Olen mustasukkainen, epävarma itsestäni lähes aina. Nyt olen 40 vuotias ja seurustellut 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Mustasukkaisuus on aiheuttanut paljon pahaa suhteessamme, mikä esiintyy epäilynä. Olen käynyt tällä palstalla useasti ja tämä jos mikään on antanut vettä myllyyn, tuntuu, että kaikki, mitä täällä mainitaan uskottomuudesta pätee. Mies on ollut kovilla. Sanonut että hän ei kohta enää jaksa. Näillä sanoilla. Hän on vanhemmilleni, ystävilleni sanonut, että jatkuva epäily on raskasta. Ysäväni sanoi, että hyvä ihminen, luota häneen, muuten hän ei enää jaksa. Mitään uskottomuuden ns. merkkejä (mitä täällä lukee) ei ole muuta kuin kuin teen itselleni 'totuuksia' miksi hän ei soita silloin ja silloin ja miksi viipyy kauppareissulla kauemmin. Mieli tekee tepposet. On niin HELPPO kuvitella kaikenlaista. Mies katsonut silmiin ja sanoo ettei ikinä petä minua, kaikki (mm. seksi) menee hienosti mutta epäilys on se. Ja miksi…koska itse petin miestä (avoliitossa silloin). Eli tämä taitaa olla se tulos mihin pettäjä lopulta päätyy. Nyt olen lopettanut kyselemisen ja ainaisen epäilemisen ja meillä menee tosi hyvin. Kun toinen sanoo Luota Minuun hyvä ihminen, miltein huutaen…ajattelin asiaa uudelleen. Ehkä kaikki lähtee tosiaan siitä että itse petin. Mutta niinkuin tuossa totesin, näin voi käydä pettäjälle, epäilee toista myös.
Kuvittelemmeko vai oma päämme kuvittelee?
Ettätallaista
11374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En siis väitä, etteikö tämän palstan jutuilla olisi perää, en todellakaan, vaan pistin tämän otsikon siksi, että kukaan ei ole niin tyhmä kuin minä että epäilen joka asiaa.
Jos on suoraa näyttöä…mies/nainen pellolle. Se siitä. Ei lisättävää.
Hyvä ystäväni pilasi seurustelusuhteensa mukavan, rehellisen miehen kanssa, koska oli itse ollut aiemmassa suhteessaan petturi ja rakenteli päänsä sisällä just tuollaisia "miks se nyt viipyy kaupassa" ja "kenen kanssa se nyt puhuu puhelimessa"- teorioita. Kaatoi omat aikaisemmat virheensä toisen niskaan - joten ei ihme, että mies lopetti suhteen. Kuka oikeasti jaksaisi olla päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen epäillyksen alaisena? Ja vain siksi, että toinen osapuoli ei kestä ajatusta, että joku tekisi hänelle samoin kuin hän on itse tehnyt jollekin toiselle aiemmin.
Niinmakaakuinpetaa, puhut asiaa. Olen pilannut epäilylläni jo monta vuotta suhteessamme mutta nyt menee hyvin, niinkuin totesin. Mies sanoo yöllä "rakastan sinua kulta ja älä enää epäile minua", on vaikea sanoa siihen muuta kuin…olen aina luottanut häneen mutta silti joku piru tuolla pääkopan oikealla puolella kertoo miksi hänellä taas kestää tulla töistä…hän on ollut oikeassa: Pääkoppa menee sekaisin jos liikaa ajattelet tuollasta. En petä sinua. Hän kertonut sitä ja yrittänyt jopa ns. toitottaa. Joko luotan tai ei. Haluan luottaa. Ja nyt kaikki on mennyt todellakin hienosti, seksikin on nykyään välillämme :-) Älkää epäilkö puolisoitanne vaikka ns. ne merkit antaisivat osviittaa. Katsokaa puolison silmiin suoraan, ne kertovat paljon.
Ja se tärkein asia. Ei tulisi mieleenkään pettää. Nyt 5 vuotta siis yhdessä. Hän on kaikki mitä ikinä olen halunnut.
