Tilanne on tämä; hieman alle kolmekymppinen avomieheni on tässä kevään aikana osoittautunut sosiaaliseksi juopoksi. Jokaikiset juhlat, illanistujaisiin ym. päättyvät siihen, että mies tulee kotiin kännissä. Vaikka lupasin ja sanoisi, että ei juo tai ole myöhään. Tätä käy joka viikko, joskus parikin kertaa viikossa... Näiden känni-iltojen lisäksi mies saattaa viikolla juoda pari saunaolutta.
Mies ei osaa tai halua sanoa ei kun kaverit pyytävät parille..Se pari olutta olisi ok, mutta kun se ei vaan riitä. Mies on jättänyt urheilun ja yhteiset tekemiset, kaverit ja alkoholi vie mennessään. Selvänä mieheni on ihana ja hyvä tyyppi, jonka kanssa on helppo ja hauska olla. Olen antanut nämä kännäilyt ja pettymykset anteeksi toivoen parannusta, mutta lupauksista huolimatta mitään.parannusta ei tapahdu.
Mitä voin tehdä enää? Pitääkö mun vain uskoa että mies on vielä keskenkasvuinen ja kenties tuleva alkoholisti vai onko mulla toivoa että jotenkin saisin puhuttua miehelleni järkeä.vielä? Mitä herättävää voisin hänelle sanoa?
Mies ei osaa tai halua sanoa ei kun kaverit pyytävät parille..Se pari olutta olisi ok, mutta kun se ei vaan riitä. Mies on jättänyt urheilun ja yhteiset tekemiset, kaverit ja alkoholi vie mennessään. Selvänä mieheni on ihana ja hyvä tyyppi, jonka kanssa on helppo ja hauska olla. Olen antanut nämä kännäilyt ja pettymykset anteeksi toivoen parannusta, mutta lupauksista huolimatta mitään.parannusta ei tapahdu.
Mitä voin tehdä enää? Pitääkö mun vain uskoa että mies on vielä keskenkasvuinen ja kenties tuleva alkoholisti vai onko mulla toivoa että jotenkin saisin puhuttua miehelleni järkeä.vielä? Mitä herättävää voisin hänelle sanoa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aina on toivoa käytöstottumusten muutoksille, etenkin noin nuorella iällä.
Yleensä siellä takana on joku syy miksi ihminen kokee tarvitsevansa sellaisen irtioton arjesta kuin mitä alkoholilla saa aikaan. Tai se voi olla pelkkä kokeilu, joka jää päälle, koska se tuottaa hetkellisen rentoudentunteen, ja vieläpä hilpeässä porukassa.
Juominen on meidän kulttuurissamme yleinen ongelmien ratkaisuväylä. Se myös kuuluu pohjoismaiseen seurustelukulttuuriin ja karkaa helposti käsistä silloin, kun seurueessa on samanhenkisiä juojia. Nuorillamiehillä juominen on joskus jopa kilpailua siitä, kuka kestää eniten alkoholia.
Asiasta tulisi keskustella, koska se on alkanut vaivata sinua, kumppania. Keskustelu tulisi avata silloin, kun molemmat ovat rentoja ja kun on aikaa jutella. Ei siis seuraavana aamuna, kun mies on krapulassa, vaan myöhemmin.
Sinulla on okeaus ilmaista huolesi siitä, että rakkaasi on siirtynyt urheilusta alkoholiin ja alkanut jo toistaa selvää toimintakaavaa. Ja hänellä on siksi syy yrittää ymmärtää taustasyitä omalle, muuttuneelle alkoholinkäytölleen, koska se häiritsee jo hänen lähimmäisiään.
Siihen voi mennä aikaa, ennen kuin hän ymmärtää alkoholinkäyttönsä tämänhetkisen mittakaavan. Hän saattaa nimetä sinut ylihuolehtivaiseksi ja vähätellä ongelmaa, jos tarve juhlia kavereiden kanssa on juuri nyt huipussaan. Mutta asian käsittelyä tulisi silti jatkaa.
