää siten elämään, se ei tarkoita, että se olisi missään mielessä osoitettu vääräksi. Voit sen tänne esittää ja linkittää kumottuna, onnea.
- menköön
Olli.S kirjoitti:
Descartes johti paljon muutakin varmaa ajatuksestaan, mutta myöhempi filosofia on kumonnut niiden varmuuden. Kuitenkin väitän, että jos on ajattelua, on myös jokin, mikä ajattelee ja se ympäristö jossa ajattelu tapahtuu, jolloin ulkomaailman olemassaolo on todistettu jo D:n cogitossa implisiittisesti. Näin ei filosofiassa ole ajateltu, mutta näin ajattelen, ja se on oikein ajateltu.
Niin jumalahöttöönhän se siitä eteni aikaansa sopivasti...
Descarten pointti oli ettei aisteihin voi luottaa, ja sinä käytät juuri niitä määrittämään mikä on totta.
>>. Kuitenkin väitän, että jos on ajattelua, on myös jokin, mikä ajattelee>>
Perusteetta. ”Jonkinlaista ajattelua tapahtuu” on oikeampi versio hänen lauseestaan. Tämän voit todeta parissa minuutissa kotona ajatuksiasi seuraamalla. Et luo niitä tietoisesti alusta loppuun tyhjästä, vaan lähinnä vastaanotat niitä. Minä -käsitteen sellaisena kuin sen ymmärrämme voi unohtaa. Keskustelu vapaasta tahdosta tukee tuota ilmeistä huomiota ja päinvastoin. Ja se miten tuohon ”ajattelen, siis olen” -päätelmään päästään tuhoaa kaiken muun olemassolon varmuuden, johon kuuluu aivot ja maailmankaikkeus syy-seuraus -suhteineen, mikä on se mistä vedät virheellisesti tuon johtopäätöksen, että on oltava jokin(elin, olio,..) mikä ajattelee. Eli maailma ei ole varmasti olemassa, maailman syys-seuraus -suhteen välttämättömyys ei ole varmasti olemassa; joten tietoisuus voi mainiosti olla ainoa asia mikä on ja mikä koskaan on ollut.
>>se ympäristö jossa ajattelu tapahtuu>>
Unessakin ajattelet, tunnet ja koet asioita, eikä se ympäristö ole todellinen. Tämän ns. oikean todellisuuden oikeammalta tuntuminen voi olla aivan samaa, eri asteista vain. Tästä "herättyämme" meille voi olla täysin ilmeistä, että tämä oli vain harhaa, unta, hallua, simulaatiota jne. Eli ei-totta, sen enempää kuin unikaan. - menköön
Olli.S kirjoitti:
Ei ole muuta kuin kaikkeus. Sekoitat taas metagalaksimme ja kaikkeuden.
En sekoittanut:
>>Metagalaksille voi olla "muita universumeja", mutta kaikkeudelle niitä ei voi olla. Metagalaksi voi olla jo kaikkeus, mutta emme vielä tiedä onko näin. Jos metagalaksi on kaikkeus, "muita universumeja" ei ole. Jos muita universumeja on, vasta kaikki ne ja tämä universumi yhdessä ovat kaikkeus. >>
Meidän maailmankaikkeus on syntynyt alkuräjähdyksessä. Muut, samaan aikaan olemassa olevat maailmankaikkeudet, ovat/olisivat syntyneet omista alkuräjähdyksistään. Oli pointtini. Meidän yhdestä alkuräjähdyksestä ei voi vetää johtopäätöstä, että niitä olisi toisaalla useita muitakin. Yksi pamaus, yksi maailmankaikkeus; tai monia pamauksia, monia maailmankaikkeuksia eli multiversumin muoto. Vai mikä sinua hämmensi... - menköön
Olli.S kirjoitti:
Jokin ajattelee, ei aivot vaan esim aivot. Henkimaailma on yksi asia, jota emme näe, voi olla muitakin, vaikkei juuri henkimaailmaa sitten olisikaan.
