Hei
Kaikki ovat persoonallisuuksia, sehän on selvä. Ajattelin kysyä nyt kuitenkin miehen mielipidettä kyseiseen asiaan.
Tapasin erään jokseenkin tutun, aika lailla n. 7 v. vanhemman miehen pari vuotta sitten. Aikaisemmin olin pitänyt häntä naisten naurattajana, mutta eräänä iltana kaikki muuttui. Rakastuin niin polttavasti, että joka paikkaa särki.
Alkoi ihana ihastumis-vaihe, jolloin kummatkin tunsivat samoin.
Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, ja vietimme tuolloin kesää siellä.
Olin niin onnellinen että pelkäsin sen olevan liian täydellistä.
Niin olikin:Mies halusi selvästi minua, muttei rakastellut kanssani.
Muutaman viikon ihanan elon jälkeen miehen käyttäytyminenkin alkoi muuttua. Hän alkoi hylkiä minua, kuitenkin sanoi rakastavansa.
Suoraan sanottuna hän käyttäytyi kuin kusipää, mutta minä olin niin rakastunut etten halunnut päästää irti.
Mies lähti syksyllä takaisin työpaikkakunnalleen, samoin minä. Mies piti edelleen yllä suhdetta, ja minä kärsin. Menin useana viikonloppuna hänen luokseen, eikä hän ollut onnellinen siitä.
Pelkkä ajatuskin siitä että olisin saanut rakastella rakastamani miehen kanssa tuntui mahanpohjassa, mutta hän pihtasi!Itse rakastan seksiä ja olen kaunis,haluttava, älykäs ja huumorintajuinen.
Taas vannoi rakastavansa minua.Miten piinavaa!
Aloitin uuden työn, ja tavattuani uusia ihmisiä halusin selvittää asiat(Hänen kanssaan oli ERITTÄIN vaikea keskustella)ja lopuksi jätin hänet koska en kestänyt enää. Itkin, ahdistuin, tunsin pahinta sydänsurua mitä ikinä.Tapasin pian sen jälkeen uuden miehen, jonka kanssa nytkin seurustelen.
Tämä edellinen on silti kiusannut minua monen monta kertaa esim. lähettämällä muka-niin-viatonta- sähköpostia. Lisäksi olen nähnyt hänet lomilla kotikaupungissani ja nolannut itseni roikkuessani hänessä anellen vastauksia. Silti hän on ruokkinut minun tunteitani pussailemalla ja rakkaudentunnustuksilla.
Viimeksi kun näin miehen, hän sanoi taas humalassa rakastavansa minua. Mitenkään hän ei ole sitä osoittanut.
Tunnevammainen sadistihan tuo mies on. Ja tiedän että luultavasti olen kiinni vieläkin pelkässä myytissä. Minulla on vain vieläkin niin helvetin vaikea päästää irti. Mies on erittäin karismaattinen ja lahjakas. On hankalaa käsitellä asioita, kun ei saa vastauksia. Tiedän että rakkaus nykyisen mieheni kanssa on aitoa, mutta edellinen satutti minua vain liikaa.
Kaikki ovat persoonallisuuksia, sehän on selvä. Ajattelin kysyä nyt kuitenkin miehen mielipidettä kyseiseen asiaan.
Tapasin erään jokseenkin tutun, aika lailla n. 7 v. vanhemman miehen pari vuotta sitten. Aikaisemmin olin pitänyt häntä naisten naurattajana, mutta eräänä iltana kaikki muuttui. Rakastuin niin polttavasti, että joka paikkaa särki.
Alkoi ihana ihastumis-vaihe, jolloin kummatkin tunsivat samoin.
Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, ja vietimme tuolloin kesää siellä.
Olin niin onnellinen että pelkäsin sen olevan liian täydellistä.
Niin olikin:Mies halusi selvästi minua, muttei rakastellut kanssani.
Muutaman viikon ihanan elon jälkeen miehen käyttäytyminenkin alkoi muuttua. Hän alkoi hylkiä minua, kuitenkin sanoi rakastavansa.
Suoraan sanottuna hän käyttäytyi kuin kusipää, mutta minä olin niin rakastunut etten halunnut päästää irti.
Mies lähti syksyllä takaisin työpaikkakunnalleen, samoin minä. Mies piti edelleen yllä suhdetta, ja minä kärsin. Menin useana viikonloppuna hänen luokseen, eikä hän ollut onnellinen siitä.
Pelkkä ajatuskin siitä että olisin saanut rakastella rakastamani miehen kanssa tuntui mahanpohjassa, mutta hän pihtasi!Itse rakastan seksiä ja olen kaunis,haluttava, älykäs ja huumorintajuinen.
Taas vannoi rakastavansa minua.Miten piinavaa!
Aloitin uuden työn, ja tavattuani uusia ihmisiä halusin selvittää asiat(Hänen kanssaan oli ERITTÄIN vaikea keskustella)ja lopuksi jätin hänet koska en kestänyt enää. Itkin, ahdistuin, tunsin pahinta sydänsurua mitä ikinä.Tapasin pian sen jälkeen uuden miehen, jonka kanssa nytkin seurustelen.