Samalla tulisi miettiä vaihtoehtoja sille kännijuomiselle, ottaa vaikkapa miehen kaveritkin mukaan miettimään sitä, jos muutos koskee koko porukan käytöstä.
Pelottelu erolla yleensä vain lisää syytä upottaa murheet alkoholiin. Ymmärtämisellä ja järkeen vetoavalla keskustelulla, taustasyiden ja vaihtoehtojen etsimisellä, on enemmän hyötyä kummallekin.
Minulla on sellainen kaveri että kun mennään parille niin se tarkoitti 10 olutta ja muutaman kerran jälkeen sanoin että minulla ei ole varaa ja halua istuskella oluellä pitkään jos mennään parille ja lopetin monesti kesken illan ja lähdin kotiin kun ei ouhetta usko. Minä laittelin mieluummin rahat säästöön ja naisen kanssa reisuun vaikka ulkomaille niin on kivempaa. Sanoppa miehllesi että kerran kuussa vo imennä kaverreiden kanssa kun ollaan parisuhteessa ja sen pari olutta voi ottaa kotonakin.
Aina teillä keskenkasvuisilla "naisilla" on tarve alkaa muokata mies joksikin omaksi leluksenne.
Teillä "naisilla" tuntuu olevaan pelkkiä oikeuksia vaatia miehen alistumista, mutta mies ei teiltä tietenkään voi toivoa yhtään mitään.
Suosittelen eroa.
Joko olet aloittanut käyttää valtaasi ja henkistä väkivaltaa pillun pihtaamisella?
Kasva aikuiseksi. Vai sinä tietysti olet itse alkoholisti ja kun vaimoasi ei paljon kiinnosta "eltaantunut" ja haiseva "mies", niin sehän on tietty naisen vika?
Naiset rakastaa alkoholisteja joten miksi valitat?
Naiset sitä, naiset tätä... blääh! Sinkkuna taidat pysyäkin noilla mielipiteilläsi.
Oletko ikinä yrittänyt manipuloida miestä alistumaan tahtoosi pillun pihtaamisella?
Oletko?
Kyllä se miehesi on jo alkoholisti jos juo pari kertaa viikossa etkä saa sen päätä kääntymään. Tuskin se nyt alkaa yhtäkkiä sitten raittiiksi eikä varmaan keksi muuta tekemistä koska sen kaverit juo myös ja se haluaa olla suosittu kavereiden kesken. Minusta tuli yksinäinen koska en mennyt kavereiden mukana jotka joivat joka viikko ja juhlivat joten kaverit jäi ja minua kun ei juopottelut kiinnostanut. Käyn nykyään salilla yksin, käyn kalassa yksin ja olen vaan kotona. Ny vappunakin olin vaan kotona kun entiset kaverit juopotteli jossain.
Puhu miehen kanssa vakavasti asiasta.
Yhdellä ystävälläni oli samantapainen ongelma. Se ratkesi lopulta niin, että mies tuomittiin "sakkoihin"; ellei tule ennalta sovittuun aikaan ja/tai tulee päissään kotiin, niin hän maksoi ystävälleni sakkoja. Aika nopeasti mies oppi olemaan lipsumatta. Rahalla on merkillinen voima...
hah hah miten lapsellisen typerä neuvo.. ei tuollaisella naisella tee hevon vittua, joka jo lähtökohtaisesti haluaa vaan muuttaa miehen mieleisekseen.
Äääh ei ole kyse miehen muokkaamisesta! Sinkku-40v tuolla jo sen sanoikin. Jos/kun mies ei tappele tai muuta kännissä, ei edes ajattele sen olevan paha juttu. Se menee nopeasti alkoholismin puolelle. Ja sitten menee rahat, suhde/suhteet (ellei sitten tyydy pubiruusuihin) ym..