>>Jokin ajattelee, ei aivot vaan esim aivot. >>
Niin, minä ajattelen(tai ajatuksia tapahtuu). Kaikesta muusta et voi olla varma, etkä siten vetää johtopäätöksiä; kuten että jotain muuta olisi kuin ajattelua ja että ajattelun pitäisi johtua jostain. Ajattelu voi olla ainoa todellinen olemassa oleva olio. menköön kirjoitti:
En sekoittanut:
>>Metagalaksille voi olla "muita universumeja", mutta kaikkeudelle niitä ei voi olla. Metagalaksi voi olla jo kaikkeus, mutta emme vielä tiedä onko näin. Jos metagalaksi on kaikkeus, "muita universumeja" ei ole. Jos muita universumeja on, vasta kaikki ne ja tämä universumi yhdessä ovat kaikkeus. >>
Meidän maailmankaikkeus on syntynyt alkuräjähdyksessä. Muut, samaan aikaan olemassa olevat maailmankaikkeudet, ovat/olisivat syntyneet omista alkuräjähdyksistään. Oli pointtini. Meidän yhdestä alkuräjähdyksestä ei voi vetää johtopäätöstä, että niitä olisi toisaalla useita muitakin. Yksi pamaus, yksi maailmankaikkeus; tai monia pamauksia, monia maailmankaikkeuksia eli multiversumin muoto. Vai mikä sinua hämmensi...Monia maailmankaikkeuksia. Vasta ne kaikki yhdessä ovat kaikkeus. Ja sille ei sitten enää ole muita universumeja.
menköön kirjoitti:
>>Jokin ajattelee, ei aivot vaan esim aivot. >>
Niin, minä ajattelen(tai ajatuksia tapahtuu). Kaikesta muusta et voi olla varma, etkä siten vetää johtopäätöksiä; kuten että jotain muuta olisi kuin ajattelua ja että ajattelun pitäisi johtua jostain. Ajattelu voi olla ainoa todellinen olemassa oleva olio.Olemme sitten vaan eri mieltä. Minusta on selvää, että jos jokin ajattelee, niin täytyy olla se millä se ajattelee, muuten se ei voisi ajatella, ei olisi sitä ajatusta. Sinusta tätä johtopäätöstä ei voi tehdä.
Tämä on se skeptisismin ja terveen järjen, oikeastaan tieteen, välinen ristiriita. Eihän mitään tiedettä voitaisi tehdä eikä mitään teitää, jos varman tiedon kriteerit olisivat niin kovat kuin skeptikot väittävät. Skeptisismi on vain menetelmä varman tiedon saavuttamiseksi, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti.- menköön
Olli.S kirjoitti:
Monia maailmankaikkeuksia. Vasta ne kaikki yhdessä ovat kaikkeus. Ja sille ei sitten enää ole muita universumeja.
Tämä missä olemme ja mitä kutsumme maailmankaikkeudeksi on alkanut alkuräjähdyksestä. Siitä alkujärähdyksestä et voi vetää johtopäätöksiä tämän ulkopuolisesta olemassaolosta, kuten teit. Jos siellä jotain on, tämä mitä kutsumme maailmankaikkeudeksi ei tietenkään ole koko kaikkeus.
- menköön
Olli.S kirjoitti:
Olemme sitten vaan eri mieltä. Minusta on selvää, että jos jokin ajattelee, niin täytyy olla se millä se ajattelee, muuten se ei voisi ajatella, ei olisi sitä ajatusta. Sinusta tätä johtopäätöstä ei voi tehdä.
Tämä on se skeptisismin ja terveen järjen, oikeastaan tieteen, välinen ristiriita. Eihän mitään tiedettä voitaisi tehdä eikä mitään teitää, jos varman tiedon kriteerit olisivat niin kovat kuin skeptikot väittävät. Skeptisismi on vain menetelmä varman tiedon saavuttamiseksi, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti.>>Olemme sitten vaan eri mieltä. Minusta on selvää, että jos jokin ajattelee, niin täytyy olla se millä se ajattelee, muuten se ei voisi ajatella, ei olisi sitä ajatusta. Sinusta tätä johtopäätöstä ei voi tehdä.>>>
Kuten ylempänä selvitin: teet tuollaisen johtopäätöksen sen perusteella mitä maailmasta tiedät ja olet tottunut, eli seurauksella on oltava syy. Kun maailmasta ei voi olla varma, niin siihen rakennetun syy-seuraus -suhteen olemassaolosta ei voi olla varma. Kun et voi olla varma syy-seuraus -suhteen olemassaolosta, et voi olla varma täytyykö olla jokin millä ajatella, jotta ajattelua voisi olla. Täysin loogista.
