erosta kolmatta kuukautta ja tein uuden vuoden lupauksen, katoan maanalle, ei ole enää selvitettävää ja tänään tuo muuttomies viimeisenkin kaapin ja muuta rojua, jota on jäänyt entiseen asuntoon. Kauankohan kestää, ainakin rauhoitti. Vaihdoin puhelinnumerotkin ja sähköpostia ei ole ja ainoa posti jonka lähetän on harkinta-ajan jälkeen avioeroon päästävä käräjäoikeuden lappu. Ja silloin kevät tulee jo ryminällä. Onnittelen itseäni, pääsin oikeastaan aika vähällä vaikkakin jäin häviölle osituksessa, mutta maallistahan se vaan on.
uuden vuoden lupaus
ellu
5628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viisaasti olet miettinyt ja oikein toiminut. Irtiotto on järkevää, antaa itselleen rauha sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Ja juuri noin, että tekee päätöksen siitä, että rauhoittaa tilanteen täysin.Katkaisit siteet menneeseen elämään, teit tilaa uuden tulla!Aivan oikein olet miettinyt: mitäpä siitä vaikka jäit häviölle osituksesta, tulet jäämään voitolle elämässäsi, eihän tänne tullakaan tavaraa kahmimaan vaan elämää ahmimaan!
Kaikkea parasta ellulle, sitä tulet takuulla saamaan !!
jäsähti päähäni katsellessani uutena vuotena kun ihmiset ampuivat rahaa raketteina taivaan tuuliin.
Elämäsi voi olla kuin raketti, jos keräät kaikki vanhan avioliittosi kaunat ja paukahdat tuusan nuuskaksi hetkessä kun et näe muuta kuin se kaunaraketin.
Tai elämäsi vie suuri hyökyaalto ja olet haiden ruokaa ja katoat. Siinä samassa päätin kadota vanhasta elämästä. Ja kaikki muu onkin selvitetty ekassa kirjoituksessa ja vanha kaappini katselee minua lempein silmin, aivan kuin olisi tullut kotiin.
Onkohan sitä huolettanut, että olisin jättänyt sen sinne harmaaohimoisen miehen potkittavaksi, ei , ei rakas kaappini. Nyt olet siinä ja meillä alkaa uusi elämä. Älkää ihmiset murehtiko vaikka kipeää se tekeekin. Kaikki järjestyy.
Terve Ellu!
Jestas kun oli mahtavaa lukea tekstiäsi! Jotenkin niin poikkeuksellisen virkistävä näkökulma sulla asioihin. Ja niin totta ja mietittyä asiaa.
Olen aikoinani ottanut aivan saman asenteen että elämääni en elä "kaunarakettina" vaan katson "filmin loppuun asti" uteliaana että mitäs mainoskatkon jälkeen(olikohan tuo vähän ontuva vertaus...ööö...no menköön,heh)
Elämän arvaamattomuus on juuri se mikä tekee siitä seikkailun. Hyökyaalto voi tulla ja pyyhkäistä veks ja mites se elämä tulikaan elettyä...niin..tekee hyvää inventoida elämäänsä tasaisin väliajoin: millainen heebo tässä oikein elääkään?
Itse lähdin "katosin" samaan tyyliin kuin sinä äärimmäisen rankoista oloista, pahoinpideltynä ja nujerrettuna, halveksittuna naisena .
Pidin "mölyt mahassa", en alkanut ruikuttamaan kovaa kohtaloa vaan ajattelin että otan opikseni ja dallailen eteen päin. Nyt monta vuotta myöhemmin ihmettelen elämääni: ihmeellisellä tavalla eteeni tuli onnen "hyökyaaltoja", olen etuoikeutetussa työssä jossa en olisi vuosia sitten kuvitellut olevani. Pidetty ja arvostettu (minä ,entinen mitättömyys) immeinen.Kuinka olisi käynytkään jos olisin jäänyt rypemään tuskissaan ja turhautuneena menneisyyteen?
Kyllä varmaan olisi tullut katkerassa ja ikäväksi ihmiseksi jonka harrastus numero 1 olisi itkeä menetettyä elämää ja huonoja valintoja. Tai siis no sanotaan suoraan: sitä ettei löytynyt oikeasti rohkeutta muuttaa asioita.
Onneksi sitä löytyi. Rohkeutta ja uteliaisuutta elämään myös jatkossa sinullekkin ihana ihminen nimimerkillä ellu! Onneksi sinunkaltaisiasi on !!
yksi lupaus itselle muutti kaiken. Tänään ajoin vanhan asuinpaikkani ohittavaa katua pitkin kotiini, omaan kotiini. Ja UNOHDIN, että kas tuossa on se vanha asuintalo ja en vilkassutkaan oliko siellä edes valot ja kaupan (oli asiaa) pihalle päästessäni hoksasin ja nauroin kippurassa kun huomasin moisen seikan. Itse asiassa hoksasin, että ajattelin paljon suurempia ja tärkeämpiä asioita kuin muuan ukonkäppänä ja hänen luukkunsa. HURAAA!
hieno juttu että tuntuu hyvältä. Elämä pitää elää onnellisena :)