Muokkaamisestahan tuossa ei kyllä ollut kyse, vaan pelkästään sopimisesta. Oli niin fiksu mies, että ymmärsi sopia. Arvosti naista, ei muuten tuollaiseen olisi ryhtynyt...
ei ei, alistui tossun alle.
Eikö tosiaan miehelläs ole parempaa käyttöä rahalle kun ostaa viinaa sillä rahalla? Ymmärrän jos kerran kuukaudessa juo mutta pari kertaa viikossa nii huh huh. Säästin vuoden ja ostin veneen ja siihen moottorin, säästin siis niitä rahoja joita en juonut.
Minua ei ainakaan kiinnostoa vittuakaan miten sinä käytät rahasi.
En sitten tiedä, askarruttaako se sinua niin kovasti mihin minä käytän rahani, vaikka asiahan ei pätkääkään kuulu sinulle.
Muuttaisin erilleen tuosta miehestä. Ei naisen tarvitse sietää höpöhöpöpuheita "en juo, ja tulen ajoissa" eikä sitten tulekaan. Luottamushan siinä kärsii väkisin. Ja hermot.
Hermot kärsii myös siitä, että jokainen meno pitäisi erikseen selittää. Ja kyllä on hurjan kamala mies kun kehtaa vielä saunaoluenkin ottaa, hirteen joutaisi.
Tyhmyydestä ei pääse eroon millään. Se pysyy sisälläsi ikuisesti.
Olemme viisikymppinen pariskunta ja avaan vähän aiheeseen liittyvää elämäämme. Isäni oli alkoholisti ja se oli lapsuudessa kipeä asia ja kova koulu. En silti ollut absolutisti, kun n 25 ikäisinä tutustuimme. Varovainen kohtuukäyttäjä sanoisin.
Mieheni oli absolutistiperheestä. Hän ei ollut nähnyt eikä kokenut viinanhuuruista elämää. Hänet yritettiin kasvattaa pysymään erossa alkoholista, vaan sepä ei onnistunut - päinvastoin. Hän käytti ja halusi käyttää ja oikein osoittaa ankaralle äidilleen, että minä poika teen mitä haluan. Hänellä oli nuorena käsitys, että ilman viinaa ei voi olla hauskaa.
No meistä tuli silti pari ja hyvä pari tulikin tästä viinankäytön erosta huolimatta. Silti viina on ollut liittomme kipupiste useita kertoja vuosien mittaan. Saimme neljä lasta putkeen ja niinä vuosina en juurikaan käyttänyt alkoa. Mies käytti ja vaikka hän ei humalassakaan ollut paha mies, en siltikään yhtään pitänyt juopottelusta. Persoonaahan viina muuttaa ja lasten silmin leppoisakin humalainen voi olla vieras ja pelottava.
Lapset kasvoivat ja vapaata aikaa ja omaa aikaa oli taas enemmän. Minä yritin pitää ainakin perheen joulut ja juhannukset ja lomat viinattomina ja mies yritti tuoda alkoa mukaan enemmän ja enemmän. Kriisi siitä tuli.
Monet keskustelut ja riidat käytiin. Minä sanoin, että minä en voi enkä haluakaan hänen elämäänsä määrätä. Jos hän haluaa käytttää alkoholia niin paljon ja aina vaan enemmän ja enemmän , niin valinta on vapaa - kyllä hän saa käyttää. Mutta minä en halua olla siinä mukana enkä pilata omaa ja lasteni elämää sillä, että viina on mukana tilanteessa kuin tilanteessa. Että mikään ei ole mitään ilman viinaa.
Kompromissi on löytynyt - mies on vähentänyt käyttöä. Kotioloissa saunaolut tai pari ja sosiaalisissa tilanteissakaan ei yleensä humalajuomista. Minun alkon käyttö on hieman lisääntynyt. Voisin olla absolutisti mutta voin myös vähän käyttää jos se on miehen viinan käytön kanssa synkassa eli iloa tuottavaa molemmille.