>>Tämä on se skeptisismin ja terveen järjen, oikeastaan tieteen, välinen ristiriita. Eihän mitään tiedettä voitaisi tehdä eikä mitään teitää, jos varman tiedon kriteerit olisivat niin kovat kuin skeptikot väittävät. Skeptisismi on vain menetelmä varman tiedon saavuttamiseksi, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti.>>
Älä rupea siinä mollaamaan yhtään ketään. Looginen tosiasia on looginen tosiasia, vaikka sillain ei mielekästä olekaan ajatella ja elää. Ei täällä kukaan ole toimimassa kuin solipsimi olisi totta, vain tiedätkö ketään sen kannattajaa, häh? Jos lähdet tuolle arvostelevalle asenteelle, niin todista solipsismi vääräksi linkkien säestämänä, äläkä mutuile siinä kuin jotain tietäisit ja ymmärtäisit. - tyhjiötietoisuus
Olli.S kirjoitti:
Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen. Sekin on skeptikoitu väitteeseen: Jotain on, joka ajattelee. Kaikki muu, ja tästä johdettu tieto on filosofiassa ammuttu alas. Mutta jos olisi totta, että muuta varmaa ei ole, joutuisimme solipsismiin, niin että siinä mielessä voidaan väittää, että muutakin varmaa täytyy olla, koska solipsismi ei voi olla totta. Descartesin väitteeseen itse asiassa sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo, sillä täytyy olla jokin (elin) joka ajattelee ja ympäristö, jossa se tapahtuu, eli sen ajattelun ulkopuolisiakin asioita.
Jos alkupamausteoria on totta, niin sehän oikeastaan todistaa, että metagalaksimme on vain yksi metagalaksi ja niitä on muitakin.
Tyhjästä syntyminen ei ole tyhjästä syntymistä oikeasti. Oikeasti ei tyhjästä voi syntyä mitään. Kaikki syntyminen ja luominen on olemassaolevien elementtien järjestämistä ja järjestymistä uudella tavalla. Eivät fysiikan uudet oivallukset tätä miksikään muuta."Aivan varmaa tietoa on vain Descartesin cogito: Ajattelen, siis olen."
Oikeastaan jos vain minä (tietoisuus) olen mutta mitään muuta ei ole niin en voi tietää edes olevani.
Puhtaan tietoisuuden informaatiosisältö on nolla koska informaatio syntyy siitä että on olemassa toisiinsa nähden erilaisia asioita ja erilaisia vaihtoehtoja.
Periaatteessa on ihan mahdollista että ensin oli pelkkä tietoisuus eli fysiikan kannalta tyhjiö joka sitten alkoi generoida vähitellen maailmankaikkeutta itsestään voidakseen olla tietoinen jostain ja lopulta itsestään.
Ehkä tietoisuus on nimenomaan fysiikan kvanttityhjiöön liittyvä asia eli on ollut aina mukana koska tietoisuuden johonmukainen päättely jostain ei-tietoisesta on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Fysiikan Big bang on sitten tavallaan samalla tietoisuuden big-bang.
- menköön
>>Kaikkeudella ei ole mitään ulkopuolta, kaikki kuuluu jo siihen, siinä mielessä se on suljettu systeemi, ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole. Tämä on looginen totuus ja on myös looginen totuus, että tällainen kaikkeus on olemassa, koska muuten ei olisi mitään, ja näinhän ei ole.>>
Kaikki olemassaoleva kuuluu siihen, varmaan tarkoitit. Kaikki mitä ykaiken kaikkiaan voisi olla ei kuulu siihen(tai sitten kuuluu...). Ja mitä tässä kaikkeudessa voisi olla, ei kuulu siihen; siinä mielessä etten minä ole aina ollut olemassa kuin potentiaalina ajassa, jotka toki kuuluu kaikkeuteen. Mutta potentiaalin hetki ajassa ei enää kuulu siinä mielessä missä kukin hetki on, on ollut tai tulee olemaan.
>>Jos avaruus on rajaton, muttei ääretön, täytynee olla olemassa suurin mahdollinen etäisyys. Voi tietysti olla, että tämä etäisyys vaihtelee, mutta onko sillä mitään merkitystä tällä tasolla, kun ei voi mennä kaikkeuden ulkopuolelle mittaamaan? Pitkä tämä etäisyys joka tapauksessa on, ainakin n 30 miljardia valovuotta. Todennäköiseltä tuntuisi, eli järkevintä on ajatella, että se on vakio. Näitä emme kuitenkaan vielä tiedä, vaihtoehdoista ne tuntuvat kuitenkin parhailta: on olemassa suurin mahdollinen etäisyys ja se on vakio.>>
Avaruus laajenee.