Mustasukkaisuus ei kuulu terveeseen parisuhteeseen. Joskus nuorena aikuisena olin reilun vuoden seurustelusuhteessa erittäin mustasukkaiseen mieheen, joka kuvitteli minun suunnittelevan pettämistä, jos vaikka juttelin miespuolisille henkilöille liian kauan jne. Joka käänteessä hän näki pettämismahdollisuuden, vaikka olin hänelle 100% uskollinen. Lopulta kyllästyin ja jätin hänet, nuoruuden tyhmyyden takia niinkin kauan sitä jaksoin. Joka tapauksessa tästä viisastuneena en ole erehtynyt toista kertaa sitoutumaan mustasukkaiseen henkilöön, ja se on kannattanut. Mustasukkaisuus on mielestäni sairaus, joka pilaa suhteen kuin suhteen.
Puhut epäterveestä/sairaalloisesta mustasukkaisuudesta ja se on kyllä aivan eri asia kuin mustasukkaisuus, jota jokainen ihminen tuntee joskus elämänsä aikana - varsinkin rakkaussuhteessa.
Silloin kun mustasukkaisuuden tunne on terveellä tasolla, se kertoo vain siitä, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen kumppani on, mutta se tunne ei ohjaile, hallitse tai rajoita elämää.
Ellei ihminen tuntisi lainkaan mustasukkaisuudenKIN tunteita omasta kumppanistaan, parisuhde olisi yksilöille aika laimea ja yhdentekevä asia ja monissa tilanteissa hän näyttäisi ulkopuolistenkin silmissä tunteettomalta ihmiseltä.
Vaikea uskoa, että kerran hairahtaneella olisi yhtään sen parempi itsetunto ja itseluottamus sen hairahduksensa jälkeen, pikemminkin se on päinvastoin. Mutta ehkä sinun oli alennettava itsesi tekemään jotain kiellettyä ennen kuin todella ymmärsit mistä siinä on kyse.
Juurikin noin sitä voi käydä. Että etsii toisesta niitä suhteessa pettämisen merkkejä. Se tarkoittaa vain sitä, että ei ole vielä itsekään käynyt läpi sitä omaa pettämistään ja syitä mitkä ovat siihen johtaneet. On vain eronnut/tullut ero toisesta ja on hypännyt taas uuteen suhteeseen. Ne läpikäymättömät asiat vaivaavat siksi uudessa suhteessa. Pettänyt ihminen kipuilee omien tunteittensa ja pelkojensa kanssa pääsemättä niistä eroon, koska aiemmat siihen johtaneet syyt ovat läpikäymättä. Ei voi luottaa kunnolla toiseen, kun päällä on omat pelot ja syyt.
Joko sinä käyt ne läpi tai kipuilet edelleenkin uudessa suhteessa omien pelkojesi ja epäluulojesi kanssa. Ja haluat kovasti nähdä toisessa niitä merkkejä, mitä itse kannat.
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista. Totuus piilee niissä kaikissa.
Minä puolestani en ole epävarma; en myöskään mustasukkainen. Olen kyllä ollut- parikymppisenä, silloisesta poikakaveristani, tulevasta ex-miehestä. Mustasukkaisuus, joka häiritsee elämää johtuu hylätyksi tulemisen pelosta - eli juuri niistä häiriöistä mitä oman pääkoppamme sisässä liikkuu "vapaana" ja selvittämättä.
Viime aikoina olen miettinyt miksi monet ihmiset kokevat puolison uskottomuuden niin rajusti. Ikään kuin maailmanloppuna. Miten 3,5 minuuttia kestävä akti toisen kanssa voi viedä mennessään kumppanin kaiken luottamuksen? Vaikka yhteisiä vuosia olisi kymmeniä? Onko joidenkin suhde todellakin vain sukupuolielinten tasolla, millään muulla ei ole merkitystä? Ihmiset kertovat täällä millaisissa suhteissa elelevät. Aika karmivissa. Mutta se näyttää olevan ihan ok, kunhan ei ole tietoa puolison käynnistä vieraissa. Aika hullua on myös se, että monet kieltävät jyrkästi tuon vieraissa käynnin salaamisen mahdollisuuden. "ei minun puolisoni" "kyllä se paljastuisi" "huomaisin kyllä muutokset" jne. Todellisuus on toinen, vain pieni osa uskottomuudesta tulee puolison tietoon.