Tämä edellinen on silti kiusannut minua monen monta kertaa esim. lähettämällä muka-niin-viatonta- sähköpostia. Lisäksi olen nähnyt hänet lomilla kotikaupungissani ja nolannut itseni roikkuessani hänessä anellen vastauksia. Silti hän on ruokkinut minun tunteitani pussailemalla ja rakkaudentunnustuksilla.
Viimeksi kun näin miehen, hän sanoi taas humalassa rakastavansa minua. Mitenkään hän ei ole sitä osoittanut.
Tunnevammainen sadistihan tuo mies on. Ja tiedän että luultavasti olen kiinni vieläkin pelkässä myytissä. Minulla on vain vieläkin niin helvetin vaikea päästää irti. Mies on erittäin karismaattinen ja lahjakas. On hankalaa käsitellä asioita, kun ei saa vastauksia. Tiedän että rakkaus nykyisen mieheni kanssa on aitoa, mutta edellinen satutti minua vain liikaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikuttaisi siltä, että hänellä on jonkinasteinen persoonallisuushäiriö. Tällaiset ihmiset ovat usein aluksi hyvinkin valloittavia ja he ovat usein karismaattisia ja lahjakkaitakin kuten mainitsitkin. Sitten on niitä erilaisia "pimeitä" osa-alueita. Parempi sinun kannaltasi olisi kun voisit irroittautua hänestä kokonaan kaikilla sektoreilla. Tämän tyyppisten ihmisten käytös saattaa olla joskus äkkiarvaamatonta.
Tsemppiä.
persoonallisuushäiriö sitte vissiin minullannii, ko kolme tuntia oon miettinä, jotta mikä on hätänä tahikka siis mikä on kysymys ko en sitä hoksaa.
Setkoritki vissii hukassa, mutta työ hoitelette naisporukala tällaset propleemit iha äkkiarvaamati.
Tsemppiä molemille!
Naiset erehtyvät joskus luulemaan että mies kunnioittaa minua ja välittää aidosti koska ei heti lähentele . Totuus on että pihtareita löytyy myös miehistä. Joidenkin mielestä tollanen piinaaja on charmikas ,minun mielestä ei oo.
Minusta tuollainen käytös haisee hieman joltakin seksiongelmalta. Pieni? Käyrä? Ei seiso? Jotenkin tuntuu, ettei kai terve mies voi käyttäytyä noin. Ainakin yleensä olisivat hyvin innokkaita... Minullakin tullut yksi vastaan ja taustalla oli potenssiongelma. Mutta tiedä sitten..
Mitä tuommosen salvion perään vingut. Metrisotalla piisaa kyseistä tavaraa maailmassa. Voihan se olla, että meillä panomiehillä ei tuoksu yhtä kalliit kanelit ja paitakin voi olla vähän paskainen. sarmia, heh.
Voi jukra että tuli hyvä mieli tekstistäsi, oikein aitoa meininkiä: "voi olla ettei meillä tuoksu kalliit kanelit"...."sitä piisaa metritolkulla maailmassa"....en voinut kun nauraa kun tulin niin hyvälle tuulelle !!KIITOS!
Asia vilipitön!
Olen kolmesti vihitty,aina eri naisen kanssa.Avioliiton kestoaika keskimäärin 8,7 vuotta.Lapsia yhteensä seitsemän.Seksin pihtaaminen on AINA alkanut ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.XX:ni,siis toinen vaimoni,halusi vuoden eron jälkeen takaisin meille,kertoen mitä kauneimpia asioita minusta,oikein pääsi itku.
Syyksi pihtaamiselleen hän paljasti äitinsä opetuksen,pihtaamisella pidetään mies aisoissa.
Kolmas vaimo oli edellisten kertausta.Asumuseroa kolme kuukautta,ei vielä selityksiä.Olen ryhtynyt kutsumaan tätä vallan muotoa PILLUVALLAKSI. Olen kavereiltani kuullut sen olevan tunnetuin Suomessa käytetty vallan muoto.No minun elämäni siinä meni.Olen edelleenkin hyväkuntoinen,tukka päässä,kohtuullisen varakas,sanalla sanoen paikkakuntamme naisten mielestä,Komea Mies,arvaa mikä sukupuoli jatkossa kokee ja mitä valtaa.?
Opetan kaikki kuusi poikaani käymään vieraissa heti kihloissaoloaikana,varmuuden vuoksi.Oma sydän pääsee vähemmällä.
Ei papin eteen milloinkaan!!!
Kolmesti vallattu mies.
Oletpa sinä katkera mies ja itsessäsi ole ole TIETENKÄÄN mitään vikaa! Omahyväisyytesi paistaa läpi.
Kolme naista, 7 lasta ja naisissa aina vika. Aivan pelle mies. Opettele naiskentelemaan niin naisetkaan ei sitten pihtaa.
Narsisti. Naiset on sulle välineitä vaan. Ei ihme etteivät anna. Tylsä sängyssä. OMa mulkku vaan mielessä.
Syytös on helppo. Jumalalla riittää rakkautta, vihollisen jäädessä neutraaliuden mestariksi. Loput on järjen kuttuja.