>>Tiedämme, että spektrien punasiirtymistä päätellen maapallolta katsoen galaksit etääntyvät toisistaan ja sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat. Mistä tämä johtuu, ei ole vielä tiedossa, siitä on vain erilaisia teorioita. Voidaan väittää, että tämä tiedetään jo: avaruus laajenee. Mutta onko tämä tietoa vai vaan teoriaa, teoreettinen oletus? Ainakin se on ristiriidassa sen kanssa että avaruuden koko olisi vakio. Joko siitä on luovuttava tai avaruuden laajenemisesta.>>
En ole kuullutkaan, ainakaan aikoihin, jonkun pitävän avaruuden kokoa vakiona.
>>Onko kaikkeudella alku vai onko se ikuinen? Vai molempia yhtäaikaa? Vai onko ikuinen nykyhetki? Tuntuisi, että ikuisuus on myös looginen totuus, mutta emme voi tietää onko näin. emme oikeastaan tiedä, mitä ikuisuus on, tiedämme vain että aika riippuu kappaleen nopeudesta, mutta kaikkeus ei ole liikkuva kappale, minkä suhteen se liikkuisi?>>
Itsensä suhteen ainakin. Alku tai ikuinen, mielestäni yhtälailla logiikkaamme vastaan.Nyt päästiin asiaan.
Olemassaoleva kuuluu kaikkeuteen olemassaolevana ja potentiaaliset asiat potentiaalisina asioina.
Avaruuden laajeneminen on vain yksi tulkinta galaksien etääntymiselle. Emme tiedä sitä, se on vain teoreettinen oletus.
Vakio seuraa rajattomuudesta ja siitä että kaikki kuuluu kaikkeuteen. Se on yksi mahdollisuus siinä kuin laajeneminenkin. Kumpikaan ei ole tietoa, eikä varsinkaan varmaa.
Ei mikään voi liikkua itsensä suhteen, se on ihan sama kuin liikkumattomuus. On totta, että alku ja ikuisuus ovat yhtä lailla vaikeasti ajateltavissa, logiikkamme vastaisia. Miten tämä asia mahtaa olla, emme ilmeisesti vielä ymmärrä.- menköön
Olli.S kirjoitti:
Nyt päästiin asiaan.
Olemassaoleva kuuluu kaikkeuteen olemassaolevana ja potentiaaliset asiat potentiaalisina asioina.
Avaruuden laajeneminen on vain yksi tulkinta galaksien etääntymiselle. Emme tiedä sitä, se on vain teoreettinen oletus.
Vakio seuraa rajattomuudesta ja siitä että kaikki kuuluu kaikkeuteen. Se on yksi mahdollisuus siinä kuin laajeneminenkin. Kumpikaan ei ole tietoa, eikä varsinkaan varmaa.
Ei mikään voi liikkua itsensä suhteen, se on ihan sama kuin liikkumattomuus. On totta, että alku ja ikuisuus ovat yhtä lailla vaikeasti ajateltavissa, logiikkamme vastaisia. Miten tämä asia mahtaa olla, emme ilmeisesti vielä ymmärrä.Kaikki on edelleen kaikki, vaikka se olisikin isompi kuin hetki sitten.
No ei se sama ole kuin liikkumattomuus. Veri liikkuu sisälläni suhteessa kokonaisuuteen ja minussa olevat kaasut laajentavat minua. menköön kirjoitti:
Kaikki on edelleen kaikki, vaikka se olisikin isompi kuin hetki sitten.
No ei se sama ole kuin liikkumattomuus. Veri liikkuu sisälläni suhteessa kokonaisuuteen ja minussa olevat kaasut laajentavat minua.Tottakai kaikkeuden osat liikkuvat. Kaikki pyörii, galaksit, tähdet, planeetat. Mutta koko kokonaisuus, miten se? Ei taida olla liikkuva kappale.
- Huutiukko
Noin ne meemit lentelevät kun puppugeneraattori jauhaa!
- 8765
Kaikkea ei vielä tiedetä, ja tuskin tullaan koskaan tietämäänkään.
Kumminkin, kaikki jumaluudet on jo kauan sitten pelattu pelistä ulos.
