Poikaystäväni ja hänen pikkusiskonsa suhde "arveluttaa".. (heillä kuuen vuoen ikäero ja täysi-ikäisiä molemmat) En vain koskaan ole nähnyt ainuttakaan sisarussuhdetta, jossa oltaisiin näin "läheisiä".
Noh, itse on paha sanoo onko se edes loppupeleissä silmiinpistävän läheinen, mutta heidän molempien puheet toisistaan on saanu mut jopa voimaan pahoin. Usein kun ollaa kahestaan nii tää mun poikaystävä puhuu vaan siskostaan, se teki sitä ja tätä jne. Se monesti vertaa mua pikkusiskoonsa "on moniakin asioita jotka varmasti sisko tekis hänen puolestaan mutta minä en" jne. Yhtenä päivänä kun meillä oli ollu tosi mukavaa ja hassuteltiin siinä jotain keskenämme, hää vaan yhtäkkiä totesi, että mulla on ikävä siskoa...(anteeksi mitä? aattelin)
Nyt siskon alettua treffailemaan jotain uutta kollia, olin aistivani poikaystävässäni suuremmoista mustasukkaisuutta (sellaista samaa jota aistiin myös pikkusiskon kohdalla miut ensikertaa nähdessään, ja itseasiassa jatkunee tähän päivään saakka) Kun ollaan kolmistaan muiden ihmisten seurassa, poikaystäväni on lähellä siskoaan - tavalla jolla oottaisin hänen olevan mun kanssa, lähellä mua. Kerrankin meni siskon viereen istumaan ja laittoi kätensä siskon selkänojan taakse.
Sitten mennään jo kait tosi häiritsiville tasoille..en myöskään pidä lainkaan siitä, että pikkusisko vaihtaa estoitta vaatteita poikaystäväni silmien edessä..(minä pimeä?) Tätä tapahtunut siis usein heidän vanhemmillaan. Jossa myös poikaystäväni kertoman mukaan jakaneet pikkusiskon sängyn jos poikaystäväni jostain syystä siellä ollut yötä (vaikka vierashuonekin heillä käytössä!)
Ja tämä (ja en ole vainoharhainen vaan tän on huomannut muutkin) poikaystäväni katsoo usein siskonsa takamusta...siis turhan pitkin katsein...Joo-o rintava ja persevä sisko on kyseessä, mut mun on tosi monesti tehny kyseisessä tilanteessa alkaa huutaan et "hei toi on sun SISKO!! jumalauta!)
Yhtenä päivänä tää pikkusisko "hyökkäsi sanallisesti" mua päin. Painotti kuinka he ovat veljen kanssa olleet aina niin läheisiä, että siihen on tosi vaikea kenenkään tulla väliin! Hieman tuntu pahalta ja itseasiassa tämän hyökkäyksen jälkeen aloin edes käsittelemään koko asiaa ja huomasinki aikalailla "epäkohtia"...
Puhelin laulaa usein heijän välillään ja usein myös käyvät yhessä jääkiekkomatseissa jne. Joo-o on muaki pyyetty, mutta onko ihme jos mulle tulee vähän kolmaspyörä fiilis ( vaikka hehän eivät seurustele...kai...toivottavasti...sairasta...!!) Poikaystäväni ei suoraan myönnä kiintymystään siskoonsa, mutta aina kun mainitsen asiasta hää hermostuu mulle tosi pahasti.
Tuntuu vaa et poikaystävällä ei oo elämää ilma siskoaan, siihen "väliin" on kenenkään ees yrittää (niinku pikkusisko mulle sano!) ja oottaa et vois olla poikaystävälle se elämän nainen, kun se taitaa olla loppuelämän oma pikkusisko. En tiiä mitä tekisin, kertokaa te mulle ja saa kysyä! Epäselvää kun oli teksti. Ja myönnän et oon ite nyt tosi mustasukkanen poikaystävästäni, mutta tuo syy...onko mulla siihe aihetta??
Noh, itse on paha sanoo onko se edes loppupeleissä silmiinpistävän läheinen, mutta heidän molempien puheet toisistaan on saanu mut jopa voimaan pahoin. Usein kun ollaa kahestaan nii tää mun poikaystävä puhuu vaan siskostaan, se teki sitä ja tätä jne. Se monesti vertaa mua pikkusiskoonsa "on moniakin asioita jotka varmasti sisko tekis hänen puolestaan mutta minä en" jne. Yhtenä päivänä kun meillä oli ollu tosi mukavaa ja hassuteltiin siinä jotain keskenämme, hää vaan yhtäkkiä totesi, että mulla on ikävä siskoa...(anteeksi mitä? aattelin)
Nyt siskon alettua treffailemaan jotain uutta kollia, olin aistivani poikaystävässäni suuremmoista mustasukkaisuutta (sellaista samaa jota aistiin myös pikkusiskon kohdalla miut ensikertaa nähdessään, ja itseasiassa jatkunee tähän päivään saakka) Kun ollaan kolmistaan muiden ihmisten seurassa, poikaystäväni on lähellä siskoaan - tavalla jolla oottaisin hänen olevan mun kanssa, lähellä mua. Kerrankin meni siskon viereen istumaan ja laittoi kätensä siskon selkänojan taakse.
