Että kyllä se ikäero (melkein 10v) oli sittenkin liikaa, vaikka tyttö ennen tapaamista kuulostikin kypsältä. Kumpikin siis täysi-ikäisiä, mä melkein 30v mies. Tyttö oli niin nuoren näköinen, että mua häiritsi jo "setämäinen" tunne takaraivossa, että mitä ihmiset ajattelee!
Pakko nostaa ikärajaa pari-neljä vuotta ylemmäks!
Pakko nostaa ikärajaa pari-neljä vuotta ylemmäks!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä aloin seurustelemaan 25-vuotiaana 18-vuotiaan kanssa, ja kaikki menikin hyvin viisi vuotta.. Minä olin henkisesti nuorempi, hän vanhempi, ja kumpikin suurinpiirtein yhtä kokeneita ihmissuhteissa.
Muutaman vuoden jälkeen piti vaan päästää irti. Kyllä minullakin oli välillä setämäinen olo, mutta se ei siihen katkennut, vaan siihen, että hän oli kuitenkin niin nuori ja vapaudenkaipuu riivasti sen verran, että hän halusi lähteä ja elää.
Ei sinänsä, suuren osan ajasta se suhde oli lähes täydellinen; kiihkeä, hellä jne. Mutta emme vain sopineet yhteen, halusimme eri asioita.
Toisaalta, hyvä ystäväni meni juuri naimisiin; heilläkin ikäeroa on melkein kymmenen vuotta. Eli: ei pidä yleistää, kyllä ihmissuhde voi toimia hyvin melkein kymmenenkin vuoden ikäerostakin huolimatta! Tosin tuo pariskunta voi mennä "poikkeus vahvistaa säännön"-kategoriaan...
Lopahti heti ensitreffeihin =(
Joenkin olimme kuin eri planeetalta, kun tavattiin! Eikä tämä juttu harmita mua ollenkaa! Jotenki tuntuu, että hommasta ei olisi tullut mitään kummiskaan =)
Mut tietty kun kattelee näin miehiseltä näkökulmalta esim. julkkisnaisia jotka ovat jotain 20~22v, niin ne vaikuttavat ainaskin "ulkoisesti" kypsiltä! Pukeutuminen jne. Ehkä tässäkin tapauksessa yksilö on aina yksilö, eikä pitäs yleistää! Mut jos nostanee ikärajaa vähän ylemmäksi, niin ne teinimäisemmät likat jäis pois sitten? Ken tietää?
Haluaisin silti kypsän naisen, kait se itseni ikäinen olis silti se paras ;) ja ei haittaa vaikka oliskin yh!
On kakskymppisiä, jotka on seurustelleet vakavasti ja asuneet jopa miehen kanssa yhdessä.. Ja sitten on kakskymppisiä, jotka eivät ole koskaan edenneet suukkoja pitemmälle... Yleistää ei kyllä voi.
Mutta yleisesti ottaen kyllä 20-22-vuotiaat ovat monesti ihan lapsukaisia verrattuna (edes lähes) kolmikymppisiin. Se on tuurista kiinni, tuleeko sinulla eteen kypsä parikymppinen :). Ja ehkä tosiaan on parempi nostaa ikähaarukka vaikkapa 25:een, onpahan suurempi mahdollisuus löytää sellainen henkilö, jonka kanssa on henkisesti samalla tasolla...
Niin olen tehnytkin jo!
Mutta mitä itse muistelen kun olin 20-21v, olin itseni mielestä aika "aikuinen", mutta sen sais vaan selville, kun menis aikakoneella vuoteen 1995 ja katselis minkälainen itse oli sen ikäisenä =D. ( Varmaan aika pentu;hehe! :D )
On se kumma kun ajantajua (pientä) ei huomaa =D
Minä en osaa muuta kuin nauraa kakskymppiselle itselleni, eli just vuoteen 1995 kun olin intissä... Varsinkin kun aloin ekaa kertaa vakavasti seurustelemaan vasta 24-vuotiaana! :D
Minä deittailin viime vuonna ikäluokkaa 22-31, ja kakskakonen oli aivan liian pentu, kolmiykönen jo paikalleen jämähtänyt yh, kumpikin siis ikäluokkansa stereotypioita :). 24-27-ikäluokka tuntui olevan suurinpiirtein samalla tasolla henkisesti.. Eli samat ajatukset ovat siis olleet mielessäni kuin sinullakin..
Namusetä.