Tosin jumaliin uskominen ei vielä ole rinnastettu aivovaurioon, mutta kuten aiemmin totesit itsekin (tosin rinnastettuna), se tulee tapahtumaan jonain päivänä.- Imagine-eeee
Kyllä jotkut kaltaisesi ovat sitä aivan avoimesti tehneet. Vallassa ollessaan Neuvostoliitossa he myös kuskasivat jumaluskovia suurin joukoin mielisairaalaan.
Sori Olli, en jaksanut sun bullshitia 2. kohtaa pidemmälle.
Me täällä puhumme faktoista, emme unistaFilosofiassa ei puhuta pelkästään faktoista, vaan myös spekuloidaan miten asiat voisivat olla niiden asioiden kohdalla, joista ei ole vielä tietoa. Yksi menetelmä on, että tarkastellaan olemassaolevan tiedon pohjalta tuntemattomia asioita, esitetään vaihtoehdot, miten asia voisi olla, ja sitten mietitään, mikä vaihtoehdoista olisi todennäköisin. Olen käyttänyt tätä menetelmää multiuniversumien suhteen kotisivuillani.
Filosofian rajoittaminen vain faktoihin on torso käsitys filosofiasta.
- Korreloiko
Ovatko universumi, absoluutti, ääretön ykseys, kaikkeus, kvanttitietoisuus, ... ja barabrahman synonyymejä ja jos ovat, wedantisti Subba Row on mielestäni hienosti avannut viimeksi mainitun käsitteen:
”Parabrahman, tuntematon ja tutkimaton ei ole minä eikä ei minä eikä se ole tajunta … se ei ole edes Atmaa … mutta vaikkei se itse ole mikään tiedon esine, saattaa se kuitenkin kannattaa ja herättää kaikenlaiset esineet ja kaikenlaiset olemassaolon muodot, jotka tulevat tietämisen esineiksi… Se on yksi ainoa olemus, josta lähtee olemassaoloon voimakeskus, Logos.
Tämä Logos on hindulaisten Shabba Brahman, jota hän (Row) ei edes tahdo kutsua Iishvaraksi (Herra Jumalaksi), jottei se nimi synnyttäisi sekaannusta ihmisten mieleen. Se on buddhalaisten Avalookiteeshvara, kristittyjen Verbum ”Sana” sen todellisessa esoteerisessa merkityksessä, mutta ei jumaluusoppineitten vääristelemänä.
Se on ensimmäinen Dshnaata eli ”minä” Kosmoksessa ja jokainen muu minä… on ainoastaan sen heijastus ja ilmennys …Se on olemassa uinuvana Parabrahmanin helmassa pralajan (levon) aikana. Manvantaran (ilmennyksen) aikana sillä on oma tajuntansa ja yksilöllisyytensä… Se on voimakeskus, mutta tällaisia voimakeskuksia on miltei lukemattomia Parabrahmanin helmassa. Ei pidä otaksua, että tämä Logoskaan on itse Luoja tai muuta kuin yksityinen voimakeskus… Niiden luku on miltei ääretön.
Tämä on ensimmäinen minä, joka esiintyy Kosmoksessa ja on kaiken kehityksen päämäärä. Se on abstraktinen minä … Tämä on Parabrahmanin ensimmäinen ilmennys eli olemuspuoli… Kun se kerran lähtee olemassaoloon tietoisena olentona, niin sen ulkokohtaiselta kannalta katsoen Parabrahman näyttäytyy sille Muulaprakritina (maailmaa aikaisempana periaineena). Pitäkää tämä mielessänne, sillä tässä on aihe siihen vaikeuteen, jota veedaantalaista filosofiaa käsittelevät kirjailijat ovat kokeneet puhuessaan Purushasta ja Prakritista (hengestä ja aineesta). Tämä Muulaprakriti on sille (Logokselle) aineellinen yhtä hyvin kuin jokainen aineellinen esine on meille aineellinen. Mutta tämä Muulaprakriti ei ole sen enempää Parabrahman kuin joukko patsaan ominaisuuksia on itse tuo patsas. Parabrahman on ehdoton ja absoluuttinen todellisuus ja Muulaprakriti on jonkinmoinen sen yli heitetty verho. Parabrahmania ei itsessään voi nähdä sellaisena kuin se on. Logos näkee sen verhon peittämänä ja tämä verho on kosmisen aineen ääretön laajuus… Parabrahman, joka toisaalta esiintyy minänä ja toisaalta Muulaprakritina, toimii ainoana voimalähteenä Logoksen kautta.”