Sitten mennään jo kait tosi häiritsiville tasoille..en myöskään pidä lainkaan siitä, että pikkusisko vaihtaa estoitta vaatteita poikaystäväni silmien edessä..(minä pimeä?) Tätä tapahtunut siis usein heidän vanhemmillaan. Jossa myös poikaystäväni kertoman mukaan jakaneet pikkusiskon sängyn jos poikaystäväni jostain syystä siellä ollut yötä (vaikka vierashuonekin heillä käytössä!)
Ja tämä (ja en ole vainoharhainen vaan tän on huomannut muutkin) poikaystäväni katsoo usein siskonsa takamusta...siis turhan pitkin katsein...Joo-o rintava ja persevä sisko on kyseessä, mut mun on tosi monesti tehny kyseisessä tilanteessa alkaa huutaan et "hei toi on sun SISKO!! jumalauta!)
Yhtenä päivänä tää pikkusisko "hyökkäsi sanallisesti" mua päin. Painotti kuinka he ovat veljen kanssa olleet aina niin läheisiä, että siihen on tosi vaikea kenenkään tulla väliin! Hieman tuntu pahalta ja itseasiassa tämän hyökkäyksen jälkeen aloin edes käsittelemään koko asiaa ja huomasinki aikalailla "epäkohtia"...
Puhelin laulaa usein heijän välillään ja usein myös käyvät yhessä jääkiekkomatseissa jne. Joo-o on muaki pyyetty, mutta onko ihme jos mulle tulee vähän kolmaspyörä fiilis ( vaikka hehän eivät seurustele...kai...toivottavasti...sairasta...!!) Poikaystäväni ei suoraan myönnä kiintymystään siskoonsa, mutta aina kun mainitsen asiasta hää hermostuu mulle tosi pahasti.
Tuntuu vaa et poikaystävällä ei oo elämää ilma siskoaan, siihen "väliin" on kenenkään ees yrittää (niinku pikkusisko mulle sano!) ja oottaa et vois olla poikaystävälle se elämän nainen, kun se taitaa olla loppuelämän oma pikkusisko. En tiiä mitä tekisin, kertokaa te mulle ja saa kysyä! Epäselvää kun oli teksti. Ja myönnän et oon ite nyt tosi mustasukkanen poikaystävästäni, mutta tuo syy...onko mulla siihe aihetta??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eihän tuo normaalia ole... Ei välttämättä niinkään seksuaalista kuin mitä sinä luulet ja pelkäät, mutta vastaa vähän saman tyylistä tilannetta, kuin jos mies ei olisi päässyt vielä irti äidistään. Jäänyt siis kiinni johonkin lapsuuden turvaan, sellaiseen jonka kokee pysyväksi osaksi elämäänsä, tärkeäksi että pärjää, tai jossa kokee olevansa korvaamaton.
(Esimerkiksi alastomuuden suhteen joissakin harvoissa perheissä käydään jopa yhdessä aikuisenkin saunassa, joten tuo vaatteiden vaihto ei yksinään ole ihan maata kaatavaa, vaikkakin harvinaista.)
On hienoa jos sisaruksilla on hyvät välit, mutta kyllä noilla sisaruksilla on selvästi vielä opeteltavaa siinä, kuinka kasvetaan itsenäisiksi ihmisiksi. Vierekkäin nukkuminen esimerkiksi on tarve jostakin turvasta, sekä liiallinen yhteydenpito. Ja ajatus siitä että pelätään jos joku "tulisi väliin". Se ei ole normaalia, koska sisarussuhteen tarkoitus ei ole pitää muita ihmisiä kaukana.
Mustasukkainen sun ei kannata olla, koska ei sun sitä kannata toivoa, että mies siirtää ongelmansa siskostaan sinuun. Sekin vaara on, jos reagoit asiaan niin, että vain erotat heitä toisistaan. Miehen on kasvettava iilimadosta itsenäiseksi aikuiseksi, samoin hänen siskonsa. Kenties sisko näkee veljessään isähahmon tms, ja roikkuu veljessä kuin 3v isäänsä ihastunut tyttö isässään.