https://www.youtube.com/watch?v=ETynDYINhOY- 137
"Tämä on ensimmäinen minä, joka esiintyy Kosmoksessa ja on kaiken kehityksen päämäärä. Se on abstraktinen minä … Tämä on Parabrahmanin ensimmäinen ilmennys eli olemuspuoli… Kun se kerran lähtee olemassaoloon tietoisena olentona, niin sen ulkokohtaiselta kannalta katsoen Parabrahman näyttäytyy sille Muulaprakritina (maailmaa aikaisempana periaineena). "
Kyllähän tuo korreloi aika hyvin nykyfysiikan näkemysten kanssa - suorastaan häkellyttävän hyvin.
Tuo Peter Russellin esitelmä on kyllä hyvä. Katsoin sen muistaakseni viimeksi joskus viime vuonna. Yhden tuon Subba Rowin kirjoittaman teoksen luin joskus yli 30 v sitten samalla kun tulin lukeneeksi melkoisen läjän teosofiaan liittyvää muutakin kirjallisuutta.
Teosofian juuret ovat nimenomaan hindulaisessa filosofiassa jota oikeastaan voisi tai pitäisi kutsua filosofian sijasta tieteeksi jossa metodina on meditaatio ja jooga ja päämääränä on nimenomaan kehittää ihmistä itseään tiedon hankinnan ja ymmärryksen välineenä eikä tuottaa pelkästään mekaanisia aineellisia apuvälineitä (mittauslaitteet, hiukkaskiihdyttimet yms. ) ja todelllisuuden sääntöluetteloita (syy-seuraussuhteita, luonnonlakeja) niinkuin nykyisessä materialistisessa tieteessä jossa tieteen todellisuus aina jää ihmiselle jotenkin ulkopuoliseksi ja siten merkityksettömäksi (merkitysten ja tarkoitusten ja ylipäätänsä koko tietoisuuden kieltäminen kuten reduktionistisessa materialismissa).
Sellaiset tietoisuuden kyvyt kuin remote viewing ovat parhaimmillaan paljon tehokkaampia kuin mitkään nykytieteen metodit vaikka kyse ei olekaan käsitteellisestä tiedosta vaan siitä että ihmisen tietoisuus kykenee harjoituksen avulla ylittämään ajan ja paikan rajoitukset ja kokemaan mitä tahansa missä tahansa periaatteessa yhtä yksinkertaisella tavalla kuin kirjoittamalla netin hakukoneeseen tarpeeksi yksiselitteiset hakusanat. Ns. intuitio toimii samalla periaatteella ja on prosessina alitajuista ja usein hyvin nopeaa ja tehokasta verrattuna tavalliseen kielelliseen loogiseen "järkeilyyn".
Ennen tekniikan ja kulttuurin kehittymistä tällaiset ns. paranormaalit kyvyt olivat elossa säilymisen kannalta elintärkeitä. Nykyään ei tarvita telepatiaa eikä etiäisiä kun on kännykät ja tietokoneet. Pohjimmiltaan kaikki olevainen on samaa systeemiä joka alunperin oli se mitä nyt kutsutaan fysiikassa kvanttityhjiöksi.
Tiede, matematiikka ja logiikka ovat varsin kömpelöitä välineitä todellisuuden tutkimiseen verrattuna ihmisen tietoisuuden mahdollisuuksiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun5612733T:ltä J-miehelle
Se kaunein jäi välillämme kokematta Sen olisin halunnut kokea. Miten olisit pitänyt mua hyvänä. Sen yhden kerran. Se oli373563Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo372218- 1522071
Finnairin lento myöhästyi PS:n kansanedustajan häiriköinnin vuoksi:
Poliisi poisti koneesta Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja everstiluutnantti evp. Tomi Immonen häiriköi Finnairin lenn3011535Miten se pihvi pitää oikeaoppisesti paistaa?
Törmäsin erikoiseen episodiin eräässä ABC-ravintolassa. Pysähdyin kahvikupilliselle ja kohta ravintolan toisesta nurkast231382Miksi kirjoittelet sinkut-palstalla?
Olet sinkku? Kaipaat jutteluseuraa? Täällä on kivoja keskusteluja? Tapaat mielenkiintoisia ihmisiä? Joku muu syy?2001373- 841337
- 1021154
- 621136